A77uros

Kaikki ihmiset tekevät joskus virheitä, myös liikenteessä. Lisäksi luonto järjestää välillä yllätyksiä. Tästä syystä autokoulut opettavat, että ajaessa oman auton ympärille pitää järjestää pelivaraa, niin eteen, sivuille kuin taaksekin. Pitämällä pelivaraa on enemmän aikaa reagoida yllättäviin tilanteisiin, ja jos onnettomuutta ei kaikesta huolimatta pysty estämään, niin pelivara auttaa vähentämään syntyviä vahinkoja.

Joillakin autoilijoilla on idioottimainen tapa vaatia edellä ajavalta lisää vauhtia ajamalla lähes takapuskuriin kiinni. Jos edellä ajava miettii yhtään liikenneturvallisuutta, mitä hän tekee? Lisää vauhtia? Väärin, hän hidastaa. Jos joku ajaa lähes takapuskurissa kiinni, se tarkoittaa, että takana ei ole lainkaan pelivaraa, joten sitä pitää järjestää lisää eteen. Toisin sanoen pitää ajaa hiljempaa, jotta oman auton edessä ajava häipyy kauemmas ja jotta eteen tulevista yllätyksistä selviää ilman hätäjarrutusta. Nimittäin, mitä hyötyä on välttää hätäjarrutuksella esimerkiksi hirvikolari, jos takana tuleva ajaa perään?

Seuraavan kerran kun yllätät itsesi ajamasta toisen takapuskurissa vauhtia vaatien, käytä järkeäsi ja ota etäisyyttä! Se on kaikkien osapuolten kannalta paljon helpompaa ja turvallisempaa.

Vuosittain perittävän ajoneuvoveron osana on voimanlähteeseen perustuva käyttövoimavero. Sitä peritään kaikista muista kuin pelkkää bensiinimoottoria käyttävistä autoista. Sitä ei siis peritä pelkästään dieselautosta, vaan myös bensahybridit, dieselhybridit, kaasuautot ja täyssähköautot kuuluvat veron piiriin.

Vero on täysin idioottimainen, koska se vapauttaa maksusta bensiinimoottorin, jolla on kaikkein huonoin hyötysuhde ja suurimmat hiilidioksidipäästöt. Kaikki bensiinimoottoria paremmat ratkaisut taas ovat veron piirissä. Huomattakoon, että dieselmoottori kärsii jonkin verran muista kuin hiilidioksidipäästöistä, mutta hyötysuhteeltaan ja kulutukseltaan se on bensiinimoottoria parempi.

Ilmastonmuutokseen ja päästöihin liittyvän tiedon lisääntyessä pitäisi olla, että saastuttaja maksaa, eikä niin, että pahin saastuttaja palkitaan. Käyttövoimavero onkin ummehtunut tuulahdus 1900-luvulla esiintyneistä yksityisautoilua jumalalliseen asemaan nostavista visioista. Jos nämä visiot olisivat toteutuneet, Helsingin keskustaa halkoisi moottoritie, kauppaan pääsisi vain omalla autolla eikä kävely tai pyöräily olisi turvallista missään.

Jos aidosti halutaan ehkäistä ilmastonmuutosta, ajoneuvon käyttövoimavero pitäisi poistaa mahdollisimman pian, ja siirtyä enemmän saastuttaja maksaa -ajatteluun. Samalla pitäisi tukea kuluttajien investointeja vähemmän kuluttaviin ajoneuvoihin. Jos joku sitten haluaa pitäytyä vanhassa, yli 8 l/100km kuluttavassa bensalla käyvässä henkilöautossaan, ajamisen kalleus olisi ihan omaa syytä.

Palkkaneuvotteluissa on ainakin jossain vaiheessa ollut haaveena vientialojen palkka-ankkuri, eli vientiteollisuuden tilanne määrittelee katon palkankorotuksille. Työnantajien uusin haave on kuitenkin täydellinen paikallinen sopiminen, eli palkasta sovitaan yksin työnantajan ja työntekijän kesken. Sillä haetaan yrityksille ja työnantajille lisää valtaa, jotta tarvittaessa voidaan sanella työntekijöille palkat ja työehdot hyväksy tai irtisanoudu -mallilla. Liian hyvät palkat kun haittaavat poskettomien osinkojen maksamista, ja yrityksille on tärkeintä pitää omistajat tyytyväisenä, työntekijät ovat vain pakollinen paha.

Mutta palataan aiheeseen. Palkkaneuvotteluihin on haaveiltu vientialojen palkka-ankkuria, jolloin vientiteollisuus neuvottelee ensin, miten suuriin palkankorotuksiin on varaa. Muut alat sitten voivat saada korkeintaan saman korotuksen. Kuulostaa ehkä järkevältä, mutta oikeasti se on täysin sovinistinen ja tuloeroja (palkkatulot) kasvattava malli.

Koska miesvaltainen vientiteollisuus luo palkka-ankkurin, jota muut eivät saa ylittää, vientiteollisuus saa aina maksimikorotuksen. Naisvaltaiset matalapalkkaiset palvelualat saavat korkeintaan saman korotuksen, epäonnistuneissa neuvotteluissa taas vähemmän. Palkka-ankkuri siis tarkoittaa, että tuloerot eivät voi koskaan pienentyä, ainoastaan kasvaa. Koska kohtalaisen hyväpalkkaiset miesvaltaiset vientialat hyötyvät ja matalapalkkaiset naisvaltaiset palvelualat häviävät, palkka-ankkuri on täysin sovinistinen ja tuloeroja kasvattava epäoikeudenmukainen malli.

Jos ei ole sovinisti, kannattaa suhtautua suurin varauksin ehdotuksille vientialojen määrittämästä palkka-ankkurista.