Sori15

Olen seurannut melko tiiviisti poliittista keskustelua työttömyydestä, sen syistä ja miten se poistettaisiin. Eilen illalla, tai oikeastaan viime yönä eräällä keskustelupalstalla pohdittiin työttömyyttä. Eräs keskusteluun osallistuja, hyvätuloinen, palkkatyössä oleva lakimies kertoi, että hänen mielestään on oikein, että 45 -55 -vuotiaat työttömät sivuutetaan, ja avoinna olevat paikat täytetään nuorilla, kun heissä on tulevaisuus ja he tarvitsevat enemmän sitä työpaikkaa kuin se keski-ikäinen työtön, kun sen ikäisellähän ei ole opinto- ja asuntolainoja. Onko Suomessa tosiaankin varaa olla työllistämättä valmiiksi koulutettua, osaavaa työtöntä, ja työllistää sen sijaan vähemmän työkokemusta ja työntekorutiineja hallitseva nuori työtön.

Mikro- ja pk-yrityksessä tehdään täsmälleen saman verran töitä kuin isommassakin yrityksessä. Päivittäin on tehtävä ihan samat toimisto-, myynti- ja markkinointitehtävät kuin isommassakin yrityksessä. Mielestäni pienessä yrityksessä työntekijältä vaaditaan kuitenkin huomattavasti enemmän joustavuutta ja osaamista kuin isommassa yrityksessä. Ison yrityksen työntekijä voi keskittyä tekemään vain hallitsemiaan tai haluamiaan tehtäviä, kun taas pienessä yrityksessä on pakko tehdä kaikkia sellaisiakin töitä, mitkä eivät välttämättä vastaa ihan koulutusta ja jotka ovat niitä ikäviä rutiinitöitä, kuten asiapapereiden järjestämistä, mapitusta ja kopiointia
Miksi minun, pienen pk-yrittäjän pitäisi ottaa töihin vähemmän koulutettu tai lähes kokonaan kouluttamaton alla 30-vuotias työtön. Miksi minun pitäisi satsata hänen kouluttamiseensa satoja työtunteja omien työtuntieni lisäksi, opastaa ja vahtia, että päivittäin tehtävät työt tulevat tehdyksi hyvin ja asiantuntevasti. Mitä yritykseni hyötyy alle 30-vuotiaan henkilön palkkaamisesta?

Tämän hetken mantra julkisessa keskustelussa on, että työllistäjänä ja työnantajana voin saada palkkatukea, kun palkkaan työttömän työnhakijan, jolla on vaikeuksia työllistyä esimerkiksi ammattitaidottomuuden takia. TE-toimiston Internet-sivuilla lukee, että ”Palkkatuki on aina harkinnanvarainen, ja se perustuu työttömän työnhakijan tarpeisiin. TE-toimisto arvioi, kuinka hyvin palkkatuettu työ parantaa työttömän ammatillista osaamista ja avoimille työmarkkinoille työllistymistä. TE-toimisto päättää tuen suuruuden ja keston tapaus kerrallaan. ”

Mitä ihmettä. Joka paikassahan hoetaan, että yritys saa koulutus- ja palkkatukea työttömän palkkaamiseen. Aivan, niin saa, tai ei saa. Ehkä 30 -50 % palkkakustannuksista 12 kuukauden ajalta. Sana palkkatuki on kyllä harhaanjohtava, koska palkkatukea anotaan aina TE-toimistosta etukäteen, ja se on taas TE-toimiston omista intresseistä kiinni, onko yritykseni toimiala sellainen, että yleensäkin voin saada sitä tukea.
Palkkatukihan on harkinnan varaista. Jos nyt kuitenkin käy niin hyvä tuuri, että sitä koulutus- tai palkkatukea myönnetään, niin se maksetaan vasta pari kuukautta työllistämisen jälkeen. Palkkoihin sun muihin työnantajamaksuihin on löydettävä rahat, jostain. Miksi sitä palkkatukea ei makseta kerran kuukaudessa?

Työttömän työllistämiseen saatava palkka- ja koulutustuki on siis onnesta ja asiaa käsittelevän virkailijan osaamisesta ja motivaatiosta kiinni. Huvittavinta tai surkuhupaisinta tässä palkkatukiasiassa on se, että et voi palkata ketään nk. lennosta töihin, jos haluaisit saada tätä palkkatukea työttömän palkkaamiseen, ennen kuin olet täyttänyt kaikki asianmukaiset hakemukset asianomaiselle viranomaiselle, ja odottanut sitten aikasi hyväksyvää tai kieltävää päätöstä.

