Juha-saa*ana

YUP. Mun muistoissani se linkittyy hyvinkin selkeästi yhteen kämppäkaveriini.

Turun yliopisto ja Ylioppilaskylä. Kolmen hengen solu. Minä, ex-linnakundi ja puuvillahanskoja käyttävä kitaristi.

Vessan remontti alkoi aamulla kello kuusi – piikkauksella. Vastaavasti lähdin ekana iltanani, kesken ikkunaverhojen silityksen, kahden päivän dokausreissulle (edelleenkin ainoa kerta elämässäni, jolloin olen dokannut sekä sunnuntain että arkimaanantain ja mennyt tiistaiaamuna umpitunnelissa kursseille...)

Tutustuin kiinalaiseen keittiöön ja epäsuomalaisiin mausteisiin. Kaikki Stokkalta, tuosta Salosta edelleenkin puuttuvasta ihmekaupasta, hankituista jännistä ruokatuotteista johtuen.

Lainasin miekkosen partahöylää tehdäkseni itseäni kaksi vuotta vanhempaan naiseen vaikutuksen. Kävin nähtensä kylvyssä ja nukuin vieressään – herätäkseni kun toinen ukko käpälöi mua erehdyksissään.

Heräsin yöllä, kun oli ihan pakko esitellä mulle, miten voimapihdit leikkaavat Fiskarsin voiveitsen kahtia (leikkasivat ne). Parempi niin kuin se suunnittelemansa kioskiryöstö.

Miten 20-vee synttäreitteni boolia riittikään kaikille ja niin pitkään. Näin jälkikäteen ymmärsin, että siellä vessassa ("ettei roisku") booliin eksyi muutakin kuin Alkosta ostettua Kossua, oli tainnut hommata meidän iloksemme pirtua. Mutta mua puhtoista säästääkseen ei ikinä kertonut.

Kitaran rämpytystä, kunnes mies kanitti sen. Yli kymmenen vuotta myöhemmin ymmärsin asian vakavuuden, kun kanitin itse MIDI/USB-koskettimistoni, ennen kuin edes ehdin opin soittamaan sillä.

Oli ainoa tuntemani kämppis, jolla oli lusittu linnatuomio takanaan. Hyvä tyyppi on silti, lähinnä vain huonoa tuuria kaverivalinnassa nuorempana.

Ensimmäinen tutustumiseni niin rikospoliisiin kuin ulosottomieheen. Molempien edustajat kun kävivät opiskelijakämpän oven takana. Silti Valittujen Palojen mielestä me emme olleet kämppäkavereita, vaan pariskunta – luvatut ilmaistuotteet peruttiin, koska "asuimme yhdessä".

Ainoa ihminen ikinä, jolta olen poistanut tatuoinnin punaisena hehkuvalla veitsellä. Mies joi viinaa kipua vastaan. Mä join enemmän viinaa uskaltaakseni.

Juha, toivottavasti sulla menee hyvin nykyään. Ja toivottavasti mä muistin edes sun nimesi oikein. Pärjäilehän :-)

—c—

PS: Se teemabiisi, josta koko juttu lähti liikkeelle http://www.youtube.com/watch?v=9XoFbtiF3iA

Kirjoitettaessa soi YUP – Joutilas