Suojelusprkl

Olen ollut aina sitä mieltä, että miehillä (ja toki naisillakin) pitää olla siisti kuontalo. Siis, että hiukset ovat siistit, puhtaat ja persoonalle sopivat. Ne voivat siis olla myös pitkät, jos ovat hoidetun näköiset ja paksut, no okei hyvin hoidettu riittää.

Minun on ollut hieman vaikea ymmärtää siihen syytä, että kaljuuntuvan pitää alkaa peittelemään kaljuaan kun sen kaljun näkevät kaikki. Että vedetään ne takaraivolla ylipitkiksi kasvatetut haivenet syljellä otsalle ja vältellään tuulenpuuskia. Keitä he luulevat huijaavansa tuollaisella touhulla?
Kerran näin tällaisen papan. Hän oli sliipannut otsalleen takahiukset geelillä, geelillä joka oli jo kuivunut, kun tuli tuulenpuuska ja se koko otsatukantapainen, lähinnä oravanraadolta näyttävä, pehko nousi yhtenä kasana pystyyn taistelemaan tuulen kanssa. Hitto, silloin oli kieltämättä pokassa piteleminen.

Tuon kaljun peittelyn voin ehkä vielä jossain määrin ymmärtää, että hiusten menettäminen voi olla kova kolaus miehelle, varsinkin jos se tapahtuu nuorella iällä ja jos tälle henkilölle ei sovi kalju. Mutta, kyllä, on vielä jotain joka menee minun ymmärrykseni ylitse(mitä tulee siis hiuksiin)

Kaikista kamalimman näköiset ovat ne tapaukset, joilla on 70-luvun sukkahevikaudelta perintöä oleva takatukka, pälvikaljulla. Nami nami. 40-50 -vuotias puolikaljuhevari on ehkä ällöttävintä mitä hiuksiin tulee.

Miksi pitää jämähtää jollekin vuosikymmenelle ja kuvitella, että se oma pehko on vielä se leijonanharja, jota "kaikki" naiset nuorena ihailivat. Jos luonto kerran hienovaraisesti vihjailee, että ukko hei tee tukallesi jotain, niin miksi sitä luontoa ei voi kuunnella? Ovatko tällaiset tapaukset sokeita omalle peilikuvalle ja sille, että hiusraja on karannut jo muutamia kymmeniä senttimetrejä takaraivoa kohden.

Vai olenkohan mä ainoa nainen, joka ei voisi ikinä kuvitellakaan pyörivän miehen kanssa, jonka hiukset ovat jääneet minun syntymävuodelleni, tai jopa myöhemmälle ajanjaksolle. Suoraan seitkytluvulle.

Ilmainen vinkki miehille, joilla on hiusten kanssa ongelmia. Älkää peitelkö kaljuanne, mutta älkää myös tehkö itsestänne naurettavan näköisiä kasvattamalla pitkää peikkotukkaa, jos se ei sovi teidän ulkoiselle habitukselle. Itse ainakin toivon, jos oman miehen hiusraja katoaa, että hän leikkauttaa tukkansa siistiksi, eikä lähde leikkimään mitään iki-teiniä vanhoilla päivillään, tai ala peittelemään kaljuaan takaraivolta vedettävillä karvoilla. Kaljuuntuminen on aivan normaalia. Ja hiukset vaikuttavat ulkonäön kokonaisuuteen helvetisti. Joten jos ei näytä naisia piisaavan, katsokaa peiliin ja kysykää ammattilaisten apua. Hiustenleikkuu voi jopa kohentaa teidän markkina-arvoa naisten silmissä.

Kyllä, tänään olen todistetusti julistanut itseni hörhömagneettiseksi-immeiseksi..jälleen kerran siis x)

Ei siitä jumakiuta pääse yli eikä ympäri, minä viehätän erikoisia ihmisiä. Ihmisiä, joista ei osaa sanoa ovatko he pelottavia vai hauskoja.

Ja tällä hörhöllä en nyt tarkoita ketään mun kaveria täällä cityssä, vaan sain ihan uudelta tapaukselta pikaviestejä. Todella hämäriä pikaviestejä.
Vai miten reagoisitte saatuanne tällaisen viestin, muutaman viestinvaihdon jälkeen:
"Mulla on paljon nais ystäviä joita olen auttanut olemaan parempia poika kavereilleen, mutta se tarvii ikäväkyllä messenger yhteyden. Oon ottanu jonkinlaisen auttajan osan ja oma elämä menee perseelleen jos en auta ihmisiä."

