Kesän pimeys

Keittäsköhän kahvit vai keittäisiköhän sitä kahvit?

1 - Mies ja nainen heräävät. Mies: No, mitäs sitten. Nainen: Minä voisin vaikka kahvit keittää.
2 - Nainen astelee oviaukkoa kohti peittoon kääriytyneenä. Mies: Tota, tuleeko siitä kahvista nyt sitten paremman makuista jotenkin?
3 - Nainen katselee oviaukolta olkansa yli: Opin tämän yhdestä elokuvasta. Tai no, sadasta elokuvasta.

Rakkauden kyyhky
väisteli kaikki luodit,
sukeutui meihin.

Mistä tämä kertoo, mikä sai tekemään tämän? No sain yhdellä deittipalstalla vastauksen yhdeltä naiselta. Mietin sitten jälkeen päin mitä olin ollut tekemässä silloin kun se minulle vastasi (huomasin vastauksen vasta noin 47 tuntia myöhemmin, eli, en sitä minäkään aina vaan deittipalstoilla roiku). Lähin hetki mitä muistin, 25 minuutin tarkkuudella, oli se kun katsoin MTV3:lta tulevaa elokuvaa jossa ensimmäisessä maailmansodassa yhdysvaltalainen pataljoona jää saksalaisten piirittämäksi johonkin metsään Ranskassa.

Mikä ihmeen rakkauden kyyhky? No se varmaan ei monillekaan kerro mitään. Eli sotahistorian kertausta. Se oli siis tositapahtumiin pohjautuva elokuva. Tykistö on saanut väärät koordinaatit (radiolla ei kuulunut kunnolla kunnes se sitten tuhottiin, tai olivat joutuneet perääntymään). Joten tykistö syytää pommeja omien niskaan, tietämättä sitä, kun se kadonnut pataljoona on siellä metsän kätköissä. Tuohon aikaan ei ollut kännyköitä, eikä edes Meseä, joten viestinnässä käytettiin melko paljon kyyhkysiä. Piiritetyllä pataljoonalla (joka on jo muutenkin ihan pulassa, saksalaisia on 5-10 kertaa enemmän ja lisää tulossa) on vielä yksi kyyhkynen jäljellä. Sen nimi on Cheri. Joka siis kai ranskaksi tarkoittaa rakas tai ystävä.

Piiritetyt väsää lapun johon laittavat oikeat koordinaatit ja se tungetaan jonnekin Cherin vyölaukkuun tms. Saksalaiset tietenkin yrittää ampua kyyhkysen alas. Mutta se väistelee ja peippailee melko mallikkaasti. Ehkä jotain osumaakin saa mutta kytö kotipesään on kova. Nyt se on jossain museossa esillä. Eli pääsi siis läpi kaikkien mutkien jälkeen. Yksikin sentin tai kaksi enemmän johonkin suuntaan mennyt luoti olisi muuttanut kymmenien ihmisten kohtalot. Tai ehkä jopa koko sodan. Toisaalta, se olisi saattanut ratkaista sen ettei toista maailmansotaa olisi käyty...

Eli, miten pienestä kaikki on kiinni. Ja miten kymmeniä mutkia on. Miten monessa kohtaa homma voi lätsähtää ja mennä päin mäntyjä, siis jo ennen kuin mitään edes oikeasti tapahtuukaan. Esimerkiksi se että tämä blogimerkintä on näin pitkä, tai ei ole sen ja sen verran pitempi, saattaa johtaa siihen että huomenna joudut rekan yliajamaksi, tai astut jäätelökioskin jonoon juuri samalla hetkellä kun...

Ja miten radikaali merkitys voi olla jos kaikki luodit tuleekin väisteltyä, joista useimpia ei edes kerkeä rekisteröidä, ehkä joku olisi osunutkin mutta kivääri sattui juuri jumittamaan. Miten iso efekti, sodassa, jossa sadat ja tuhannet miehet ja tykit tappelee vastakkain, yhdellä kyyhkyllä. Joskus, ja tosiaankin vain joskus, homma kosahtaa puikseen. Mutta, kuka haluaisikaan että rakkaus kärsisi inflaatiosta? Toisaalta, kuka pösilö edes uskoo että mitään sellaista kuin "rakkaus" (huoh, haukotus) on olemassakaan..? Kyynärpää ylös. No, pystyttekö nuolemaan?