Puhutaan paljon pienen organisaation, pk-yrityksen, mahdollisuuksista joustaa työmarkkinoilla. Tämähän on todellisuudessa pelkkää poliitikkojen jorinaa, jolla ei ole oikeastaan mitään yhteyksiä todellisuuteen. Et voi tarjota töitä työttömälle, ja sanoa, että tervetuloa töihin huomenna, jos haluat yrittäjänä saada jonkinlaista palkkatukea valtiolta tähän työllistämiseen.

Miksi minun pitäisi palkata joku nuori opettelemaan työntekoa? Niin, mitä hyötyä yritykselleni on siis palkata työtön työpaikan hakija töihin? Ehdottomasti yritykselleni olisi hyödyllistä palkata valmiiksi koulutettu, osaava ja luotettava työntekijä. Jos ajattelet mahdollista TE-toimiston myöntämää palkkatukea, niin se on oikeastaan yksi hailee, minkä ikäistä työtöntä työntekijää olet palkkaamassa, tuki on kuitenkin n. 600 euroa kuukaudessa, joka kokonaispalkkauskustannuksista on ehkä 1/3 osa. Sen työntekijän palkan joudut kuitenkin rahoittamaan jollain tavalla, viimeistään lainalla.

Mitä hyötyä yritykselleni on palkata nuori työntekijä, jonka sitoudun kouluttamaan tekemään töitä? Muiden yrittäjien työllistämiskokemuksia kuunnellessa tulee mieleen, että mitä tarkoitetaan työmoraalilla, työntekijän lojaalisuudella työnantajaa kohtaan, tai mitkä ovatkaan ne työntekijän velvollisuudet työnantajaa kohtaan.

En ole valmis palkkaamaan nuorisotyötöntä töihin, jolla on ollut paljon poissaoloja kouluaikoina. Miten voisin luottaa työntekijään ja jättää yritykseni edes vähäksi aikaa hänen vastuulleen, jos hän ei ole kyennyt käymään oppitunneilla lukujärjestyksen mukaisesti? Miksi palkkaisin nuoren henkilön töihin, jos hänen mielestään koulunkäynti rutiineineen on ollut yhtä paskaa? Yrityksessä on kuitenkin paljon tehtäviä, jotka ovat niitä rutiinitöitä, kuten asiapapereiden järjestämistä ja mapitusta, jotka itsekin koen ikäviksi ja teen ne, koska ne on pakko tehdä. Minun on voitava luottaa työntekijääni 100 % ja siihen, että antamani tehtävät hoidetaan niin hyvin kuin se vain on mahdollista.

Mitä hyötyä yritykselleni on palkata töihin nuori nainen? Työllistämisen riskit konkretisoituvat melko varmasti, jos palkkaan alle 30-vuotiaan, parhaassa perheenperustamisiässä olevan naisen, joka mahdollisesti jää äitiyslomalle 9 kuukauden sisällä palkkaamisesta tai jolla on jo pieniä lapsia, ja joka on usein poissa töistä lasten sairastelun takia, tai joka ei voi joustaa tekemällä vähän pidempää työpäivää silloin, kun töissä on kiire, koska pitää hakea lapsi hoidosta.

Päätin siis, että palkkaan yritykseeni vain yli 45-vuotiaita työntekijöitä. Tavoitteenahan on valita työntekijäksi paras mahdollinen työntekijä yrityksen kannalta, valmiiksi koulutettu, osaava ja luotettava työntekijä. Idea työntekijän palkkaamisessa on juuri se, että yrittäjä itse pääsisi vähän helpommalla ja voisi sitten keskittyä yrityksen kehittämiseen ja yrityksen toimintaedellytysten parantamiseen, eli myyntiin ja markkinointiin.
Onko tässä tämän maan työllisyyspolitiikassa enää mitään järkeä?

