Elämän tarkoituksesta voi jauhaa paskaa viskipullon voimallakin. Vintti pimenee ennen kuin ehtii ottaa itsensä vakavasti.
xD
Kommentti sen jälkeen, kun Edina tuli etsimästä itseään jostain hippileiriltä.
***
Tossa boksissa ei ole sitä jaksoa, jossa Saffy melkein menee naimisiin. Huijausta!
Hommasin ton pikkupussin apoteekista, ihan käytännöllinen vempele. Niitä valmistaa Dr. Ausbüttel & co.
Oli muksa ilta :) Kiitos seurasta kaikille paikalle olleille. Möllötin suurimmaksi osaksi viltillä, mutta kävin ahdistelemassa muualla istuneita myös. Ja heittelin herneitä - anteeksi.
Koipea ei just nyt särje ihan hirveästi, mutta sen verran että sen olemassaolo on huomattu. Väsyttää mukavasti kyllä :) Kylmetän kinttua vielä hetken päästä, sitten pää tyynyyn.
Huomenna ei ole vielä mitään virallista ohjelmaa, joten saatan pölähtää sinne Suomenlinnaan. Sään puolesta huvittas kyllä. Kävelyvauhdin puolesta ehkä ei, kun ärsyttää hissutella x)
Kisu möykkäs pari tuntia, kun tulin kotiin. Kai sillä oli ollu ikävä <3 Nyt rauhottu nukkumaan sohvan alla. Vois itsekin nukkua sohvalla (Paljon Leveämpi kuin mun sänky), mut siihen paistaa aamulla suoraan. Valitsen siis sänkyni.
Nukkumaan, mars mars.
MINÄ LAULAN SUN ILTASI TÄHTIHIN
Minä laulan sun iltasi tähtihin
ja sun yöhösi kuutamoita,
minä laulan sun aamuhus, armahin,
kevätkiuruja, purppuroita.
Minä laulan sun kätehes kukkasen,
kun silmäsi surusta kastuu,
teen ruusutarhaksi tienoon sen,
missä jalkasi pieni astuu.
Minä laulan loitolle maailman,
minä vien sinut kotihis uuteen:
minä laulan sun sielusi valkean
yli aikojen ikuisuuteen.
V.A. KOSKENNIEMI
Sydän ja kuolema, 1919
1.
Kinttu voi paremmin (ainakin vielä) kuin illalla.
2.
Lähden kohta urheilemaan sillä = käpöttelemään keskustaan.
3.
Mun kämppään paahtuu.
4.
Vieraat lähtevät tänään.
5.
Näin viime yönä unta miehestä. Nolostutti aamulla x)
6.
Miksi mä numeroin näitä?
7.
No ei hajuakaan.
8.
Lopetan just nyt.
9.
Niin että kone kiinni.
10.
Joojoojoo.
Pitää herätä ajoissa kuulostelemaan, sattuuko koipeen minkä verran. Italian ihmeen pitäs muistaa pakata ja lähteä ajoissa keskustaan tapaamaan kaveriaan. Minä ja serkku viedään sitten kamat asemalle säilöön.
Kirppareita ja yhtä näyttelyä olin ajatellut. Kattoo nyt sitte pysyykö ajatus päässä.
Opiskelukaveri menee naimisiin näinä päivinä. Tai ilmeisesti kävivät eilen (to) tai tänään (pe) menevät maistraattiin. Kirkkosiunaushässäkkä lauantaina. Ei kutsunut mua eikä muita opiskelukavereita. En tiedä harmittaako ihan hirveästi, mutta oli se pieni pistos kumminkin. Että ei olla enää niin läheisissä väleissä, kun oltiin pari vuotta sitten.
Se siitä. Toivottavasti viettävät mukavat pippalot :)
Hirveän kuuma ollut koko päivän, mutta en valita. Suomenlinnassa oli kiva istua kalliolla, kun tuuli sopivasti. Jos säätä piisaa viikonloppuna, suuntaus käy sinne taas. Fiksummin kengin. Jos koipi sallii. Jos ja jos.
Petiin.
Päätin olla kesäinen tänään ja pistin topin seuraksi hameen. Niiden kanssa ei tietenkään voi pistää mun peruskenkiä (addut), joten kaivoin laatikosta puupohjaiset pistokkaat tms. Niissä menee parin sentin levyinen kaistale päkiän kohdalta jalan yli.
Etukäteen tiesin valinnan olevan pälli, koska oli puhuttu Suomenlinnasta. Sinne päädyttiinkin ja rauhallisesti köpöttelin mukulakivillä ja kallioilla. Takaisin tullessa onnistuin muljauttamaan vasemman nilkan johonkin suuntaan. Tapahtuneesta on yli 2 tuntia ja kipu senkun terävöityy. Ihanata. Eniten tuntuu vasemman jalkapöydän ulkosyrjässä ja siinä jalkapöydän päällä. Vähän nilkassa.
Oma syy oli.
Taas tarttis soitella. Yhden puhelun yritin jo suorittaa, mutta pääsin vaan jonoon. Hyvä alku.
Italian ihmepoika ja serkku lähtivät äsken keskustaan, sanoin meneväni vähän myöhemmin. En jaksa ihan 24h pitää seuraa, vaikka mukavia ovatkin molemmat. Sitäpaitsi menivät vaatekaupoille (ihmepoika ei ollut Niin innostunut, mutta is in the lack of shorts) ja mä olen kieltänyt itseltäni uusien vaatteiden hankkimisen. Ainakin siihen asti, kun kiloja on häipynyt tarpeeksi.
