A77uros

Ensi kesänä Suomen maanteitä asvaltoidaan jälleen kerran ja autoilijat ovat raivoissaan, kun työmaa osuu omalle kohdalle: ensin täytyy odottaa ja sitten körötellä alhaista nopeutta. Turhan harve kykenee raivoltaan tajuamaan, että se asvaltointityömaan alhainen nopeus on ihan perustellusta syystä. Jos asvaltointityömaat jurppivat, kannattaa lukea seuraava ajatuksella läpi.

Asvaltointi tapahtuu yleensä kaista kerrallaan. Asvaltoinnille varattuna on siis koko kaistan leveys, ja se on täysin eri asia kuin henkilöauton ja edes rekan kohtaaminen maantiellä, se vastaa ylileveän erikoiskuljetuksen kohtaamista. Eikä tämä vielä riitä, sillä kaistojen väliin jäävä sauma pitää myös viimeistellä. Se tarkoittaa, että vähintään yksi asvalttimies (tai -nainen) työskentelee sillä kaistalla, josta autoilijat ajavat ohi. Tilaa on siis tavallista vähemmän. Tästä syystä asvalttityömaan ohi ei todellakaan pidä ajaa 80 km/h, vaan alhaista nopeusrajoitusta on kunnioitettava ja oltava valmis hidastamaan!

Jokainen voi kaverin kanssa hiljaisella maantiellä kokeilla, miltä tuntuu seistä ajoradalla, kun kaveri ajaa 80 km/h vierestä sivupeili hihaa hipoen. Silloin luultavasti tajuaa, miltä asvalttimiehistä ylinopeutta ajavat autot tuntuvat. Mutta minä en ota vastuuta, jos kokeilussa sattuu onnettomuus, sillä vastaavalla tunaroinnilla teloisi myös sen asvalttimiehen, ja se on aina poliisiasia.

Eli seuraavan kerran, kun ajat asvaltointityömaan ohi, noudata nopeusrajoitusta ja varaudu hidastamaan, älä ole se itsekäs ylinopeutta ajava idiootti. Äläkä pakota edessä olevaa ajamaan ylinopeutta. Sinä kohtaat sen asvaltointityömaan vain kerran, mutta asvalttimiehet kohtaavat työpäivän aikana jokaisen ylinopeutta ajaneen ja työmaan turvallisuuden vaarantaneen idiootin.

Ilmeisesti bensiini ja diesel ovat edelleen liian halpoja polttoaineita, kun niitä on varaa tuhlata typerällä ja aggressiivisella ajotavalla. Tässä esimerkki tältä päivältä.

Risteyksessä oikealle kääntymisen jälkeen oli lyhyt suora ennen liikennevaloja, nopeusrajoitus 30 km/h. Pakettiauto kiihdytti rajusti kääntymisen jälkeen ylinopeuteen ja heti perään jarrutti voimakkaasti pysähtyäkseen punaisiin valoihin odottamaan muiden autojen perään. Liikennevalot olivat koko ajan punaiset, joten liian pitkällä ja rajulla kiihdytyksellä ei säästänyt aikaa, ainoastaan tuhlasi polttoainetta. Jos ajotapa on tämä, niin on turha valittaa bensan ja dieselin kalleutta, kun suuri polttoaineen kulutus on oma vika.

Entä mitä olisi pitänyt tehdä? Kiihdyttää vain siihen asti, että moottorijarrutuksella rullailemalla olisi valoihin tullessa jo lähes pysähtynyt ilman jarruttamista. Ja muutenkin olisi pitänyt yrittää passailla niin, että valoissa ei olisi tarvinnut pysähtyä, sillä liikkeellelähtö vie paljon polttoainetta. Ja kun valoissa oli autoja, jotka odottivat vihreää, oli todennäköistä, että itse pääsee pian ajamaan valoista pysähtymättä, jos vain vähän passailee nopeutta.

Miksi siis turhaan kiihdyttää rajusti ja heti perään jarruttaa terävästi ja pysähtyä? Pitääkö tästä vetää johtopäätös, että kuljettaja on tyhmä?