Liisi, yksi #sori15 -ryhmän yrittäjistä Uudeltamaalta, jonka seurana kotimatkalla on vain tähdet ja radio Rock

Työllistyminen ja sitä kautta talouden nousu liittyy Suomessa pääasiassa pienten mikroyritysten kannattavuuteen ja mahdollisuuteen palkata työntekijöitä. Mikäli siis yrittäjä valitsee eduskuntavaaliehdokkaan omaa toimeentuloaan ajatellen, tulisi eduskuntavaaliehdokkaan joko ajaa parannuksia tai vähintäänkin ymmärtää muutama seuraavista pienen yrittäjän perusongelmista.

Työntekijän palkkaamiseen liittyvät sivukulut (palkka x 1,7) ovat varsinkin pienelle yritykselle kohtuuttoman suuret. Kyseessä on tuhansia euroja kuukaudessa, mistään pikkusummista ei siis ole kyse. Tämä vaikuttaa erityisen olennaisesti esimerkiksi yrityksen viiden ensimmäisen työntekijän palkkaamisen mahdollistumiseen. Pk-yrityksiä ei ole tervettä kohdella samalla tavalla kuin isoja yrityksiä.

Pienet yritykset hyötyisivät huomattavasti ALV:in alarajan nostosta. Jo 50 000 euron alarajalla, takautumattomasti, saataisiin suuri etu aikaiseksi. Tällöin alvia tulisi maksaa vain rajan ylittävältä osalta, liikevaihdon noustessa yli rajan. Yrittäjälle jäisi noin tuhat euroa enemmän kuussa käteen, joka olisi jo noin 1/4 yhden työntekijän palkasta sivukuluineen. Samaa sääntöä pitäisi tasa-arvoisesti soveltaa kaikkiin yrityksiin, mutta suurin työllistämisvaikutus tällä olisi nimenomaan 2-10 hengen kasvuyrityksiin.

Lomaraha (entinen lomaltapaluuraha) on vanhentuneeseen käytäntöön pohjautuvana poistettava. Yrittäjälle on riittävä rasite, että hän saa maksaa vuodessa viisi viikkoa per työntekijä siitä, että työntekijä lomailee. Ylimääräinen puolen loman rahallinen "bonus" tähän päälle on kohtuuton lisäpalkkio.

KELA:n tulisi maksaa kaikki työntekijän sairaslomat ja äitiys- tai isyyslomat. Mikroyrityksen voi helposti kaataa yhdenkin työntekijän pitkäaikaisen poissaolon tuomat kustannukset. Sukupuolen ei pitäisi vaikuttaa työnantajan päätökseen palkata taikka työsuhteen laatuun. Syntyneet lapset ovat tulevia veronmaksajia, joten samoista varoista tulisi kattaa lasten teon kustannukset.

Yrittäjän itsensä lisääntymisen kustannukset ovat yritykselle kovat, jolleipa jopa fataalit. Yritys joudutaan usein laittamaan kiinni, vähintäänkin äitiysvapaan ajaksi, eikä pienellä mikroyrityksellä ole varaa palkata yrittäjälle sijaista. Lisäksi vaikka kuinka palkkaisit alan ammattilaisen sijaistamaan itseäsi, ei sellaista ole olemassakaan kuin "yrittäjän" sijainen. Kukaan ei voi noin vain paikata yrittäjää itseään kaikessa hallinnollisessa, laskutustyössä, kirjanpidollisen aineiston kasaamisessa ja muussa sellaisessa, noin 20% yrittäjän työaikaa vievässä byrokratiassa. Tilannetta voisi kuitenkin helpottaa tuki sijaisen palkkaamiseen, jotta edes osa töistä voitaisiin hoitaa ja täten yritys voisi olla ainakin osan ajasta auki.

Talouskasvuun voidaan vaikuttaa myös ihmisten kouluttautumisella ja moneen yritykseen olisikin tunkua oppisopimusopiskelijoista. Valitettavasti oppisopimuksesta saatava korvaus eli palkkatuki ja koulutustuki eivät lähestulkoonkaan kata opiskelijasta syntyviä kustannuksia, joten kovin pienellä yrityksellä ei yksinkertaisesti ole varaa kouluttaa ketään, kun samalla hinnalla saisi jo kaksi ammattilaista.