Tuollaisten viestien lukemisen jälkeen ei aina tiedä, pitäisikö itkeä vae nauraa (enkä nyt tarkoita kirjoitusvirheistä johtuvia tuntemuksia). Voe tokkiinsa. Ei ole heleppoa olla hörhöjen mieleen.

Olipa taas junamatka Pasilasta Tikkurilaan. En ymmärrä miten onnistun aina vetää puoleeni noita pipipäitä.

Istuin vaunuun ja mun eteen tuli ihan normaalin näköinen, alta 40-vuotias nainen. Hän kyseli kuinka hyvin osaan Englantia ja kerroin, että jonkin verran osaan, mutten kovin paljon. No ennen kuin kerkesin sanoa kissa, niin tämä mamma otti laukustaan postikortin, jossa oli apinan kuja, ja ennen kuin kerkesin sanoa voi vittu niin se alkoi jo selittämään, kuinka oli Pasilan kirjastolla lukenut kirjaa jossa kirjoitettiin että ihminen on syntynyt apinasta ja hän oli siitä tuohtunut.

Siinä sitten kerroin oman kantani asiasta, että mun puolesta he jotka uskovat polveutuvansa apinasta saavat olla sitä mitä uskovat.

Hän myös luki jostain lehtisestä, kuinka paholainen on kuulemma Espoossa.

Oli harvinaisen "kiva" väitellä uskonnosta täydessä puolen viiden junassa x) Tosin eipä se nainen kauhasti sanansijaa jättänyt, kun naama punaisena vauhkosi jostain lehtisestä jossa puhuttiin että saatana on Espoossa jne jne. Yritin häntä rauhoitella, että antaa jokaisen uskoa mihin tahtovat. Mutta ei se hälle riittänyt. En ymmärrä miten joku voi vauhkoontua jostain lappusesta, joka riitelee hänen uskomuksiaan vastaan. Antaa jokaisen uskoa mihin itse haluaa, ei se ole keneltään pois vaikka uskoisi kiviin.

Joten pahoittelut heille, jotka joutuivat minun ansiosta kuuntelemaan tämän tädin vauhkoamista, tosin eiköhän se olisi vauhkonnut vaikka en olisi itse häneen reagoinut alunperin.

Mikä siinä on niin vaikeata, että laittaisi likaiset mukit astianpesukoneeseen, jos sellainen on kerran työpaikalle hankittu?

Olen kiinnittänyt huomiota kyseiseen asiaan ja tullut siihen johtopäätökseen, jotta mitä isompi palkkanauha, sitä herkemmin syyllistytään mukien lojumaan jättämiseen. Se nähtävästi vaatii enemmän aivokapasiteettia, että sisäistää sen faktan, että ne kahvimukit EIVÄT kävele omin avuin pesulle, vaan ne pitää laittaa sinne koneeseen itse. Mitenkä tällaisilla tapauksilla toimitaan kotona? Hoitaako heidän vaimonsa astianpesukoneen täytön, vai kestääkö näiden tapauksien ylpeys kotona astioiden kanssa vehtaamisen?

Ja jos joku tällainen "korkea-arvoisempi", yleensä vielä miespuolinen, innostuu laittamaan mukinsa astianpesukoneeseen, laittaa hän sen yleensä puhtaiden astioiden keskelle. Mikä tekee ylitsepääsemättömän vaikeaksi sen, että katsoo onko koneessa puhtaita vai likaisia astioita?

En ymmärrä miesten logiikkaa.

Mulla on normaalisti aika pitkä pinna, mitä tulee parisuhde elämään. Mutta on muutamia asioita, jolloin mun pinna palaa.

Yksi niistä on se, että joku nainen jonka minä itse tunnen, alkaa ehdottelemaan mun poikaystävälle tapaamista, vaikka tietää että tämä mies seurustelee kanssani. Tämä nainen on sellainen tapaus joka on aikoinaan käynyt poikaystäväni kanssa treffeillä, jonka poikaystäväni on "torjunut", niin silti hänen pitää yrittää tyrkyttää seuraansa tälle miehelle.

Miksi? Itse en IKINÄ lähtisi tyrkyttää seuraani ihmiselle, jota olen aikoinaan tapaillut ja joka ei ole minusta ollut kiinnostunut. Okei, toki voidaanhan sitä olla kavereita, mutta en mä itse alkaisi tätä kaveruutta ehdottamaan, jos tämä toinen osapuoli ei näyttäisi minun seuraani kaipaavan. Niin alas en IKINÄ vajoisi.

