Vaaleanpunainen yksisarvinen (28.5)

Olen yksinäinen ihminen.
Niin juhlavalta kuulostaa se.
Kuin kultakehykset pääkallon ympärillä kuin kauneus.
Miten tässä näin kävi.
Tunnen niin suurta onnea
että maailmassa ei ole vielä menty kieltämään minua,
ja tuskinpa koskaan.
Vierittelen kieleni päällä noita sanoja
jotka voisivat olla
mottoni, oodini, kansallislauluni, nimeni.
Kuin maa vesi ja ilma.
Mitä muuta voisi olla.
Jääkaappi huruaa kun
suutelen turpaan kainalossani köllivää
julmettua vaaleanpunaista yksisarvista pörrölelua.
Pyörin ja kierin sängyssäni ja olen minä.