Valehtelisin, jos väittäisin, ettekö mua hävettänyt aamulla säätäessäni aamupalan kanssa.
Otin muovikipon ja maitorahkapurkin. Koska rahka ei irronnut purkista purkkia kääntämällä, laitoin sen hetkeksi muovikippoon alaspäin-jolloin se joskus luovuttaa otteensa purkista ja mäjähtää kokonaisena klönttinä ulos. Otin jääkaapista ananasmurskan ja avasin purkin. Ripottelin ananasta ja ananasmahua tähän muovikippoon, otin kaapista tehosekoittimen, laitoin tehosekoittimen purkkiin ja rupesin surruttelee. Ihmettelin, että mikä tässä nyt oikein taas mättää, etteikö tämä paska jaksa työstää rahkaa edes. Jatkoin surruttamista ja tajusin, että ei helvetti mä olen sekaisin, ei kai tuo nyt voi soseuttaa rahkapurkkia.
Olin siis silmät ristissä laittanut ananasmurskan tähän rahkakipon päälle, enkä siinä vaiheessa ollut tajunnut, että olisin kaapinut siitä rahkapurkista rahkat pois siihen muovikippoon, jossa suunnittelin rahkan väsätä.
Naureskelin puoliksi ääneen, että tätä en kyllä kehtaa kertoa julkisesti, mutta koska säätäminen on osa minua-en minä tätäkään voinut tänne jättää kirjoittamatta.