Make your choice!

Satuinpa huomaamaan pari kiinnostavaa seikkaa. Ilmeisimmin taistelu äänistä tulevia eduskuntavaaleja varten alkoi viimeisimmän puolueiden kannatusarvioiden tultua julki. (Miksi muuten tämä on aina Taloustutkimuksen tekemä?) Vaikka vaalit ovatkin vasta ensi keväänä, ei puoli vuotta ole kovinkaan pitkä aika.... vaikuttaa (meinasin laittaa manipuloida, mutta olkoon) ihmismieleen.

Tietenkin ensi ällistyksenäni viittaan Soinin julkaisemaan "Juutuupi" klippiin, jossa hän ykskantaan ilmoittaa, että "Me menemme hallitukseen". Vaivaa säästääkseni liitän sen tähän:

Niin. Olisivathan nuo jo viimeksi sinne päässeet, mutta seurahan ei kelvannut. Nyt, kun Keskusta johtaisi kannatuslukemia, Soini hykertelee riemuissaan. Pitäähän hallituskumppanin valinnassa olla tarkkana! Piiri pieni vaan pyörii. Oikeastihan kyse ei ole puolueiden kannatuksista, vaan lähinnä kannattamattomuuksista, ts nukkuvien puolue ratkaissee taas kerran Suomen poliittisen ilmapiirin... Jotta asia ei olisi helppo edes herääville tai edes jo heränneille, päänvaivaa aiheuttaa puolueiden lukumäärä. On jos jonkinlaista pienpuoluetta, mutta uskooko kukaan niiden oikeasti pääsevän joskus vallankahvaan kiinni? Edellisessä pääpaino on tosiaan sanalla valta, koska sitähän politiikka on.

Yhteiskuntarakenteita ja valtion käsitettä lienee mietitty niin kauan, kun historiaa on vaan kirjoitettu. Arvossa pidetyt filosofit tulivat järjestäin lopputulokseen, jossa yhteiskunta perustui jollain lailla luokkaeroille. Sokrates piti lakeja kovassa arvossa, vaikkakin hänen oikeudenmukaisuutensa riippui pitkälle määrittelijästä (ts. yhteiskunta-arvosta), Aristoteles nojautui pitkälle järjen käyttöön ja eriarvoisti ihmisten osallistumisoikeutta, koskapa ns. luonnolliset orjat joilta puuttuu käytännöllinen harkintakyky kokonaan, eivät olleet valideja yksilöitä päättämään mistään asiasta. Platonkin kannatti luokkayhteiskuntaa, jossa hallitsijat erotettiin ali-ihmisistä (ihmisten luontainen eriarvoisuus). Platon lienee ollut sitä mieltä, että asteittaisen rappion muoto on demokratia, josta seuraa vääjäämättä tyrannia, koska demokraattien joukostaan valitsema johtaja kuitenkin tyrannisoi kansalaisiaan.

Kuulostaako kivalta? Demokratia on hieno käsite, noin niinkuin paperilla. Todellinen tasa-arvo ei toteudu demokratiassakaan. Enemmistö voittaa aina, koska totaalista yhdenmielisyyttä ei liene olevan missään yhteiskunnassa koskaan, jolloin demokratiaa voidaan pitää siten hajauttavana järjestelmänä. Sitä kai nuo muinaiset viisaat tarkoittivatkin sillä, että pienen vähemmistön on hallittava suurta enemmistöä.

Jokainen poliittinen ryhmä käyttää samalla tavoin machiavellismia linjatessaan päämääriään ja tavoitteitaan. Päämäärä on muuttumaton (jos ajatellaan tasa-arvoisen hyvinvoinnin ja kehityksen olevan ihmiskunnan päämääränä), keinot saavuttaa se vaihtelee. Oppositio saattaa seuraavassa hetkessä olla enemmistö, mikä muuttuu? Päämäärä vai keinot sen päämäärän saavuttamiseksi?

Valinnanvara on aina hyvä asia, mutta ehdottomuus huono. (Melkein) kaikissa asioissa on myös jotakin hyvää tai ainakin jotain, josta voi synnyttää tarkoituksenmukaisuutta. Vähän sieltä täältä, sekoitetaan ja saadaan hyvä soppa? Miksi ei. Jotkut väittävät, että järjestys on kaiken elämän perusta. Pitännee paikkaansa, koska täydellistä epäjärjestystä ei ole olemassakaan. Mikä sitten on se kokonaisuus, joka sekoitettuna maistuisi enemmistölle parhaiten? Kuka osaa olla niin fiksu, että haistaa trendit, vetää oikeasta narusta oikeaan aikaan? Oikeammin, kuka osaa olla aikaansa edellä? Varsinkin nyky-yhteiskunnassa nopeus on valttia, tämän päivän uusi on huomenna jo boring.