Lisäys:
Liikenteessä esiintyy joillain sitkeästi harhaluulo, että nopein olisi se, joka on ensimmäisenä liikennevaloissa odottamassa. Todellisuudessa nopein on yleensä se, jolla on suurin nopeus valojen vaihtuessa vihreäksi. Miksi siis antaa tasoitusta lähtemällä liikkeelle paikaltaan, kun kaikki tietävät, että lentävä lähtö on nopeampi? Eli taloudellinen ja ennakoiva ajotapa säästää myös aikaa, vaikka joidenkin on vaikea sitä uskoa.

Ja vertauksena: ei formuloissakaan nopein ole se, joka ajaa mutkaan suurimmalla nopeudella. Nopein on se, jolla on suurin nopeus mutkasta ulos tultaessa.

Kaikki ihmiset tekevät joskus virheitä, myös liikenteessä. Lisäksi luonto järjestää välillä yllätyksiä. Tästä syystä autokoulut opettavat, että ajaessa oman auton ympärille pitää järjestää pelivaraa, niin eteen, sivuille kuin taaksekin. Pitämällä pelivaraa on enemmän aikaa reagoida yllättäviin tilanteisiin, ja jos onnettomuutta ei kaikesta huolimatta pysty estämään, niin pelivara auttaa vähentämään syntyviä vahinkoja.

Joillakin autoilijoilla on idioottimainen tapa vaatia edellä ajavalta lisää vauhtia ajamalla lähes takapuskuriin kiinni. Jos edellä ajava miettii yhtään liikenneturvallisuutta, mitä hän tekee? Lisää vauhtia? Väärin, hän hidastaa. Jos joku ajaa lähes takapuskurissa kiinni, se tarkoittaa, että takana ei ole lainkaan pelivaraa, joten sitä pitää järjestää lisää eteen. Toisin sanoen pitää ajaa hiljempaa, jotta oman auton edessä ajava häipyy kauemmas ja jotta eteen tulevista yllätyksistä selviää ilman hätäjarrutusta. Nimittäin, mitä hyötyä on välttää hätäjarrutuksella esimerkiksi hirvikolari, jos takana tuleva ajaa perään?

Seuraavan kerran kun yllätät itsesi ajamasta toisen takapuskurissa vauhtia vaatien, käytä järkeäsi ja ota etäisyyttä! Se on kaikkien osapuolten kannalta paljon helpompaa ja turvallisempaa.

Vuosittain perittävän ajoneuvoveron osana on voimanlähteeseen perustuva käyttövoimavero. Sitä peritään kaikista muista kuin pelkkää bensiinimoottoria käyttävistä autoista. Sitä ei siis peritä pelkästään dieselautosta, vaan myös bensahybridit, dieselhybridit, kaasuautot ja täyssähköautot kuuluvat veron piiriin.

Vero on täysin idioottimainen, koska se vapauttaa maksusta bensiinimoottorin, jolla on kaikkein huonoin hyötysuhde ja suurimmat hiilidioksidipäästöt. Kaikki bensiinimoottoria paremmat ratkaisut taas ovat veron piirissä. Huomattakoon, että dieselmoottori kärsii jonkin verran muista kuin hiilidioksidipäästöistä, mutta hyötysuhteeltaan ja kulutukseltaan se on bensiinimoottoria parempi.

Ilmastonmuutokseen ja päästöihin liittyvän tiedon lisääntyessä pitäisi olla, että saastuttaja maksaa, eikä niin, että pahin saastuttaja palkitaan. Käyttövoimavero onkin ummehtunut tuulahdus 1900-luvulla esiintyneistä yksityisautoilua jumalalliseen asemaan nostavista visioista. Jos nämä visiot olisivat toteutuneet, Helsingin keskustaa halkoisi moottoritie, kauppaan pääsisi vain omalla autolla eikä kävely tai pyöräily olisi turvallista missään.

Jos aidosti halutaan ehkäistä ilmastonmuutosta, ajoneuvon käyttövoimavero pitäisi poistaa mahdollisimman pian, ja siirtyä enemmän saastuttaja maksaa -ajatteluun. Samalla pitäisi tukea kuluttajien investointeja vähemmän kuluttaviin ajoneuvoihin. Jos joku sitten haluaa pitäytyä vanhassa, yli 8 l/100km kuluttavassa bensalla käyvässä henkilöautossaan, ajamisen kalleus olisi ihan omaa syytä.