Työntekijöiden tulisi ymmärtää kuinka suuri taloudellinen panostus he ovat, ja tehdä töitä sen mukaisella tarmolla. Yksikin virherekrytointi voi kaataa pienen mikroyrityksen. Erilaisilla internetin keskustelupalstoilla jopa neuvotaan ihmisiä valehtelemaan työhaastatteluissaan (esimerkiksi ruotsin kielen taidostaan), jotta pääsevät sisään firmaan. Töitä ei missään kuulemma kuitenkaan tarvitse tehdä "satalasissa" ja vaikka jäisit myöhemmin huijauksestasi kiinni, on sinut erittäin vaikea irtisanoa ja takanasi on kaikki liiton lakimiehistä lähtien. Nämä "nettineuvojat" jopa kehittelevät struktuureja ja neuvoja, joissa työntekijä saisi pelattua pelinsä niin, että saisi hommattua itsellensä laittoman irtisanomisen ja siten voittaisi parhaassa tapauksessa tässä irtisanomislotossa itsellensä 2 vuoden ilmaisen palkan. On lakattava lähtemästä siitä oletusarvosta, että työnantaja kuitenkin sortaa pientä viatonta työntekijää, jollei sitä kaikin keinoin, liitoin ja laein estetä. Väittäisin, että lähestulkoon kaikki yrittäjät rekrytoidessaan ovat hyvässä hengessä antamassa työntekijälle mahdollisuuden ja mahdolliseen irtisanomisen taustalla ovat aina erittäin painavat ja pitkään vaivanneet syyt, jotka ovat aiheuttaneet peruuttamatonta vahinkoa yrityksen taloudelle ja työilmapiirille.

Yrittäjän sosiaaliturvan tulisi olla edes sama kuin palkkatyöläisen. Yrittäjän sairauspäivärahan ei pitäsi olla kytköksissä eläketurvaan vaan todelliseen palkkatuloon, mikäli palkkatulo on korkeampi kuin maksettu YEL.

Yrittäjällä ei pitäisi olla velvoitetta työllistää koko perhettään. Useissa tapauksissa on sekä tietotaidollisia että psykososiaalisia syitä siihen, miksi omaa puolisoaan tai lastaan ei ole järkeä tai halua työllistää. Yrittäjän puolison työttömyysrahan saanti ei pitäisi olla riippuvainen puolison yrittäjyydestä. Nythän monet "vitsailevat" sillä, että pitää erota äkkiä, jotta ei jouduta myymään kotia, jos puolison firmassa on YT:t päällä.

Kotimaisuuden pitäisi olla kohtuuhintainen arvo. Mikäli kotimaiset valmistajat jatkuvasti häviävät hinnassa halpamaista tai edullisemman verotuksen maista tuoduille tavaroille tai palveluille, ei se luonnollisestikaan edistä kotimaista työtä. Kotimaisen veron on pudottava tai ulkomailta tulevaa tavaraa on verotettava kovemmin, jotta tilanne tasaantuisi. Valtiotason kansainvälissä kilpailutuksessa tulisi arvioida rinnakkain ulkomaista tarjousta veroineen, mutta suomalaista tarjousta verottomana. Suomalaisella yrittäjällähän ne verot palautuvat kotimaahan, kun taas ulkomailta tilattaessa verot hyödyttävät sitten jotakuta muuta kuin meitä.

Nykyverotuksellisessa tilanteessa ei ole ihme, että niin moni harrastaa harmaata taloutta. Kovassa kilpailutilanteessa jo pelkästään palkan sivukulut lähestulkoon "pakottavat" monen yrittäjän kiertämään sääntöjä. Itse en tällaista hyväksy enkä harrasta, vaikka monet yrittäjäkolleegani ovatkin jopa kutsuneet minua hölmöksi tästä syystä. Väite lienee totta.

Verojen kertymiselle Suomeen ei voi olla edullinen tilanne, jossa isojen yrityksen perässä nyt jo pienetkin yritykset siirtävät kirjansa yritysmyönteisempiin ja edullisemman verotuksen maihin. Talousmatemaattisesti ajateltuna siis ole mikään ihme jos kirjat ovat Virossa, Irlannissa tai Luxenburgissa. EU:ssa pitäisi olla yhteinen verokanta ja yritysten pitäisi mielummin haluta pitää kirjansa Suomessa, kuin konkurssin välttääkseen siirtyä ulkomaille.

Jos näistä teeseistä pitäisi valita tärkeimmät, joilla arvioni mukaan olisi välitön myönteinen vaikutus työllistymiseen, olisivat ne ALVin alarajan nosto, nimenomaan takautumattomasti - sekä työntekijän sairas- ja äitiyslomien siirtäminen KELAn maksettavaksi.