Mistä tulikin mieleen, että suunnittelin uutta blogia. Sen nimeksi tulisi Valas-päiväkirjat. Pitäs seurailla omia syömisiä. Vaikka lähimpien arkipäivien syömisessä mitään seurattavaa ole. Roskapaskaruokaa.
Joo. Ja illalla leivotaan. Hehhee.
***
Tajusin just, että hakuaika siihen yhteen työpaikkaan päättyi eilen. Lähetin omat paperit ihan ajoissa. Nyt sitten odotellaan, kuuluuko sieltä mitään. Paikkailmoituksessa ei sanottu, järjestävätkö haastattelun ja/tai koesoiton. Tai opetusnäytteen (tuskin heinäkuussa moista). Hitto. Argh. En kuitenkaan saa sitä. Meinasin jossitella, mutta jätän tällä kertaa tekemättä.
Nuo sanat pääsi tänään suusta vähän ennen Raketin kyytiin menemistä x) On sitä ennenkin kokeiltu (2 tai 3 kertaa), mutta kyllä pelotti. Kiljuin veljen ja italian ihmeen tärykalvot varmaan puhki nousun ja ekan laskun aikana :D Mutta heti sen jälkeen oli KIVAA.
Käytiin (tietenkin) myös vanhassa vuoristoradassa, mutta VAIN yhden kerran :( Snif... Veljen piti ehtiä junaan, joten jäi vähän vähemmälle kiertäminen kun yleensä. Mustekala ja Kahvikupit on must, samoin Linnunrata, Hurja kuru, Viikinkilaiva ja Vonkaputous (kastuin ;)). Italian ihme vietiin Sealifen elukoihin tutustumaan, tykkäsi kovasti. Syötiin välillä ja väsyttiin. Rinkelissäkin oltiin. Ja Hiphopissa xD xD xD Pikajunan nimi on oikeasti HarryPotter-juna.
Mulla punottaa olkapäät, rintakehä ja naama. Veli poltti nenänsä ja poskipäät. Italian ihmeellä on kamala nuha, mulla kurkku kipeä. Serkusta en tiedä, on parhaillaan P.S:n keikalla.
Ostin uteliaisuudesta (halpiskaupasta) limettisuklaata, leivontaa varten. Jotain suklaakakkua vois huomenna väsätä.
Makuupaikallani oli kuuma.
Eli tohon vuodesohvalle paistoi suoraan mun herätessä. Ja miksi en nuku omassa sängyssäni, kun kerran olen omassa kodissani? Siksi, että italian ihmepoika nukkuu tuolla toisessa makkarissa, mun pikkuveli mun sängyssä, serkkutyttö ja mä vuodesohvalla. Ensi yöksi pääsen omaan sänkyyn, veli lähtee takas kotopuoleen.
Pistin ketjuun, että joo, vituttaa. Ehkä vähän vahva ilmaisu tänhetkiselle tunnetilastolle. Harmittaa vaan, jos ei nyt sitten pääse pelaamaan. Kaikki peruu. Sen tiedän, että omista kavereista ei löydy tarpeeksi peli-intoisia. Kaikki pelkää sormien telomista. Mä en ole niin hyvä soittaja, että se haittaisi.
Säästä ei voi sanoa kuin että ihana. Ollaan menossa Lintsille (iskäpankki kustantaa, muuten ei voisi ajatella edes koko juttua). Kunhan toi viimeinenkin majatalon asukki herää.
Petteri Sariola oli eilen Espalla ja hitto, oli muuten hyvä!!!!!!!!!! Tyypiltä katkes kielikin kitarasta, mutta tyynesti pisti yleisön taputtamaan tahtia ja beatboxaili - samalla kun vaihtoi kielen xD Youtuben pätkistä ei saa kun ehkä puolet siitä kokemuksesta, minkä liveshöystä saa. Levyllä biisit on hyviä, mutta suurin elämys tulee siitä, kun näkee miten ne jutut tehdään. Tai siis yksi ihminen tekee kaiken.
Käytiin eilen katsomassa Kaspianin seikkailuja. Ja parin muun. En jaksa tai edes osaa kovin hienosti analysoida elokuvaa, joten sanon vaan, että mua se viihdytti.
Joskus aikaa sitten tuli luettua kaikki Narnia-kirjat. Velho ja leijona on ainoa, joka löytyy omasta hyllystä, joten sen tapahtumat jotenkin muistaa. Kaspianista ei ollut muuta muistikuvaa kuin se, että ne 4 lasta palaavat Narniaan oltuaan vuoden täällä "normaalissa" maailmassa. Sinä aikana Narniassa on kulunut (yllättäen) monta sataa vuotta.
Juonen suhteen aika monta asiaa oli arvattavissa, vaikka ei olisi kirjaa lukenut. Tämä kommentti tuli veljeltä. Aika mahtipontisia pätkiä mahtui mukaan useampi (varsinkin mitä musiikkiin tulee), mutta ei kai tollasia leffoja voi oikein muuten tehdäkään.
Prinssi Söpis oli kyllä vähän maitonaama vielä (no nuori ihminen, mitä muuta se nyt voisi ollakaan), mutta katsellaan sitten muutaman vuoden päästä uusiksi :D
