Waka-runoja

http://fi.wikipedia.org/wiki/Waka

Muokkasin vanhoista suht kököistä runoistani wakoja. Osasta tankoja, mutta muista sitten pidempiä ja tuntemattomampi-kaavaisia.

2001

TANKA

Bensan katkua
imelänä leijailee.
Asfaltin houreen
yllä helteen perhonen.
Pitää kävellä juosten.

CHOKA

Lehahti esiin
korkean talon takaa,
liitää jaloja
tuulen täyteläisiä
kumpuja myöten,
tuntuu lajittomalta,
sankarillisen
rauhallisena, vailla
mitään huolia,
keittiönikkunassa
ylhäällä lipuu,
kuin hidastettuna kuin
Diego Armandon
huikein maali, mutta vain
minulle tämä.
Sellaista, niin sellaista,
rupeaa kusettamaan.

CHOKA

Jäntevä varis
loikehtii lehmuksella.
Hehkeämpää kuin
kevätnaisen lantio.
Maailmassa ei
mitään muuta tapahdu
kun noukkii siron
mustan risun, ponkaisee
täydellisenä ilmaan.

CHOKA

Millä tunteella
papparainen hierookaan
vanhan pyöränsä
osia ja muotoja
punaisemmiksi,
hyvin hyvin kirkkaiksi,
metalli hohtaa
taivaan sineä kohti,
papparainen vaan
hieroo, hieroo ja hieroo,
autotallinsa
edessä jakkaralla.
Kamman värinen
pulkka seinään nojaten,
lumilapio,
hyllyllä valtoimenaan
karvalakkeja.
Lehmuksen harjasvarjo
sykkää viereisen
tallin seinään, se tuntee.

CHOKA

Erotan vaivoin
halki ikkunan jossa
hohtelee hiekka,
häiskän: kantaa pyöränsä
portaita alas,
tee-paitako sillä on.
Pompahtaa satulaan ja
niin pihaa ylittämään,
suuri rauha kasvoilla.

SEDOKA

Horisontti niin
punaisesta painava.
Kuin liikenteen valoa,
universumin
huoran tippunut huuli.
Sydämeni kyyneleet.

BUSSOKUSEKIKA

Ihmisen näkee
ihmisessä, ihmisen
vain ihmisessä
näkee, ihminen, näkyy
ihminen ihmisestä,
ihmisestä ihminen.

CHOKA

Väkeä täällä
palloilemassa kyllä
niin saatanasti,
kaikille löytyy joku
toinen kuin minä,
ei vaan ole niin monta
ihmistä että yksi
haluaisi mieluiten
kaikista minut.
Juuri sen verran
palloilemassa että
hyvä jos silloin
tällöin toinen ei teekään
ohareita, vaan viihtyy
ehkä pari tuntia.

TANKA

Naapuri naulaa
seinää. Raana. Lauantain
liikennettä, ja
yksi pienoinen kyynel
matamassa korvaa päin.

2002

TANKA

Lähden kun tahdot,
pysyn jos tahdot, palaan
jos tahdot, jään kun
tahdot, menen jos tahdot.
Tulen, saavun, kun tahdot.

CHOKA

Valot lauenneet.
En jaksa enää mustan
sohvan sylistä
lakaista sirpaleita.
Kukaan ei soita.
Ihmiset ihmisiä.
Tänne pimeään
ei kukaan soita koskaan.
Ketään en voisi
sanoa kaveriksi.
Voisin sukeltaa
lasipöydän roiskeisiin
kaukosäädinten halki.

CHOKA

Väkevät varjot.
Männyt, hanget, varmaan jo
hyvin raukeina.
Palaamassa luotansa
kodin kahville.
Helmikuinen aurinko
sivelee minuun
poskeaan, jänis hyörii
sairaalan luona.
Tänä iltana alkaa
uusi olympiadi.

CHOKA

Olen kyykyssä
lattialla keittiön
nurkan pölyssä.
Puhelin latauksessa,
taidan odottaa
yhden naisen soittoa.
Vaahteran kärjet
hiljaa kuin maalauksessa.
Olohuoneesta
kajahtelee koriksen
selostusta. Perkele.

BUSSOKUSEKIKA

Hymynsä aalto
loiskahteli suudelman
etäisyydestä
halun rantojen kautta
lämmön tuoksun koskien
ympäri kasvojani.