Pienen riistäjän tarina

Ryhmämme Sori15 on herättänyt keskustelua - jos ei turuilla ja toreilla, niin ainakin medioissa ja foorumeilla. Kannustusta on tullut aivan hurjasti, mutta on myös kritisoitu muun muassa sitä, miten yrittäjät ovat heittätyneet valittamaan. Oma henkeni on se, että ette ole nähneet valittamisesta vielä mitään! Yrittäjät ovat olleet aivan liian hiljaa tähän saakka ja saavat syyttää oloistaan myös omaa vaatimattomuuttaan. Nyt on aika nousta barrikadeille, näyttää mistä kana pissii ja sanoa suoraan niin kuin asiat ovat, vaikka se ei kaikkia miellyttäisikään.

Pelkällä lammastelulla ei saa elämässä yhtään mitään.

Minulla on kunnia tuntea hienoja yrittäjiä ympäri Suomen. Nyt haluan nostaa esille erään tuntemani pienyrittäjän tarinan, jonka kuulin viime vuoden lopulla:

"Olen yrittäjä niin kuin miehenikin. Työskentelen yksin, minulla ei ole työntekijöitä. Miehelläni on seitsemän työntekijää, joten hän on työnantaja. Koska yrittäjien asema on lähellä sydäntäni, seuraan uutisointia ja keskustelua siitä, miten työnantajat riistävät työntekijöitänsä. Maailma on juttujen perusteella todella julma työntekijöitä kohtaan. Usein tämä kritiikki kohdistuu suuriin yrityksiin, mutta valitettavan usein se yleistetään kaikkiin työnantajiin ja yrittäjiin. Siksi haluan kertoa toisen puolen tarinasta.

Kello 16 työntekijät pääsevät töistä. He hakevat mahdollisesti lapset hoidosta ja menevät kotiin. Työpäivä oli rankka, mutta nyt voi huilata ja katsoa vaikka lempisarjan tv:stä. Ajoissa nukkumaan, että aamulla jaksaa taas mennä töihin. Joululomaan on enää kaksi viikkoa, nopeasti se aika menee.

Kello 16 yrittäjä käy parin asiakkaan luona, jotta hommat olisivat aamulla selvät, kun työntekijät tulevat töihin. Kotiin kaupan kautta ja perheelle ruokaa. Lasten kanssa hiukan leikkiä ja sitten laskuttamaan. Kirjanpidon aineisto pitää toimittaa huomenna ja palkat laittaa maksuun. Yrittäjä tarkastaa tilin saldon ja huokaisee helpotuksesta; rahat riittävät työntekijöiden palkkoihin. Muutama lasku on myöhässä, mutta ne maksetaan, kun rahaa tulee tilille. Klo 23 yrittäjä sulkee koneen ja suuntaa kohti sänkyä. Herätys kello kuudeksi, jotta ehtii kirjoittamaan muutaman sähköpostin ennen varsinaisen työn aloittamista. Lomaa yrittäjä on ajatellut pitää keväämmällä muutaman päivän, kun työntekijät ovat talvilomansa pitäneet.

Tämä on todellista arkea monen yrittäjän kohdalla. Teemme paljon sellaista työtä, josta kukaan ei maksa meille palkkaa. Nostamme itsellemme palkan sen jälkeen, jos ja kun rahaa jää. On ainainen huoli siitä, että asiakkaat maksavat laskunsa ajallaan ja rahaa riittää palkkoihin ja laskujen maksuun. Suomen lainsäädäntö pitää huolen, että verottaja ja vakuutusyhtiöt ottavat omansa, jotta työntekijöillä olisi ilmainen terveydenhuolto ja eläke. Kyllä, me yrittäjät sen maksamme.

Toki on aikoja ja yrityksiä, joilla menee hyvin. Tuote tai palvelu myy ja katetta jää. Tällöin palkkaamme mielellämme uusia työntekijöitä, mutta otamme myös itsellemme palkan kovasta työstä ja riskinotosta. Tämä on kuitenkin monen mielestä väärin. Yrittäjä ei saisi hyötyä taloudellisesti omasta yritysideastaan eikä ajallisesta ja rahallisesta satsauksesta, jonka hän on yritykseensä tehnyt. Kritisoidaan, kuinka rahaa ei jaeta työntekijöille, jotka työn ovat tehneet, eivätkä työttömätkään saa osaansa. Tämäkö on sitä riistoa?

Meistä pienistä ja keskisuurista yrittäjistä ei varmasti moni ole riistomielialalla yrittämässä. Me haluamme, että sinä – työntekijä viihdyt yrityksen palveluksessa. Jos kaikki ei mene niin kuin haluaisit, toivomme, että kertoisit siitä meille. Emme ehkä kaikelta työltämme ole nähneet asiaa sinun näkökulmastasi. Arvostamme sitä, että teet työsi hyvin, koska se takaa rahavirran yritykseen ja sinun palkkasi myös jatkossa. Te, rakkaat työntekijät, olette meille tärkeitä. Te olette yrityksen osaaminen ja voimavara ja toivomme, että voimme pitää teistä hyvää huolta myös jatkossa. Kiitos tehdystä työstä, toivottavast osaatte arvostaa myös sitä, mitä kaikkea me olemme tehneet, jotta olemme voineet tarjota työpaikan teille."

Minna Patosalmi, osakas, perheyrityksen jatkaja