Nestearska ajattelee

Söin päivällä lounaan entisessä opinahjossani Ruoholahdessa. Pinaattikeitto oli varsin hyvää ja seura kuin myös. Mekastusta oli ympärillä paljon, mutta ei häiritsevästi.

Söin päivällisen puoli kahdeksan jälkeen Kampin Chico'sissa. Perjantai-iltana kyseisessä paikassa on monta ihmistä ja puhetta piisaa. Ei häiritse. Viereiseen pöytään ohjataan miesseurue, mikä Voisi olla ihan kivakin juttu. Naispuolisen kaverini kanssa tihrustetaan, että minkä näköistä jamppaa ja jantteria pöytään tulee. Enemmän ja vähemmän möhömahaisia n. 4-kymppisiä miekkosia. Volyymitasosta päätellen viikonlopun vietto on aloitettu työpäivän päätyttyä jokseenkin heti. Pöydän päädyssä istuu Jake tai mikälie, joka nuokkuu jo valmiiksi. Kun ei nuoku, istuu typerä virne naamalla ja on hiljaa. Ilmeisesti keskittyy olemaan istuvassa asennossa. Muutama muu mies on semmoista tavallisen rehvakasta setää, paitsi yksi. Punaruutupaitainen mies on KOVAÄÄNINEN. Suurin osa äänestä on hyvin todennäköisesti alkoholin vaikutusta, mutta vittuperkele mä en jaksaisi Huutamista kuunnella syödessä.

Onneksi ko. mies käy tupakalla suht usein - ihana hiljaisuus.... Herrat tilaavat juomia ja alkuruoat. Juomat saapuvat, mutta alkuruoissa kestää. Herrat pohtivat, että mikä mahtaa olla syynä. Huutelevat tarjoilijalle, että heillä olisi jo nälkä. Punaruutumies lähtee tupakalle. Sillä välin tuodaan kuuluisat alkuruoat ja muut syövät. Jake pöydän päässä syö urhoollisesti. Suurin osa leivästä tms. löytää tiensä suuhun asti. Jake on onnellinen.

Punaruutumies palaa ja kas, hänelle ei ole tuotu alkuruokaa. Missäs vitussa se on? Tarjoilija saapuu ja käy ilmi, että Jake on syönyt punaruutumiehen safkat. Onneksi miehet ovat lojaaleja ja nämä yksilöt humalasta huolimatta sävyisiä. Punaruutumies tilaa uuden alkupalan ja samalla pääruoat.

Punaruutumies muistaa arvostella vastapäätä istuvan miehen kasvatusmetodeja tai jotain sen suuntaista. Punaruutumiehen diagnoosit ja mielipiteet ovat tietenkin Ne Oikeat. Hooo!!! Punaruutumiehen puhelin soi. Tämä puhuu puhelun yllättävän nätisti. Juu, työkaverien kanssa ollaan syömässä ja juu, hoidan sen jutun. Jne. Jne. Puhelu oli äidiltään ja mies kehuu, miten skarpisti puhui (kännistä huolimatta).

Huvittavin hiljainen hetki seuraa, kun pääruoat saapuvat. KOKO äijäkööri on tuppisuuna ja mättää ruokaa menemään. Miehet eivät todistetusti siis ajatella/tehdä kahta asiaa yhtä aikaa.

Kohta pitää olla menossa, mutta kone oli pakko (muka) avata. Pelimiitti olisi enemmän kuin kiva juttu, koska siitä on sata vuotta kun viimeksi päässyt heilumaan mailan kanssa. Sitä tossa mietin, että osuuko siihen palloon paremmin vai huonommin nyt vanhempana... Sittenhän sen näkisi.

Nu måste jag tsekata några telefonnumren och sen ska jag ringa till några hoteller. Kanske köper jag biljetter också idag. Vet inte ännu.

Oli merkitty tuohon esitäytettyyn lappuseen, että palautusta tulisi 1336 euroa. Lapuissa näkyi maksamani ennakkoverot toiminimi-ansiotuloistani, mutta ei itse tuloja. Nyt sitten kun merkitsen ne tuohon, ei ole hajuakaan, että saanko sen jälkeen vielä palautuksia. Vai meneekö miinukselle. Vai miten. EMMÄTIIÄ. Kai se on plusmiinusnolla niin kuin vuosi sitten. Parasta olisikin niin, silloin on tulot ja verot menneet kohdalleen. Mutta on ne palautukset kumminkin ihan kivoja...

Verolaput tuli tänään. Pitää tarkistaa, paljonko maksoinkaan ennakkoveroa vuoden lopussa ja minkä verran oli ansiotuloja lisättynä palkkatuloihin. Ja tietenkin kaikki palkkalappuset on pitkin kämppää. Kraah. Kun ei ole järjestelmällinen ajoissa, niin ei ole. Mutta 15. päivä on viiminen palautuspäivä korjatulle versiolle. En oikein tiiä pitääkö täyttää vielä joku lisälomakekin, mutta tutkailen asiaa.

Ai sou laik tiis verobisnesiis.

Kirjoitin ne työhakemukset ja laitoin cv:n kuntoon. Vielä pitää tulostaa ja kopioida juttuja. On tää aika inhaa touhua. Ja epäilykset sen haastattelun suhteen sen kun kasvaa. Miksei meillä ole opetus- eikä soittonäytettä? Kyseessä on vakituinen virka. Hmmmmmm. Ehkäpä tosiaan juuri siksi, että haastattelu/viran avaaminen on vain muodollisuus ja sijaisena ollut kaveri saa sen työn joka tapauksessa.

