Hihhuli

Sain hyvin mielenkiintoisen kysymyksen itsestäni viikonlopun juhlissa. Nimittäin olenko hihhuli.

Mielelläni vastaan suoriin kysymyksiin, koskivat ne sitten mitä tahansa (toki pitää ottaa huomioon, että jos en tiedä kysymyksen kohteesta mitään, luontevin vastaus on "En tiedä." Sanotaan vaikka, etten tiedä autonasentamisesta mitään, joten en mene edes arvailemaan.) No mutta. Hikipedia tietää kertoa, että "Hihhuli on tuttavallinen lempinimi kaikkien kansalaistemme rakastamille uskovaisille. Pelkkä uskovaisuus ei kuitenkaan riitä hihhulin arvonimen ansaitsemiseen. Tyypillisesti vain kristittyä kutsutaan hihhuliksi; muissa uskonnoissa vastaavalle ilmiölle on nimityksenä fundamentalisti, sekopää, fanaatikko, aivopesty tai vähäjärkinen." Taidettiin tuolla kylläkin mainita outo termi poliittinen hihhuli, joten yleistän hihhuluuden jotenkin liittyvän kiihkoon minkä tahansa asian ympärillä (tuon voi lukea vaikka että feministit ovat hihhuleita.) Jos nyt ajateltaisiin omaa "uskonnollista vakaumustani", se olisi suunnilleen tämä:

Noh, pikkaisen ehkä liioiteltuna... En saanut kuitenkaan vastakysymykseeni "Määrittele hihhuli?" vastausta liittyen minkäänlaiseen uskontoon (tai politiikkaan), vaan määritelmä kuului: "Ihminen, joka saarnaa, on hihhuli" Okei. Muutoin hyvä, mutta sana saarnaa särähtää myöskin korvaan aika pahasti, enkä mä yleensä puhu tärkeistä asioista, jos ei erikseen kysytä. Jokaisen pitää löytää vastaus ihan itse, "saarnaaminen" on aika turhanpäivästä toimintaa. Toki, jos joku ihminen korreloi mielipiteen kertomisen saarnaamiseen, fine. Olkoon miten on, sanaakaan en ole puhunut itselleni tärkeistä asioista em. juhlissa, ehkä se hihhulointi lieneekin kuitenkin jotakin muuta toimintaa....

Esimerkiksi itselleni tuli hyvin voimakas hihhulointi mieleeni kaikenlaisista uutisista, joita tulvii joka paikasta liittyen Robin Williamsin kuolemaan. Muulloinkin olen ihmetellyt tällaisia kohuja, jos joku (tunnettu) henkilö kuolee. Mun tietääkseni kuitenkin aika väistämätöntä... Kuitenkin oma hihhuloinnin kestämiseni pysähtyi siihen paikkaan, kun luin presidentti Obaman twiitanneen "...He made us laugh. He made us cry. He gave his immeasurable talent freely and generously to those who needed it most - from our troops stationed abroad to the marginalised on our own streets. ".

Are you fucking serious!!!??? Ai niin. Hihhulointiahan ei taida olla propaganda. Valitettavasti.* Joka tapauksessa myönnän kyllä, että jotkut hihhulit ovat erittäin, erittäin mielenkiintoisia tapauksia. Kaikkea, mitä he puhuvat ei tarvitse ottaa sitäkään niin tosissaan, mutta eräskin seuraamani hihhuli on päivitellyt aiemmin sitä, kuinka ihmiset eivät A) kuuntele B) sisäistä mitään. Nii-i. Lopettais sen saarnaamisen...

Onneksi eräs lempihihhuleistani on Rob Dyke, eikä vähiten siksi, että sen huumorintaju on aina paras kohta koko ohjelmassa! Hihhulointi lienee olevan aika vaikea taiteenlaji...?

* EDIT 15.8. 12.02:
Tuo purkaukseni liittyi osaksi Fergusonin tapahtumiin. Mä en vaan voi ymmärtää tota ulkokultaisuutta ja kaksinaismoralismia. Valitsin ensin olla mainitsematta asiaa tuossa yhteydessä, mutta joo. Onhan tää sellasta.
http://www.huffingtonpost.com/2014/08/14/ferguson-photos_n_5677066.html