Tätä etsin tunnin

Meinasin jo vetää itseäni turpaan. Keittiön pöydän kuittimaljan takaa se löytyi. Jännitys tiivistyi ja hikikarpalo mehuuntui vierittäessäni taitellun paperin auki. Ja siinä ne lyijykynällä olivat. Nuo sanat jotka muodostavat tämän. Tunne oli JES. J oli jalkaa, E mahaa, S päätä. Se oli parasta tunnetta se.

Millonka lie maaliskuun lopulla tein. Enpä keksi tälle vielä nimeäkään.

Kuuman auton takapenkillä
muovasin nyrkistäni maljan josta lorottelin
kertakäyttömukiin kerättyjä mustaherukoita
puolentoista litran kokispulloon.
Se tuli ihan kukkuralleen ja katsoin
oikealle auvoisia peltoja ja pilviä.
Päätin tekeväni marjoista liköörin
johon säilön kesän muistot ja lämmön,
josta syksyn mittaan,
talvenkin tullen, saisin
aina sisääni pilkahduksen kesää.

Keinuvassa nojatuolissa, syksyn juuri ja
juuri alettua, lipitän Duralex-lasista
rubiininpunaista nestettä
joka on valtoimenaan täynnä
auringon hymyileviä huulia.
Baijerilaisessa metsässä hypnotisoitu mies
seuraa hankiin muodostunutta polkua
korkeiden mäntyjen lomassa.
Tunnen olevani maailman huipulla.
Kaikki menee.
Jää vain kourallinen marjoja pakastimeen
haljenneeseen Tupperware-astiaan.

http://www.youtube.com/watch?v=j5D-VQMJ6jw