Siis voi elämä, ihmiset ovat sitten tylsiä ja mielikuvituksettomia sontiaisia.

Eräänkin kerran törmännyt sellaiseen kuvagalleriaan, jossa henkilö on lisänny itsetään sata samanlaista valokuvaa. Mikä idea tuossa on?

Jos immeisellä on sata kasvokuvaa itsestään, joissa on kaikissa sama ilme, sama kuvakulma, sama paita, sama kampaus niin miksi niitä kuvia ei voi karsia yhteen tai kahteen valokuvaan?

Ei jessus, tänäänkö toi paska taas alkaa?

Mua on hävettänyt jo noita Idols-mainoksia katsellessa aivan järkyttävän paljon. Minen edelleenkään ymmärrä, miten kukaan ei_laulutaitoinen kehtaa mennä nolaamaan itsensä tuonne teeveekameroiden eteen. Ne mä vielä ymmärrän, että osaa laulaa edes heikosti=pysyy nuotissa, mutta heitä en ymmärrä jotka kuvittelevat osaavat laulavansa ja laulu on kaikkea muuta kuin nuotilleen menemistä.

Viime vuonna tuolla oli joku onneton thaimaalaissyntyinen tyttö, joka kävi kolmessa eri karsinnassa "koittamassa onneaan" ja veti herneet siitä, kun hän ei päässyt jatkoon.

Jos joku ammattilainen sanoo sulle, että sä et osaa laulaa, niin miksi pitää lähteä kaivaa verta nenästä ja yrittää useaan otteeseen päästä jatkoon? Noh, sirkushuveja kansalle, kaipa joku saa kiksit siitä kun näkee jonkun epäonnistuvan noin totaallisesti. Mä tunnen lähinnä myötähäpeää katsellessani noita surkeita laulajia.

Rupesin eilen miettimään ihmisten parinvalintakriteereitä. Itse en esim. voisi ikinä alkaa seurustelemaan ihmisen kanssa, joka on kertonut pettäneensä tyttöystävää kaksi vuotta.

Millainen ihminen pettää seurustelukumppaniaan useita vuosia, tai ylipäätään pettää? Miksi pitää olla parisuhteessa, jos käy säännöllisesti naimassa jotain toista? Eikö siinä vaiheessa olisi syytä vaihtaa kumppania, jos alkaa himoitsemaan vierasta lihaa niin paljon, että käy pettämässä kumppaniaan. Miksi on ylipäätään parisuhteessa, jos ei osaa olla pettämättä?

Millainen ihminen harrastaa seksiä sellaisen ihmisen kanssa, jonka tietää olevan parisuhteessa?

Millainen ihminen harrastaa suojaamatontaseksiä suhteen ulkopuolella ja tartuttaa mahdollisesti seksitauteja omaan, uskolliseen kumppaniinsa?

Ihmiset ovat todella ajattelemattomia, tai no ajattelevat he mutta vain itseään. Kuka täysijärkinen harrastaa, muutoin kuin parisuhteessa, suojaamatonta seksiä nykyaikana? Ei samperi. Mä en ainakaan lähtisi kuksimaan jotain yhdenillanhoitoa ilman kondoomia, en ainakaan jos en sitten itselleni haluaisi jotain tappotautia. Ei sen puoleen, en nyt muutenkaan harrasta seksiä kuin vain parisuhteessa.

Ja ei, en ole itse pistänyt miestä vaihtoon, tuli vain tällainen aivoitus eilen mieleeni ja nyt sain tämän kirjoitettua loppuun.

Eilen kävelin töistä päästyäni bussipysäkille. Normaalisti tongin bussilippuni valmiiksi takintaskuun, ennen kuin tulen edes pysäkille, mutta eilen juttelin kaverin kanssa puhelimessa enkä kerennyt etsiä lippua valmiiksi ja bussikin tuli pysäkille sillä hetkellä, kun itse sinne kävelin.

Heilutin kättäni ja bussi pysähtyi, ilmoitin kaverilleni että soitan hälle kohta takaisin, koska mun pitää etsiä lippu. Astuin bussiin. Minun takanani tuli mies, jolla ei ollut heijastimen heijastinta missään kohtaa vaatteissaan. Itse jäin siihen bussin etuosaan tonkimaan lippua laukusta ja sanoin kuskille hymyillen hei, sekä totesin että on mulla se lippu täällä jossain.