Siitä deittivastaajanaisesta nyt ei mitään tullut. No, tuo haiku ainakin. Ja tämä blogimerkintä. Joka vastaa muutamaa kyyhkyn siiven räpsäisyä. Miten aiot jatkaa tätä viestikapulaa eteenpäin? Miten maksimoit sen että todennäköisyys miellyttävään jäätelökioskinjonosessioon on huomattavasti enemmän nurkan takana kuin ylitsesi mylisevä rekka?

Ja jos vielä hienosäätäisin noppaasi niin laitan tähän vielä tämän lauseen. Tämä viimeistään hakkaa kiveen sen että osaat juuri oikeaan aikaan poistua huomenna jäätelöä ostamaan. Jos otat mangon, et saa koko kesänä, mitään. Mutta jos otat rommirusinan, lupaan että kesäsi on monessakin mielessä aivan saatanan aurinkoinen.

Oikeastaan voisin kertoa vielä sen että joskus talvella näin jossain marketissa sellasen 12 DVD:n paketin jonka nimenä oli Sotakoira. Sen hinta oli 29,95e. Kyljessä olevista selostuksista pidin eniten juuri tuon kyyhkyselokuvan synopsiksesta, ja kansikuvasta. Olisin halunnut ostaa sen, mutta minulla oli rahaa vain jotain 27 euroa. Olisin kyllä voinut lainata loput rahat siltä kenen kanssa siellä marketissa pyöriskelin, mutta en sitten viitsinyt. Ja jatkossa sitten en enää törmännytkään tuohon. Jos olisin sen ostanut, en olisi sitten enää keväämmällä tietenkään enää televisiosta samaa elokuvaa katsellut.

Jolloin olisi tämäkin lause jäänyt kirjoittamatta.

Hauskaa matkaa r... rommirusinaa kohti.

rekastaen,
olakrez

Sulta kun saisin
Noin unelmoida taisin
Viinalta haisin

Olet niin sinä
ihmistäsi rakastan
ja meitä meissä.

kauniimpi olet
kuin maailman greipit ja
mangot yhteensä

täysin ja tyystin
totaalisen kokonaan
rakas ja armas

Kiitos että teit
jäähyväisistämme niin
vaatimattomat.

Treffit pulkassa.
Meitsi rojahti niskat
taittaen kesään.

Olen autisti.
En minä tiedä miten
sinut iskisin.

kuin huljutetut
rantavedessä raskaat
alushoususi

Listaan tähän joitakin syitä miksi olen jättänyt jonkun naisen treffaamati.

1. Ilmoitti ettei pidä Kaurismäen elokuvista.
2. Kertoi että Krisse Salminen on idolinsa.
3. Paljasti ettei ole koskaan pitänyt South Parkia hauskana.
4. Sanoi ettei ole koskaan pitänyt Woody Allenista, tai tajunnut.
5. Ihmetteli kovaan ääneen (mailissa) miten Taksikuski voi olla lempielokuviani, eikös sen päähenkilö ole säälittävä.
6. Dissasi että valokuvani ovat melko yksinkertaisia ottaen huomioon että tykkään Dalista (tossa vaiheessa käyntikortissani oli lista 20 lempitaiteilijastani, Dali ei mitenkään kärjessä) ja täällä oli linkki naisista ottamiini valokuviin (jotka vain 2% kaikista ottamistani) joita he tarvitsivat esim hakiessaan mallitoimistoihin, tai kotisivuilleen jne. En koskaan ottanut enää yhteyttä tuohon, ja alkanut selittelemään tai kiistelemään mistään, tai kertomaan miten hutkitun oloisen kökön päätelmän hän oli tehnyt. Palavia kirahveja kyttäillessä...
7. Totesi ettei pidä Pantteri-karkkien niistä mustista karkeista. So long... Blokkaukseen meni Mesestä sen siliän tien.
8. Ilmaisi halunsa lavatansseihin.
9. Lempisarjansa 24.
10-100. To be continued...

