Haha. Kuinka ollakaan, löysin oheisen kirjoituksen luonnoksistani (mulla on muuten aika paljon tekstiä ei näkyvillä :o) viime syksyltä, juuri kun mietin vapaapäivän kunniaksi tätä asiaa. Tuolloinhan mulla meni se pinna, josta seurasi hieman myöhemmin parin kuukauden sairausloma....
....Sitten ne tulee mun luo. Mua on syljetty, potkittu, lyöty, puristeltu, ja osoitettu aseella. Mut on uhattu tappaa, mun perhe on uhattu tappaa, mä olen rasisti, paska, huora, idiootti. Minkä takia? Ainoastaan siksi, kun työkseni autan ihmisiä. Jos siviilinä tekisin päivittäin samat asiat, mitä teen työkseni, olisin varmaankin Äiti Teresan asemassa. Mikä siinä on, että työntekijää saa mollata ihan miten sattuu? Miten paljon raha ratkaisee siihen, että ihmistä kohdellaan ihmisenä?
Olen päättänyt jättäytyä työstäni, ei sen takia että asiakkaani eivät pitäisi minusta, päinvastoin. Johto, omaiset, ulkopuoliset, vartijat, toisin sanoen paskanjauhajat ulisevat liikaa. Vaaka on kääntynyt miinuksen puolelle. Oletteko te nyt tyytyväisiä ja kuka maksaa?.
Niin. Ilmoitin jo viime syksynä, että hommahan on niin, ettei Suomen valtio päätä, mitä myrkkyjä minuun työnnetään. Eikä päätä edelleenkään. Kyseessähän on tuo influenssarokotus, jota en missään nimessä ikinä tule ottamaan! Joo, hold your horses, mä olen asiasta väitellyt melkoisen monenkin ihmisen kanssa, eikä muhun todellakaan vaikuta yksikään argumentti siitä, miten "en ajattele muita ihmisiä, otan riskin tartuttaa tappavaa tautia muihin" etc etc.... Idioottimaisia argumentteja, joihin ei edes jaksaisi tarttua. Olen seurannut ja lukenut tuhansittain artikkeleita ja tutkimustuloksia aiheesta (ihan THL myöten, jonka sivuilla muuten ohimennen myönnetään, ettei em. rokote suojaa varmasti siltä, mitä vastaan sitä käytetään... Aha, mitä järkee, 50/50 chanssi??) lisäksi mulla on normia suurempi älykkyysosamäärä sekä myöskin rotia. Mä olen sitä mieltä, että hullu saa olla, muttei tyhmä!
Kysymys liittyy myös edelliseen blogiin, pelkuruuteen. Kysyin tässä kesän aikana parhaalta ystävältäni (ohimennen, mä oon kyllästyny juttelee tyypistä tollein. Sille pitää antaa bloginimi. Hän on tästä lähtien Spock, enkä kerro minkä takia!) pitääkö mun antaa periksi periaatteistani. Pitääkö mun alkaa pelkuriksi? Spock oli aivan järkyttynyt tosta, sinäkö??!! ei hitto, eikö mihinkään enää vois niinquluottaa... Juuri niin. Eikö mihinkään...? Mun mielestä Suomen valtio lainsäädännössään sortaa tiettyä ihmisryhmää, koskee henkilökohtaiseen vapauteen. Ei siin mitään jos em rokotukset osoittautuisivat varmasti ehkäisevän tautia tai tarttuvuutta ( THL sivuilta :"... Rokotettu ihminen voi tartuttaa influenssaa") tai jos ihan kaikki ihmiset rokotettaisiin ihan vaan vaikka varmuuden vuoksi, niin fine. Kukaan ei olisi sorrettu tai erikoisasemassa. Mutta tässä keississä niin on. Jos nyt provosoidaan oikein kunnolla, tätä voi verrata vaikka pakkosterilisointiin. Tai mihin tahansa muuhun keissiin, jossa "päättäjät" päättävät jotain idioottimaista pohjautuen valheellisiin faktoihin (lue: olettamuksiin).
Mä olen muinoin lähtenyt työpaikasta, koska mut pakotettiin hartaus hetkiin "yhteisöllisyyden" varjolla ( olen eronnut kirkosta samana päivänä, kun täytin 18. Enkä ole katunut, mä en oo ulkokullattu!). Mä kyllä mainitsin esimiehelle, että uskonnonvapaus ja että hartaus hetkiin osallistuminen ei kuulu "muihin esimiehen osoittamiin tehtäviin". Ei, kun mä olin sen mielestä väärässä. No, en ollut kauaa, lähdin sieltä kuin hauki rannasta :D Ja taas mä olen samassa suossa. Muut päättää mun elämästä ja koskemattomuudesta mun puolesta... Joopa joo, näkis vaan.
Sitäkin mietin tuohon pelkuruuteen liittyen, että mikä siinä on, että multa tullaan duunissa aina pyytää viimeiseksi apuja? Viimeiseksi viittaan siihen, että jos kukaan muu ei osaa tai ei osaa sanoa, niin multa kysytään... Pomo kysyy mun mielipidettä, vastaava kysyy multa neuvoa.. kollegat... Wat the fuck?! Mä en vaan suostu uskomaan tota, ettei itse uskalla. Ei uskalla. Osata, olla mieltä, ottaa vastuuta. Elää. Pah, pelkuruutta en rupee enää tässä vaiheessa elämääni harjoittamaan, en oo sitä ennenkään tehnyt! Sitten mulle laitetaan vuosien tauon jälkeen viestejä, miten kelläkin menee, liittäen jotain maailmanlopun ennustuksia niihin... Mä en edes jaksanut kysyä, miksi se niin teki, kuha ilmoitin et Mä en pelkää. En kuolemaa, en sotaa, en ihmisiä, en eläimiä, en aseita, en hulluja, en tauteja, en...elämää. Varsinkaan mä en pelkää elämää.
Kah, siinä kai se sitten on, yhdessä lauseessa. Wa evö.