Suojelusprkl

Vitutttaaaa, vituttaaaa, vituttaaaa, vituttaaaa. aaaaäääääaäaaaöööäääää vituttaa. Helpottikohan...nääh. Jatkan pään näppäimistöön hakkaamista.

Ei juma, että putosin juuri. Makasin sängyllä ilkosillani ja Peto kömpii jalkopäästä mun kainalon viereen ja alkoi nuolemaan mun kainaloa. Sit aloin nauramaan sille ja nyt se katselee mua loukkaantuneen näköisenä tuossa vieressä.

Olo on kuin hakattu. Reidet alkaa olemaan taas normaalit torstain kramppien jäljiltä, mutta olkapäät, niska, selkä, lapaluut ja alaselkä on aivan jumissa. Liekkö perjantainen painiottelu olevan syy tuohon. Olisin varmasti joutunut teholle, jos olisin osallistunut itse kilpailuihin, sen verran hurjan näköistä touhua se oli.

En muista monelta lähdin Kaisaniemestä, taisi olla puolen kahdentoista tai sitten puolen yhden junalla. Muistihärö ei johdu siitä, että olisin ollut kännissä vaan siitä että olin väsynyt. Oli suorastaan ihme, etten nukahtanut illan mittaan, märät vaatteet pitivät yllättäväen virkeänä. Niin ja kaikille tiedoksi, ollaan painikumppanin kanssa vanhoja tuttuja eikä meidän välillä ole mitään, kun oli osalla ollut sangen hauskoja ilmeitä kuulemma.

Olihan tuolla ihan hauskaa, vaikka kuulinkin illalla että eräs osallistujista oli todennut, että jos Suojelusprkl tulee tänne niin hän ei tule :D
Olisi hän voinut sen ilmaista tietenkin minulle suoraankin, koska mulla ei ole mitään havaintoa mitä olen kyseiselle henkilölle tehnyt/sanonut että hän noin mulle oli möksähtänyt.

Tältä pohjalta sunnuntain viettoon. Kohta Helsinkiin. Plääh.

Mua ärsyttää ihmisissä ehkä eniten sellainen piirre, jos ihminen joka ei voi sietää jotain ei sitä voi hänelle sanoa, vaan pitää jauhaa paskaa selän takana. Itse ainakin sanon aina suoraan sille henkilölle, jos en hänestä pidä, enkä ala toisille siitä manaamaan sen henkilön seläntakana. Pitää sanoa mitä ajattelee, eikä teeskennellä. Piste.

Mua raivostuttaa meidän pihalla rääkyvät rättipäiden pennut. Miten on mahdollista, että pienet lapset rääkyvät vielä klo 22 jälkeen pihalla?!? Eikö noilla äpärillä ole nukkumaanmenoaikaa? Yritä siitä sitten nukkua, kun on pakko pitää ikkunoita auki kuumuuden vuoksi ja nämä rääpäleet huutaa suoraan huutoa pihalla! Ei mun mielestä tuohon aikaan pikkulapset saisi olla enää edes pihalla, ei ainakaan pitämässä tuollaista meteliä.

Muutama viikko sitten yksi näistä ärsyttävistä pennuista lopetti rääkymisen siinä vaiheessa kun sen käsi murtui. Sitä en tiedä miten se murtui, mutta ambulassilla se vietiin kotoa pois ja kättään valitteli.

Eilen kun olin lähdössä fillaroimaan hartsulle päin. Nämä ääliöt rääkyivät ja säntäilivät ympäriinsä siinä pihalla ja potkivat palloa siten että sen "maalivahdin" selän takana oli rappukäytävän pitkä lasinen seinä. Hyvä meno!! Kukahan sen ikkunan korvaa, jos he sen pallollaan rikkoisi?

Siinä kun heidän ohitse käppäilin fillaria taluttaen, huomasin kun nurmikolla yksi niistä äpäristä vääntää itkua.
Kävin pyykkituvassa nopeasti pyörähtämässä varaamassa pesukoneen huomiselle ja kun tulin takaisin pihalle, tämän klaanin isoveli, ikää varmaan 10v, oli ottanut sen itkua vääntävän veljensä syliin ja piteli sen pennun jalkapohjassa vessapaperia ja asfaltti heidän allaan oli veren peitossa. Kyllä-vessapaperillahan tuosta selvitään!! Jos mulla ei olisi ollut noin kiire, olisin varmasti kommentoinut heidän tekemisiään
Miksi helvetissä pitää juosta sellaisella pihalla paljain jaloin, jossa porukka grillailee ja juo kaljaa?