Hän sanoi tosi vittumaisella äänensävyllä "susta ei näkynyt muuta kuin noi sun heijastimet" sekä kosketti mun rintataskussa sekä laukussa olevaa heijastinta.

Kysyinkin häneltä "no mitä muuta musta pitäisi muka näkyä?"
Että sori, olin puhelimessa, enkä kerennyt etsiä lippua valmiiksi koska tulin pysäkille samaan aikaan kuin bussikin.

Vittu että mulla meinasi alkaa keittää. Ihan oikeasti. Onko se bussikuskin ongelma, jos hän ei näe minua ja ajaa pysäkin ohi? Ei, se on minun ongelma, joten mikä helvetin ongelma sillä oli juuri sillä hetkellä, että piti just mulle alkaa avautumaan siitä että musta näkyy vain heijastimet!! Ja eikös heijastimien funktio ole juurikin se, että ne auttavat ihmisiä erottumaan pimeällä.

Ja mitkä helvetin varoitusvalot mulla pitäis olla vartalollani, jos odotan bussia Itäväylällä, joka on aika kohtalaisesti valaistu tähän aikaan vuodesta.

Vittu, sen siitä saa kun yrittää olla ystävällinen, hymyillä ja tervehtiä bussikuskeja. Olisi pitänyt vaan kävellä suosiolla Herttoniemen metrolle ja hyppää sieltä bussiin, ei tarttis kuunnella tuon yhden linjan kuskien vittuilua.

Viime kerralla saman linjan kuski alkoi avautumaan mulle siitä, kun juoksin bussille (mulla oli helvetin kiire) että miksi sä juokset, että näitä busseja menee viidenminuutin välein. Joopa joo, niillä paskakeleillä, kun tuli vaakatasossa loskapaskaa, ei varmastikaan mene bussit aikataulujen mukaan eikä tasan tarkkaan seuraavaa bussia tule 5.min kuluttua.

Ja edelleenkin, jos kuskia vituttaa se että ihmiset juoksee bussiin, niin laittakaa ne helvetin ovet kiinni ja lähtekää kaasupohjassa liikenteeseen niin ei tartte katsella kuinka asiakkaat yrittävät keretä busseihin. En kai mä nyt helvetti muuten juoksisi, jos mulla ei ole kiire jonnekin.

http://www.okcupid.com/tests/take?testid=4741219933576750506

Omatulos:

Emo Kid
You are 14% Rational, 42% Extroverted, 42% Brutal, and 28% Arrogant.

You are the Emo Kid, best described as a quiet pussy! You tend to be an intuitive rather than a logical thinker, meaning you rely more on your feelings than your thoughts. Not only that, but you are introverted, gentle, and rather humble. You embody all the traits of the perfect emo kid. You are a push-over, an emotional thinker, gentle to the extent of absurdity, and so humble that it even makes Jesus puke. (And Jesus almost never pukes, being immortal and not requiring an act of puke to dispell toxins from his corporeal manifestation.) If you write poetry, you no doubt write angsty, syrupy lines about depression, sadness, and other such redundant states of emo-being that go something like this:
life is a spike / upon which i have impaled mysefl / fuck you dad

So, your personality is defective because you are too gentle, rather underconfident in yourself, decidely lacking in any rational thought, and also a bit too inhibited. Plus, your poetry really upsets your father.

I probably made you cry, didn't I? Fucking Emo Kid.

To put it less negatively:

1. You are more INTUITIVE than rational.

2. You are more INTROVERTED than extroverted.

3. You are more GENTLE than brutal.

4. You are more HUMBLE than arrogant.

Compatibility:

Your exact opposite is the Smartass.

Other personalities you would probably get along with are the Hippie, the Televangelist, and the Starving Artist.

*

*

If you scored near fifty percent for a certain trait (42%-58%), you could very well go either way. For example, someone with 42% Extroversion is slightly leaning towards being an introvert, but is close enough to being an extrovert to be classified that way as well. Below is a list of the other personality types so that you can determine which other possible categories you may fill if you scored near fifty percent for certain traits.

My test tracked 4 variables How you compared to other people your age and gender:

You scored higher than 8% on Rationality

You scored higher than 38% on Extroversion

You scored higher than 44% on Brutality

You scored higher than 21% on Arrogance