Tämä kirjoitus koskee polttomoottoriautoja, ei siis hybridejä tai sähköautoja. En tiedä, vieläkö sitä esiintyy runsaammin, että kehuskellaan polttoaineen säästämisellä, kun rullaillaan mahdollisimman paljon vaihde vapaalla tai kytkin pohjassa. Näiltä "kehuskelijoilta" unohtuu kuitenkin eräs olennainen seikka.

Kun autolla rullaa vaihde vapaalla tai kytkin pohjassa, ajovastukset ovat minimissään, joten ideana se voi kuulostaa hyvänä. Tällöin moottori täytyy kuitenkin pitää erikseen käynnissä, eli se kuluttaa polttoainetta saman verran kuin tyhjäkäynnillä.

Kun autolla rullaa vaihde päällä eli käyttää moottorijarrutusta, moottori pysyy käynnissä ainoastaan vetävien pyörien pyörimisen ansiosta. Tällöin moottori ei saa lainkaan polttoainetta eli kulutus on pyöreä 0 l/100km. Vasta kun moottorin kierrosluku hidastuu tyhjäkäynnin tuntumaan, elektroniikka alkaa syöttää polttoainetta, jotta kierrosluku ei putoa käynnissä pysymisen rajan alle.

Vaikka moottorijarrutuksessa on enemmän ajovastuksia kuin vapaalla rullatessa, polttoaineen nollakulutuksen takia kannattaa suosia moottorijarrutusta eli rullausta vaihde päällä. Varsinkin jos vapaalla rullauksen seurauksena joutuu jarruttamaan, niin voidaan sanoa että sori, tuhlasit polttoainetta, olisit käyttänyt moottorijarrutusta.

Eli väitteeni on: unohtakaa vaihde vapaalla rullaaminen, pyrkikää mahdollisimman pitkiin nollakulutusjaksoihin moottorijarrutuksella. Näin ymmärtääkseni autokoulussakin opetetaan.

Ja varoitus loogisen johtopäätöksen tekijöille: älkää sammuttako moottoria vapaalla rullauksen ajaksi, sillä ohjaus- ja jarrutehostin lakkaavat pian toimimasta ja auton hallinta käy vaikeaksi. Ja jos virta-avaimen kääntää nolla-asentoon, rattilukko menee päälle.

Suomessa talvirenkailta vaaditaan suurempaa urasyvyyttä kuin kesärenkailta, toisaalta kitkarenkailla on lupa ajaa milloin vain. Niinpä aina säännöllisin väliajoin tulee esille ajatuksia, että ajaisiko kitkarenkaat loppuun kesällä, kun ne eivät enää ole turvalliset talviolosuhteissa. Mutta joka kerta joku asiantuntija on sormi pystyssä sanomassa, että ei kitkarenkailla saa ajaa kesällä. Perusteluna on aina se, että kitkarenkaan pito kuivalla ja märällä asvaltilla on huonompi kuin kesärenkaalla.

No, se on totta, mutta ajatellaanpa asiaa toisin: kitkarenkaan pito kuivalla tai märällä asvaltilla on kesällä sama kuin talvellakin. Miksi kitkarenkaan kesärengasta huonompi asvalttipito ei ole ongelma talvella? Kitkarenkaiden kesäkiellon perusteellahan myös talvella pitäisi ajaa kesärenkailla, kun kelinä on kuiva tai märkä asvaltti? Moniko niin oikeasti tekee?

Kitkarenkaista pitää huomioida se, että ne on optimoitu heikon pidon keleihin, ja siksi ne ovat kesärenkaita pehmeämmät ja ajotuntumaltaan veltommat. Jos hyväksyy tämän, kitkarenkailla voi aivan hyvin ajaa kesälläkin.

Kitkarenkaiden asvalttipidon ulosmittaaminen vaatii sen verran aggressiivisen ajotavan, että se on vastoin kaikkia ennakoivan ja taloudellisen ajotavan oppeja, joita tarvitaan liikenneturvallisuuden ja polttomoottoriauton päästöongelmien takia. Ja jos suistuu asvalttitieltä sen takia, että alla on kitkarenkaat eikä kesärenkaat, niin silloin on paras olla ajamatta talvella lainkaan, se on parasta kaikkien liikenneturvallisuuden kannalta. Poikkeuksena on tietenkin kuluneilla renkailla vesiliirtoon joutuminen, se on sateisella maantiellä urissa ajaessa mahdollista laillisillakin renkailla, oli alla sitten kitka- tai kesärenkaat.