Tietenkin menen paikalle, mutta peekeles! Ärsyttää tämmöset ajatukset.

***

Ja miksei ihmisellä voi olla rahaa tarpeeksi? KRAAAAAAAAAAh. Tahdon tanssitunneille.

***

Huomenna pitää päättää millä bussilla menen koopäähän ja varata huone. Kolme vaihtoehtoa majoituksen suhteen. Keskustassa kaksi ja kävelymatkan päässä kolmas. Siinä kolmannessa pääsisi uimaan. Salillekin halutessaan. Kolmas vaihtoehto on todennäköisesti myös kallein. Soitan niihin kahteen muuhun ekana.

Harmittaa ahdistaa jännittää ärsyttää vituttaa pohdituttaa haukotuttaa päätäsärjettää. Janiinedelleen.

Muistin pistää ensi viikon sijaisille mailia aikatauluista ja kulkuohjeista jne. Muistin kysyä entisen opettajani tyttäreltä bisneksistä, mitä ne sitten ovatkaan. Muistin tsekata yhden nettiosoitteen.

En ole tehnyt niitä esseitä, jotka piti kuukausi sitten palauttaa. En ole tehnyt niitä kahta työhakemusta, vaikka pohja on valmiina. En ole tulostanut ansioluetteloja tai kopioinut todistuksia. En tiedä kenen nimmarit kinuan niihin, että ovat oikeiksi todistettuja. Postin tädit tai sedät eivät varmaankaan taas suostu. Tympii. Kemijärvellä suostuivat. Ja vähän ahdistaa, tietenkin x)

Vapaaehtoisia oikeaksitodistajia huomiseksi? Anyone? Ei niillä kylläkään kiire ole, joten ehkä ehdin kinuta ne nimet vielä. Mahdollisesti.

My name is Earl. Mä en pidä tosta sarjasta. Brrrrrh.

***

Hohoo, palkkakuitti ei ollutkaan hukassa :D Olin jo kuukausi sitten pistänyt sen tohon kansioon odottamaan kiltisti. Uskomatonta suorastaan. Pistin sinne pari paperia lisää, siististi muovitaskuihin. Olenpa taas (olevinani) tehokas. Lähes ainoa järjestyksen merkki tässä huoneessa juuri nyt. Asiaan on tulossa kuitenkin muutos.

Hmm. 30 seconds from Mars on bändi, jolta olen nähnyt kolme vidiouta. Kaikki biisit kuulostaa aika pitkälti samalta.

Tulipas se kirje sitten tänään, hyvähyvä. Mutta huvittavinta oli se, että kun lähdin ulos rapusta, postinjakaja oli viereisen talon kohdalla. Ai-na se menee niin.

Kissalla on hikka. Hassun näköistä. Mutta hiljaista.

Treenikamat kasaan ja menoksi.

Odotan yhtä kirjettä ja harmittaa, kun posti ei tuu aiemmin. Nykyään aikaisintaan kahdentoista maissa. Yleensä puoli yhden jälkeen. Joskus yhdeltäkin. Siinä vaiheessa en ole enää kotona ja pitää olla ahdistuneena koko päivä ja miettiä, että onko kirjettä vai ei. Blaah.

Möntillä on vissiin joku outoilukausi menossa. Pari päivää se on antanut mun nukkua aamuun asti ihan rauhassa, ei herätyksiä puoli viideltä tms. Jos joku mut on herättänyt, niin minä itse. Mutta se ei ärsytä, koska yleensä siinä vaihessa on vielä aikaa nukkua eikä kukaan melua niin, ettei saisi enää unta.

En mitenkään hirveästi odota päivän töitä, mutta kaipa ne siinä menee. Jokohan tänään olisi kaikki oppilaat paikalla. Pitää muistaa sanoa niille, että ensi viikolla on sijainen. Ja sanoa se sille opettajalle, joka avaa mulle ovet... Ja kysyä kuka päästää maanantain sijaisen luokkaan, kun musaluokkalaisilla on vapaapäivä. Säätöäsäätöäsäätöä.

Jospa sitä suoriutuisi lähtövalmiuteen.

En edes yritä osallistua keskusteluihin pariin päivään. Poikkeuksena sallin itselleni hyvän-yön-toivotukset, jos huvittaa. Ei vaan jaksa innostaa, kun sisältö on mitä on.

Kysyin työkkärissä, että tuleeko toimikunnan päätöksestä lappu postissa. Ei kuulemma tule. No mitenkäs kun syksyllä ainakin tuli... No se oli varmaan sieltä kassasta sitten. No mitenkäs kun se kuitenkin oli työvoimatoimiston osoitteesta jne.

Eli työkkärin ihmiset ei tiedä, mistä päätöksistä asiakkaille tiedotetaan ja mistä ei. Ja sitten kun asiakas itse tietää, että ko. päätöksestä pitäisi tulla postia kotiin, asiakasta ei uskota. Nyt tekisi mieli mennä näyttämään pitkää nenää sille sedälle, koska: äsken tuli kirje, jossa lukee että yritystoimintani ja muukin työskentelyni katsotaan sivutoimiseksi edelleen. HAH.

Ei päätöksen sisällöllä niin merkitystä, koska tiesin sen jo etukäteen. Tai arvasin ainakin, koska ei mun työmääräni ole syksystä muuttunut. Siksi vituttikin tehdä koko selvitystä.