Näitähän oikeasti olisi monta sataa. Laitoin tähän mitkä tällä istumalla tuli mieleen.

Mutta ainakin tästä tuli selväksi että naisessa minua kiinnostaa muukin kuin...

Melko kaunista oli kerran syystalvella lukea Jörn Donnerin selostusta (laitan tämän niinkuin muistan) siitä miten joskus oli tuntenut (/ollut [rakkaus]suhteessa tms) jonkun, olikohan saksalaisen naisen. Jonka luokse oli lentänyt, sitten ajanut lentokentältä, kauas ja vaikeassa säässä jonnekin naisen vuokraamaan mökkiin keskellä jotain metsää. Sitten astellut sinne. Huomannut naisen mekon, josta ei ollut pitänyt, tai sitten mekon väristä, tai sitten siitä miten nainen oli kattanut pöydän. Eivät sanoneet mitään. Jörn kääntyi ja lähti autolle ja ajoi takaisin lentokentälle josta takaisin Suomeen, eikä kuullut naisesta enää koskaan, eikä ollut tähän missään yhteydessä. Minusta siinä oli jotain hyvin kaunista. Tai koskettavaa. Tai liikuttavaa. Tai ymmärrettävää.

Olenkin aina rakastanut sitä miestä.

Joskus ala-asteen alussa kun aloittivat nämä niin luulin että ne on rikollisorganisaatioiden hallussa: Radio Mafia, Musta Pörssi. Vapisin auton takapenkillä kun äiti haki jotain tosta jälkimmäisestä. Hiukan ihmetytti miten joku Simo Frangenin kuuloinen mies voi olla Radio Mafiassa hommissa, ajattelin että takuulla kidnapattu.

Siinä about 6-vuotiaana kun kuuntelin mustalla sohvalla neonmintunvärisillä korvalappustereoilla Dingoa. Ja kun vaihdoin puolta ja siinä luki että "Kaikki oikeudet pidätetään". Niin aloin pelätä että joku tulee pidättämään minut. Vaikken mielestäni ollut tehnyt mitään.

Maalla sitten kun ukki ajaa autolla ja sanoo että tohon tekevät salaojistusta, olin kai noin 8v, aloin jännittää että millon tulee ympärille poliisipartio joka saartaa.

Vieläkään en ole hyvä näissä asioissa oikein.

Joku sanoo minulle toisen kerran kuuteen sekuntiin että "Otatko sinä sitä kahvia?" niin sanon taas vain että otan. Kuuden minuutin päästä mietin että se kai tarkoittikin että "Jos sinä otat sitä kahvia niin tule tänne kaatamaan itsellesi kuppiin". Ja lähden varmistamaan oliko asia oikeasti näin vai kuvittelinko sittenkin.

Ja näitä olisi satoja lisääkin, tällaisia.

http://www.nowpublic.com/17_year_olds_self_portrait_used_in_porno_dvd_cover_1

Miettikääpä kuvaa niin että verhojen väri olisi sininen? Mekon väri keltainen? Ikkunasta erottuisi jotain rakennuksia eikä niin että se on kokonaan puhkipalanut.

Natsivärit räjäyttää potin. Mustan, punaisen, ja valkean salaliitto on maailman voimakkain symbioosipataljoona.

Omissa vaatteissani olen pyrkinyt samaan. Valkeaa käytän vähän, ehkä sukissa, tai kaulaliinassa tms. Farkut on yleensä kokonaan mustat. Haluaisin farkut joissa olisi esim sivuilla valkeat raidat, tai sitten punaista siellä täällä. Takataskut esim.