Monella pienellä yrittäjällä tilanne on se, että vaikka töitä tehdään yötä-päivää, ei käteen jää mitään. Vanha sanonta "Yrittäjän kymppi on markka" ei enää pidä paikkansa, sillä käteen jää todellisuudessa enää muutamia senttejä.

Ketä pääsen siis äänestämään? Kuka on sanansa mittainen ja sitoutuu vaalilupauksiinsa? Nimiä pöytään.

Toiveikkain terveisin,
Satu
Yrittäjä ja äiti, Espoo
Luotettava kumppani-yritys, joka päivittäin työllistää 5-8 henkeä.
http://olipakerranyrittaja.vuodatus.net/

Näin vaalien alla on meillä pienyrittäjällä paljon ystäviä joka puolueessa. Kauniita ajatuksia yrittämisen tukemiseksi on runsaasti, mutta kuten viime vaalikaudella nähtiin, ovat tulokset jääneet kovin laihoksi. Uskon kuitenkin, että nyt on tullut se aika, että asioiden on kehityttävä, jotta lamasta voidaan nousta.

Todellisuus on kuitenkin se, että pienet ja keskisuuret yritykset ovat ainoita, jotka pystyvät tällä hetkellä työpaikkoja luomaan. Lainsäädäntömme on tehty kuitenkin isojen yritysten ehdoilla ja haluaisin vihdoin nähdä, että tähän tulisi muutosta.

Olemme kaikki varmasti yhtä mieltä siitä, että työpaikkojen luominen maahamme on nyt se tärkein prioriteetti. Olemme omalta osaltamme yrityksessämme sitä tehneet ja luoneet lähes kymmenen työpaikkaa. Nyt olen kuitenkin päättänyt, että en palkkaa enää ketään. Jos tarvitsemme lisää työvoimaa, tulemme tästä lähtien käyttämään alihankintaa ja mahdollisesti vuokratyövoimaa. Kerron tässä nyt ne syyt, miksi olen tämän päätöksen tehnyt. Jos IHAN OIKEASTI halutaan tähän maahan lisää työpaikkoja, on näihin asioihin tultava muutosta. Tiedän, että en ole yksin ajatusteni kanssa.

5 syytä, miksi en palkkaa enää ketään

1. Sivukulut
Palkkojen sivukulut ovat ihan hurjan suuret. Palkan saa kertoa lähes kahdella, jotta päästään todellisiin palkkakustannuksiin. Voin kertoa, että kamalasti ei mieltä lämmitä, kun Tyel lasku postiluukkuun putoaa. Meidän pienessä firmassamme on Tyel maksu kuukaudessa yli 5000 euroa. Sen lisäksi on tietysti vakuutusmaksut ja mm. työterveysmaksut. Nämä tekevät ison menoerän yrityksen kassaan kaikkien muiden menojen lisäksi.

Jos sivukuluja ei haluta leikata, olisi syytä harkita muita keinoja pienyritysten talouden parantamiseksi. Yksi asia olisi alv:n alarajan nostaminen esimerkiksi 50 000 euroon. Tämä jo yksinään toisi varmasti paljon uusia työpaikkoja Suomeen.

2. Palkkaamisen riski
Koskaan et voi olla varma minkälaisen työntekijän saat, kun palkkaat. Let’s face it; ei kaikki ihmiset ole hyviä työntekijöitä. Meillä on ollut onni, että olemme saaneet ihan loistavat työntekijät ja meillä ei ole pienintä ajatustakaan irtisanoa heitä, jos töitä vaan riittää. Kuitenkin aina ei mene näin nappiin työntekijän valinta ja silloin olisi oikeus ja kohtuus, että tällaisesta työntekijästä ei tule yritykselle taakka (taloudellisesti ja henkisesti). Irtisanomisen helpottaminen ei ole epäluottamuslause työntekijöitä kohtaan, päinvastoin. Sillä taattaisiin, että ne, jotka oikeasti haluavat tehdä töitä, saisivat työpaikat. Myös koeaikaa olisi pidennettävä. Jos työntekijä tekee työnsä hyvin, ei edelleenkään ole syytä häntä irtisanoa koeajalla. Esimerkiksi kuuden kuukauden koeaika näyttäisi kuitenkin jo sen, millainen työntekijä oikeasti on.