Ja saman reaktion olisin saanut, vaikka kyseessä olisi ollut suomalaisia pentuja. He sentään ymmärtävät, jos heille sanoo jotain suomen kielellä. Noi rättipäät eivät tajua edes puhetta! Ja mun kokemuksesta voin todeta, että suomalaisten pennut eivät rääy noihin kellonaikoihin enää kerrostaloalueen pihoilla

No niin. Tänään piti olla tolkuton hässäkkä, mutta se sitten hyytyi hieman.

Kaikki lähti kusemaan oikeastaan jo siinä vaiheessa, kun olin lähdössä kotoa junalle. Avasin ulko-oven, kunnes tuli jostain takaraivosta tunne - missähän muuten mun koti-avaimet on?!?!
Menin takaisin sisälle ja etsin asunnon läpi, tongin repun ja tongin laukun joka oli olkapäällä-ei löytynyt avaimia. Ajattelin, ettei ongelma ole tämän suurempi, poikaystävällä on mun avaimet ja näen hänet kohta, joten saan ne hältä tarvittaessa lainaan.

Menin takaisin ovelle, astuin rappukäytävään, pläjäytin oven kiinni. Kuului outoa kolinaa. Avaimet, perkele ne on jossain, mutta missä?! Tunnustelin laukkuani, ei ole täällä, katseeni nousi ulko-oveni kahvan korkeudelle ja kas kummaa - avaimet olivat lukossa kiinni. Olin siis jättänyt koti-avaimeni oveeni tullessani kotia. Onneksi kuulin ne avaimet, olisi muuten ollut minimaallisesti sisustettu asunto kun kotia seuraavan kerran menen. Ja onneksi kukaan ei ollut napannut niitä ovesta itselleen sinä aikana kun hääräilin omiani kotosalla.

Junassa rupesin kirjoittamaan tekstiviestiä Takulle. Ongelmia ilmeni siinä vaiheessa, kun painoin lähetä-nappulaa ja aloin selailemaan mun puhelinluetteloa.
Taku on tässä vuosien varrella vaihtanut numeroaan, olen kyllä aina päivittänyt sim-kortille uudet nrot (poistanut numeroita sitä mukaan, kun porukat niitä on vaihdellut, mutta en ole puhelimen muistista niitä tajunnut/jassanut poistaa)...mutta, kun mulla vaihtui sim-kortti maanantaina, jouduin kikkailemaan uudelle sim-kortille numerot vanhan kännykän muistista. Eli siirsin kännykän muistista nrot tuolle uudelle sim-kortille ja sieltä tuli kaupanpäälle miljoona numeroa jotka olen poistanut jo vuosikausia sitten.
Joten ei mulla ollut kuin kolme eri puh.nroa Takulle. Eihän siinä mitään, pistin viestiä jokaiseen niistä nrosta. Jostain tuli vastaus, että mulla on väärä nro, vaikka todellisuudessa sillä jollain oli mun kaverin iäisyyden vanha nro käytössä nykyään.
Lopulta oikea kaveri pisti viestiä, varttia vaille kasi, ettei hän saanut lapselleen hoitajaa. Hänen äiti oli tehnyt källit ja unohtanut, että sen piti olla lapsenlikka tänään. Eli ei viehunut Viikate tänään. Kunhan ei peru Tuuliajolla-kiertueseuraansa niin sitten ei ala vituttamaan.

Käytiin kahtomassa tuo Poseidon, joka oli muuten aika paska. Elkee hyvät ihmiset maksako tuollaisesta. Tuollaiseen sontaan syytävät miljoonia dollareita, o ne amerikkalaiset sitten hömelöä kansaa.
Leffasta suunnattiin yhdelle ja sieltä metrolle. Metroasemalla oli jumalattomasti hevareita. Ja minähän sovin joukkoon, kuin nyrkki silmään. Olin tapani mukaan pukeutunut, kuin olisin hautajaisiin menossa-elikkäs mustaan.

Siihen meidän viereen tuli joku mamma, joka oli aiiivan tolokuttomassa kaatokännissä. Ei meinannut pysyä paikoillaan, kun horjui viiden metrin säteellä jokaiseen ilmansuuntaan. Kun hän läheni raidealuetta, mun oli pakko ottaa häntä olkapäästä kiinni ja ohjata hänet toiseen suuntaan. Olisi voinut helposti horjahtaa raiteille ja metro olisi tehnyt häneen lähempää tuttavuutta.

Siinä hää kertoili vähän omasta illastaan, ja kun metro tuli hän pyysi mua auttamaan hänet sisälle, ja minähän autoin. Istutin sen mun viereen istumaan ja sain urkittua, että hän on menossa Konalaan. Hyvä niin. Toivottavasti tajusi jäädä oikealla asemalla poies.

Mutta mä lähden nyt halailemaan tyynyä.