Siksi yllätyinkin, kun törmäsin uuteen yrittäjään Suomen poliittiseen karttaan, nimittäin Kristallipuolueeseen. Kyseessä ei tosin ole (vielä) puolue, mutta kova hinku siihen suuntaan on, puolueohjelmat ja kaikki on jo laadittu. Motto "puolueella" on: Sydämellä tekemistä paremman puolesta. Ja toiminta-ajatus lyhykäisyydessään

Meille on tärkeää edistää suvaitsevuutta sekä erilaisuuden ymmärtämistä, jotta jokainen kansalainen hyväksyttäisiin tasavertaisena etniseen taustaan, uskontoon, seksuaaliseen suuntautuneisuuteen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn katsomatta.

Tällä hetkellä ei mitään uutta? Mutta. Tässäpä olisikin puolue, joka nojaa mm. termeihin rakkaus, tietoisuus, sydänlähtöisyys, vaihtoehtoiset hoitomuodot, luonnonmukaisuus. Mikään näistä asioista ei ole henkilökohtaisesti todellakaan uutta allekirjoittaneelle, enkä edes ole sitä vastaan, että em asiat lisääntyisivät huomattavasti. Päinvastoin. Mutta että politiikkaan? Demokratiaa? Utopiaa? Parempaa huomista? Aito vaihtoehto?

Hmh. Niin. Miten sen ottaa, onko kysymyksessä todella pyrkimys politeiaan, vaiko vain romanttinen pyrkimys rousseaulaiseen yhteiskuntaan, jonka suvereenina perustana on kansantahto (“yleistahto”) ja jossa ihmiset ovat vapaita korruptiosta - tässä kohtaa vapaita taistelusta omaisuudesta ja vallasta. (lisää pohdiskelua tarv. http://www.munkka.fi/linkit/filosofia_fi4.pdf, tässä viitteenä s.16-17).

Ainakin ohjelmaa läpi selatessani, en voi sille mitään että saan pienoista populistista mielleyhtymää päähäni. Niin moniin asioihin on tartuttu, joista on viime aikoina "kohistu", alkaen maahanmuutosta (tai tuolla oikeammin "meidän rahoista hyötyjistä"), huumepolitiikasta, lasten huostaanotoista, rokotuksista ja yleisestä vaihtoehtolääketieteestä, eläkeiästä jne. Luonnollisesti pitää olla ajan hermoilla! Ja löytyyhän ihmetykseeni (siis miksi politiikkaan?) myös vastaus ihan heiltä itseltään:

Ihmisenä olemisen perustarpeet ovat samat elämänkaaren eri vaiheissa: rakastaa ja tulla rakastetuksi, osallistua, liittyä, kuulua johonkin ja olla ihmisenä kokonaisuus.

Kyllä, kyllä. Liittyä ja olla osallinen. Hyvää tuolla löydän todellakin sen peräänkuuluttamisen, että ihminen on itse vastuussa asioista(an) ja itseohjautuvuuden korostamisen. Siksi ihmettelenkin, miksi siihen tarvitaan poliittista puoluetta...eikö näitä asioita todellakaan saada läpi muuten? Käsittämätöntä. Mutta kuten edellä jo sanoin, vaihtoehdot ovat aina tervetulleita! Yksilön vapautta valita ei voine liikaa korostaa ja mikä onkaan parempaa kuin valinnan runsaus. Sen verran kuitenkin piru hyppii olkapäällä, etten voinut olla huomaamatta ohjelman määrätynlaista raakiluutta. Kukaan ei todella ole seppä syntyessään, mutta kuitenkin....

Palkkatyön ulkopuolella olevia on kannustettava enemmän kaikenlaiseen toimintaan, joka tuo onnellisuutta yksilölle itselleen sekä sen kautta heidän läheisilleen. Esimerkiksi joillekin kerrostaloissa asuville eläkeläisille riittää, kun he saavat osallistua oman voimiensa mukaan taloyhtiön kunnossapitoon. Vaikka pienen kukkapenkin hoitaminen pihalla voi tuoda iloa heille itselleen ja muille. (Työ ja hyvinvointi)

- En ymmärtänyt, miten kukkapenkkien hoitamiseen tarvittaisiin puoluetta.