En siksi että haluan pornodvd:n kanteen. Tai että olisin natsi. Vaan puhtaan aivollisista ja tunnesidoskemikaalisista syistä.

Yhtään väheksymättä hajuaistia. Eräässä yhdistetyssä NLP:n, pelimieskikkailun, manipulaation, ja hypnoosin seminaarissa opin että kun on lähdössä treffeille seuraavana päivänä, kannattaa ostaa jääkaappi täyteen kaikkia herkkuja, tai ei aivan täyteen vaan niin että itsekin mahtuu vielä sinne. Sitten vaan yön yli viettää siellä vesimelonien ja hasselpähkinälevitteiden sun muiden katveessa. Niin kylläpä ompi nainen sitten sulaa vahaa treffeillä.

White Stripes are back luki juuri tuossa sivulla ---->

Toimii:
http://www.white-stripes-lyrics.com/The_White_Stripes_Lyrics.jpg
http://www.clipland.com/res/artistGallery/100070400/clipland4.jpg

Nyt tuo MTV:n mainosbanneri meni kokonaan mustaksi. Mitä se vihjailee?

Ja pakko tässä välissä mainita että paras vaateostokseni on netistä huudettu 44 euron nahkatakki. Olkapäät punaiset. Sivuilla pienet punaiset ovaalit lätkät joissa lukee MÖRKE (jo pelkästään fontti saa naisten polvet hytkymään, ja entä sitten kirjasinkoko, mehiläisenmuhkea). Hauiksen kohdalla kaksi punaista raitaa. 60% baarikerroista joku tulee kehumaan ja kysymään mistä ostin ja paljo maksaa. Miehiä ja naisia ja kylähulluja ja absolutisteja. Viimeksi kusella ollessani sain jo tarjouksen hilattua 200 euroon. Seuraavan kanssa keskustelu on varmaankin menevä näin:
- Hei, hieno rotsi!
- ...
- Mistä ostit?
- Netistä.
- Paljo makso?
- Nelkytneljä euroo.
- Myy mulle. Maksan satasen.
- Mulle on tarjottu jo kakssataa tästä...
- Tarjoon kakssataaviiskytä euroo!!
- No.. En myy. Kaikki tästä vaikka mitä tarjoo. Eikä mulla oikein oo muita takkeja.

Fakta homma on se että olen kerran ollut naisen kanssa treffeillä joista kaksi tuntia meni siihen että hinkkasin ja hivelin ja painelin ja sivelin ja levittelin ja puunasin ja kiillotin nahkatakkiini jotain saksalaista hevossatulanhoitoainetta. Purkin tyhjäksi.

Se paha vaan että kesälle se takki on liian kuuma joten EI HERU. Yksiväriset t-paidat sukkaa. Punamustia t-paitoja en ole nähnyt. No, onneksi minulla on tollanen punamustaraitainen pitkähihanen ohutkankainen paita. Pitääpäs koittaa sitä. Kai se joskus oli baarissa mukana mutta en muista siitä illasta mitään, juurikaan. Rinnassa siinä lukee tajuntaavärisyttävällä selkäpiitäkarmivalla mahaperhosetseisauttavalla fontilla että "revolution against ommon sense".

Lupaus: this week you will only see me in nazi colors!

Se yksi puisto,
boheemiuden poukama -
nyt steriloitu.

Ei sitten kerta
on kahvi ihan loppu.
Siirrynpä sinuun.

Jo toinen kerta
kun vuoksesi tipauttuu
maksamakkara.

Näytit minulle
ettei kahvinkeitto niin
vaikeaa ole.

Maksamakkaraa
niin paljon leivän päällä,
menee sieraimeen.

En minä kehtaa ottaa kameralla josta on irronnut kaksi ruuvia jostain kohtaa jota en tiedä eikä mistään puutukaan mitään ainakaan voisi huomata sellaista niin en vaan viitsi erivärisissä sukissa kyttäillessäni kuvata lokkia joka lentää yksikseen sälekaihtimen suuntaisesti jos tausta on paska, siis verrattuna siihen mitä se voisi olla toisessa valossa ja säällä ja ilmalla. Mitä mä teen? Asetan kameran lasipöydälle Angelika ja toiveiden tie -kirjan viereen ja istahdan tuolille. Vain huomatakseni että kupissa ei ole kahvia.