3. Sairaspoissaolojen kustannukset
Ihmisellä on totta kai oikeus sairastaa. Kulut sairastumisista kaatuvat kuitenkin aina työnantajalle ja nämä ovat pienissä yrityksissä asioita, jotka saattavat heilauttaa yrityksen taloutta nopeastikin huonoon suuntaan. Esimerkki: meillä sairastui viime kesänä kaksi työntekijää samaan aikaan. Meillä oli siis 25% työntekijöistä sairaslomalla. Samaan aikaan pari työntekijää oli kesälomalla. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että maksoimme 50% työntekijöistä täyttä palkkaa ilman, että töitä teki heistä kukaan. Yrittäjä itse joutui tekemään todella pitkää päivää, jotta työt saatiin edes osittain tehtyä ja töissä olevat työntekijät joustivat upeasti. Töistä selvittiin jotenkin, mutta yrityksen talous joutui sairas- ja kesälomapalkkojen takia niin pahaan tilanteeseen, että olimme oikeasti lähellä tilannetta, jossa olisimme joutuneet irtisanomaan työntekijöitä.

En ole ikinä voinut ymmärtää, että miksi työnantaja joutuu maksaman palkkaa sairaslomalta, jos työntekijä vaikkapa humalapäissään kaatuu ja katkaisee jalkansa. En keksi yhtään järkevää syytä, miksi sairaslomien kustannukset kaatuvat yrityksen maksettaviksi.

Fakta sairaslomissa on se, että ne eivät aina ole ihan totuudenmukaisia. Uskon, että suurin osa on, mutta totuus on se, että sairaslomia haetaan myös valheellisista syistä. Kyseenalaistaisin myös lääkäreiden etiikkaa tässä: onko potilas oikeasti sairas? Myös määrättyjen sairaslomien pituudet ovat joskus pöyristyttäviä. Eräskin lääkäri oli todennut työntekijälle, että ”kirjoitan nyt suoraan varmuuden vuoksi kaksi viikkoa sairaslomaa, jotta ei tarvitse sitten uudestaan tulla.” Kukaan ei tullut ajatelleeksi, että tämä maksaa työnantajalle.

4. Liian korkeat lähtöpalkat
Nuorisotyöttömyys on iso ongelma. Ongelma ei johdu siitä, että yrityksillä olisi jotakin nuoria vastaan, päinvastoin. Me olemme palkanneet nuoria ja haluaisimme palkata enemmänkin, mutta talous ei kestä. Valitettavasti esim. suoraan koulusta tullut nuori tuo tällä lähtöpalkkatasolla yritykselle tappiota. Yrityksellä menee ½ vuotta – vuosi siihen, että nuori on oppinut työt ja pystyy tuottamaan yritykselle tulosta. TES:n lähtöpalkat pitäisi saada selvästi nykyistä alemmaksi, jotta nuoria pystyttäisiin työllistämään. Hyvälle työntekijälle toki maksamme mielellämme hyvää palkkaa, mutta hommat on ensin opittava, ennen kuin parempiin palkkoihin pääsee. Jos TES on liian pyhä kajottavaksi, tulisi palkoista pystyä sopimaan työntekijän ja työnantajan kesken joustavammin.

5. Työnantajan vastuut
Työnantajana olemme vastuussa hyvin monesta asiasta. Meidän tulee mm. kouluttaa työntekijöitä säännöllisesti, pitää huolta työturvallisuuteen liittyvistä asioista, järjestämme työterveydenhuollon jne. Ei siinä mitään, kaikki tärkeitä asioita varmasti. Työnantajan pitäisi kuitenkin nykyään olla asiantuntija niin monessa asiassa ja tuntea lakia, jotta kaikki mahdolliset vastuut tulisi täytettyä pilkulleen. Tähän kaikkeen menee todella paljon aikaa (ja rahaa) ja kaikki se työ on tuottamatonta yritykselle.

Tässä on viisi syytä, miksi en palkkaa enää ketään. En tee tätä pahuuttani, olen vain väsynyt kaikkeen vastuuseen ja jatkuvaan löysässä hirressä roikkumiseen taloudellisesti. Taakka työntekijöistä on raskas ja sitä pitää keventää, jos työpaikkoja tähän maahan halutaan. Tarjoaisin mielelläni töitä, mutta näillä raameilla en aio sitä enää tehdä.

Saija Hakonen - pienyrittäjä
Twitter: Saiiah77