Erilaisten pakotteiden asettaminen on tehtävä kansanäänestyksin ja tervettä maalaisjärkeä käyttäen. Esimerkiksi autonrenkaisiin asetettavat ilmanpaineanturit ovat tavallisiin ihmisiin kohdistuvaa rahastusta, koska Suomessa ei ole juuri ilmanpaineista johtuvia onnettomuuksia. (Muutos lähtee yksilöstä -> Suoran demokratian edistäminen)

- Olisin ehkä riemastunut jonkin muun esimerkin käytöstä. Toisaalta tämä kuvaa erittäin hyvin sen, mitä järkeä nykyään säädöksillä tmv on. Ja suoran demokratian edistämiseen parempi esimerkki on vaikka ihmetys siitä, miksi kansalaisaloite on edelleen vain paperilla näkyvä hahmotelma. (Nyt toi piru olkapäällä huutaa: Kuka sen sitten päättää, mikä on tarpeeksi järkevää eli maalaisjärkeä? Tiivistyykö tyhmyys joukossa? Mitä jos paha saakin vallan ja järjen käyttöä ei enää ole?)

Olemme huolestuneina seuranneet kehitystä, jossa autoteollisuus saa mielivaltaisesti kehittää autoja niin, että esimerkiksi lampun vaihto ja monet muut pienet huoltotoimenpiteet tehdään kuluttajille mahdottomiksi (Ympäristön, ihmisten ja eläinten hyvinvointi -> Tuotteiden kehittäminen kuluttaja- ja ympäristöystävällisiksi)

- Kestävä kehitys lienee olevan jo "normisettiä" puoluekannasta riippumatta. Hieno esimerkki kuitenkin! [sarkasmi!]

Päiväkodeissa ja kouluissa on oltava opetussuunnitelmaan sisällytettyinä myös eläinten rakkaudellinen kohtelu. (Ympäristön, ihmisten ja eläinten hyvinvointi -> Eläinten hyvinvoinnin edistäminen rauhanomaisin keinoin ja yhteistyöllä)

Kuitenkin muualla ohjelmassa sanotaan, että "vastuu väkivallattomuuden opettamisesta kuuluu ensisijaisesti vanhemmalle lapsen varhaisiästä aikuisuuteen." En ole kuullut tai nähnyt vielä koulua, jossa eläimiin suhtauduttaisiin jotenkin epäkunnioittavasti. En ainakaan usko, että biologian opetus olisi niin paljon viime aikoina muuttunut....

Pakolaistyössä on tärkeää pitää ensisijaisena, että avun saavat ne, jotka sitä todella tarvitsevat ja järjestelmämme hyväksikäyttö on tehtävä mahdottomaksi . Lapsilisät pois suurituloisilta - kehitysmaiden tukia vähennettävä. (Hyvinvointivaltion kehittäminen)

- Voisin ehkä mainita jotakin tasa-arvosta, mutta en viitsi. Eihän rahalla ollut mitään tekemistä tämän rakkaudellisen puolueen kanssa?

Terveyden edistäminen -> vaihtoehtohoidot. Painotamme ihmisen omaa vastuunottamista itsestä ja terveydestään niin, että ihminen voi itse valita hoitonsa länsimaisesta lääketieteestä, luonnonmukaisesta hoidosta tai näitä yhdistelemällä. JA Työhyvinvoinnin edistäminen -> Ensisijaisesti työhyvinvoinnin edistäminen lähtee aina itsestä.

- Nytkö ei voi valita, mitä hoitoa haluaa ja/tai mitä käyttää? Tarvitaanko tosiaan puoluetta siihen, että ihminen ottaa vastuun itsestään?

En sano, etteikö löytyisi asiaakin. Paljonkin. Vastuu on tosiaan jokaisella itsellään, mitä valintoja tekee. Jopa siitä, mitä "puoluetta" kannattaa, vai kannattaako mitään :) Loppukaneettina on mainittava loistava lause, jonka todellakin myös löysin Kristallipuolueen sivuilta:

Kaikille eivät sovi askartelukerhot!

(EDIT 28.10, lisäsin linkin itseohjautuvuusteoriaan)