Vaaleanpunainen
lumihiutale minun
silmään laskeutui.

Tuossahan on ekalla rivillä 6 tavua!

Mutta ennen kuin korjaan sen, mietitään hiukan mistä tuo haiku kertoo. Kuinka monta vaaleanpunaista lumihiutaletta olet nähnyt? Kuinka moni lumihiutale on koskaan laskeutunut silmääsi? Onko tässä kysymyksessä ensisilmäyksellä rakastumisen metafora? Rakkauden kohtaamisen harvinaisuus? Rakkauden ohimenevyys? Sattumanvaraisuus? Vai kohtalo? Vaaleanpunainen kohtalo?!

Vaaleanpunainen lumihiutale siis sulaa silmään. Sekoittuu kyynelnesteeseen. Hetken maisema on vaaleanpunainen. Vähitellen katse kuitenkin palautuu kirkkaammaksi ja kirkkaammaksi. Mutta minne se lumihiutale joka suli vedeksi meni? Haihtuiko se ilmaan, vai sulautuiko pään sisälle jonnekin?

Noniin ja sitten muokkaamaan sitä. Olisi helppo ratkaisu laittaa vaaleanpunaisen paikalle pinkki, niin jäisi 3 tavua joillekin muille sanoille. En vaan pidä pinkki-sanasta. Siitä tulee mieleen pinkit flamingot, siitä taas homot jne. Vaaleanpunainen on viattomuutta ja herkkyyttä jne sisältävä sana. Pinkki siis joko homomainen tai huoran minihameen väri. Ei jei jei. Ei sovi ihan tämän haikun tunnelmaan.

Lumihiutale
vaaleanpunaa minun
silmään laskeutui.

Vaaleanpunaisuus ei ole enää määre lumihiutaleelle, vaan lumihiutaleellinen on vaaleanpunan määrä. Tietty annos vaaleanpunaa. Ei niin että tietyn värinen lumihiutale. En lähde karttakepillä osoittelemaan miten tämä saattaisi muuttaa tulkintaa.

Yhden tavun olisi säästänyt jos olisi laittanut "silmääni", eikä "minun silmään", mutta haluan korostaa juuri sitä että minun silmään.

Entä jos kaikki hiutaleet olikin vaaleanpunaisia, vaikka auringonnousun "värjääminä", eli kaikki olikin vain illuusiota? Missä lukee etteivätkö muutkin lumihiutaleet näyttäneet vaaleanpunaisilta? Missä lukee että muita lumihiutaleita edes oli lähettyvillä?

Mistä on kyse silloin jos joku on vaaleanpunaista? Siitä että se näyttää vaaleanpunaiselta? Siitä että se "ON" vaaleanpunaista?

Tavumääriä säätäessähän tuli konkreettisemmaksi tuo vaaleanpunaisuus. Tai kyseessä ei enää ole vaaleanpunaisuus, vaan vaaleanpuna. Ei se että johonkin lankeaa vaaleanpunainen valo. Vaan että joku on itsessään vaaleanpunaa. Lumihiutaleen verran.

Ja juuri nyt kun olin lopettelemassa, tv:ssä mainostettiin vaaleanpunaista huulikiillettä.

Jonka jälkeen tuli musiikkivideo jossa vaaleanpunaisessa t-paidassa räppäri. How rare is that?

Kävin raottamassa sälekaihtimia mutten havainnut yhtään lumihiutaletta.

edit:
huomasin että tämä tulee tänään:
http://www.yle.fi/teema/elokuvat/kino_klassikko/id13603.html
http://www.youtube.com/watch?v=QZVTEVIuLQ0

Varmaan vaaleanpunainen tuo kadulta ongittu kukka...