Olen nyt kahtena iltana/yönä kuunnellut, kun jonkun helvetin munanjatkeen varashälytin ulvoo pihalla.
Eilen teki mieli ottaa mun levytanko ja mennä sen kanssa muotoilee sen kotteron pellit uuteen malliin, mutta en sitten jaksanut, olin liian väsynyt.

Hitto kun on muutenkin saanut tosi huonosti unta, niin pitää tuollainenkin häiriö tulla. Ikkunoitakaan ei voi pitää kiinni, kun asunnossa on kuuma kuin helvetissä, joten se varashälyttimen ulvonta kuuluu aikas selkeästi mun asuntoon.

Toivottavasti ensi yötä en ole kotonani.

Huomenna pääsee Suomenlinnaan:) Jee. En olekaan käynyt siellä sitten ala-asteen.
Ensi viikolla pitää varmaan majottautua Seutulaan, kun vanhemmat katoavat Ruotsiin viikoksi äitin siskon eli mun kummitädin tykö. Ei tarvitse ainakaan kuunnella tuota helvetin autonhälärin ulinaa!!

Kuinka pitkään kestää, että tulee ensimmäinen: Saax mä sun HC Porn-kansiion koodit, saax hei ihqqqqqq....

No ensimmäinen pikaviesti asiaa koskien tuli alta minuutissa...

Jatkoa odotellessa...

15:42 Joku onneton tampio pommittelee mua jatkuvasti ja yrittää urkkia koodia...Muutaman vittumaisen pikaviestin lähetys ja taisi poju tajuta, etten ole antamassa koodia.

illemmalla: eräältä keskusteluiden "vakkari" ketulta tuli viestiä myös, että ei lankea pyytämään multa koodia. Hyvä niin, koska en sitä koodia olisi antanutkaan x)

8:05 hylkäsin juuri jonkun kaveripyynnön. En kaipaa kaveripyyntöjä.

Onnistuin vihdoinkin tekemään sen, jonka muut ovat tehneet ennen minua.

Eilen illalla söin mehujäätelön(Pirkan Ampparin - on muute ihan paras) otin kielikoruni pois, koska en tykkää syödä varsinkaan mehujäätelöä koru suussa.

Muistin jopa laittaa korun takaisin, mitä en reilu viikko sitten muistanut tehdä, mutta olisi ollut ehkä parempi, jos en sitä olisi nytkään muistanut tehdä.

Aamulla heräsin tavallista aikaisemmin. Tein vadelmasmoothien, lusikoin sen suuhuni ja rupesin ihmettelemään, kun kielikoru tuntuu jotenkin oudolta. Tunnustelin sitä ensin kielellä, sitten sormilla, ja perskule sentään se helvadan kiinnityspallo siitä päältä oli kadonnut.

Tulen siis lähipäivinä paskomaan rautaa. Kivaakin.

Olipas Aliaksen viimeinen tuotantokausi pettymys. Tuossa juuri katsoin viimeisen jakson ja jäi jotenkin plääh-olo. Tuossako se nyt oli...

Harmittaa, että tuo lopahti noin pahasti. Oli ainoa sarja, johon pitkästä aikaan jäin pahasti koukkuun. Sitä ennen oli C.S.I, jota tuli seurattua mutta sekin jäi sitten unholaan.

Viimeisin koukutus on ollut Prison Break, joka tosin ei tule vielä Suomessa ja Lostiakin tullut katseltua.

Tuo Prison Break oli ihan ok alkuun, mutta siinä alettiin hieman liikaa venyttämään juonta ja ekasta tuotantokaudesta olisi hyvinkin voinut poistaa kymmenisen jaksoa. Minkä takia alkaa pilaamaan hyvää ideaa pitkittämällä juttua? No rahahan siinäkin ratkaisee, mutta onko se sen väärti, että katsojat kyllästyy ja ehkä lopettaa sarjan seuraamisen.

Ainoa sarja johon en vielä ole kyllästynyt on Simpsonit. Sitä jaksaa katsoa vaikka uusintoina, joka on mun tapauksessa todella paljon sanottu, minä kun harvoin katson mitään leffaa/ohjelmaa kahdesti.
Ainoa elokuva, jonka olen nähnyt valehtelematta lähemmäs sata kertaa, on Tim Burtonin Beetlejuice. Ihan kipeän hyvä elokuva-ottaen huomioon, että se on 80-luvulla tehty pätkä.

Muutenkin Burtonin tekemät pätkät ovat sen tyylisiä, että ne uppoo muhun kuin mulkku homon perseeseen.

Noh homoista kun tuli kerran puhe, taidan mennä nukkumaan. Ja ei, tuossa ei ollut mitään logiikkaa:)