Älkää ampuko viestintuojaa! Halusimme #sori15 ryhmämme kanssa koota lähipiiristämme tarinoita siitä, mitä tapahtuu, kun pk-yrityksessä asiat eivät menekään työntekijän kanssa niin kuin pitäisi. Yksi teeseistämme on se, että sairaslomat kuuluisivat Kelan maksettaviksi, eikä yrittäjän. Haluamme myös, että irtisanomisen tulisi olla helpompaa. Tämä kirjoitus on eläviä esimerkkejä näiden vaatimustemme tueksi.
Alkuun haluan muistuttaa, että ylivoimaisesti suurin osa työntekijöistä on loistavia ja hoitavat työnsä tunnollisesti ja mallikkaasti. Arvostamme sitä suuresti, eivätkä yritykset pärjäisi ilman näitä loistavalla asenteella työtään tekeviä. Kirjoituksen pointti on se, että meillä pk-yrityksissä jopa yksi väärä rekrytointi saattaa kaataa kaiken ja viedä pahimmassa tapauksessa työpaikan muiltakin, myös yrittäjältä itseltään.
Alla on viisi esimerkkiä siitä, millaisiin vaikeuksiin pk-yritys voi joutua, kun rekrytointi ei mennytkään kuin elokuvissa. Nimet on muutettu.
Esimerkki 1. ”Matti” 22-v masentuu
Matti tuli töihin ihan hyvällä asenteella. Mukava nuori mies ja yleensä rauhallinen. Hermostuessaan kiihtyi kuitenkin nollasta sataan hetkessä ja antoi sen kuulua. Työtahti oli ehkä hiukan verkkainen, mutta ei se mitään, eivät kaikki voi olla supermiehiä. Kaikki sujui hyvin, kunnes tyttöystävä jätti Matin. Ei kiva juttu, mutta nämä asiat nyt kuuluvat nuoren miehen elämään. Matti kiiruhti kertomaan pahasta olostaan työterveyslääkärin järjestämälle psykiatrille, joka kirjoitti Matille kaksi viikkoa sairaslomaa tästä toipumiseen. Diagnoosi oli määrittelemätön masennus, joten työnantajan oli maksettava palkka. (Laki sanoo, että suru ei ole sairaus ja työnantaja ei ole tällöin palkanmaksuvelvollinen, mutta lääkärin diagnoosi ”masennus” velvoittaa maksamaan palkan). Sairaslomaa kirjoitettiin kaksi viikkoa, jotta ”ei tarvitse sitten heti tulla hakemaan lisää.” Sairasloma oli työnantajan mielestä kohtuuttoman pitkä tässä tapauksessa. Kuulostaako reilulta? Odotapa, kun kuulet kustannukset:
Sairasloma-ajan palkka: 1150 €
Sivukulut: 830 €
Lääkärikulut: 150 €
Tuuraajan palkka sivukuluineen: 2200 €
Yhteensä: 4330 €
Kahden viikon sairasloma toi siis yritykselle reilusti yli 4000 euron kulut. Ja tämä ei vielä sisällä sitä hallinnollista työtä (mm. töiden uudelleen järjestely), joka sairaslomasta koitui yritykselle. Tämä on pk-yritykselle jättimäinen menoerä. Talouden saaminen tasapainoon kesti tässä tapauksessa useamman kuukauden ja yrittäjä ei pystynyt kahteen kuukauteen nostamana itselleen palkkaa ollenkaan.
Esimerkki 2. ”Marke” – myymäläpäällikkö, joka hoiti liikkeen lähes konkurssiin
Erääseen suurkaupungissa sijaitsevaan vaatealan erikoisliikkeeseen oli myymäläpäällikön paikka auki. Marke onnistui vakuuttamaan osaamisensa työhaastattelussa ja sai paikan. Koeaika meni mukavasti, mutta sen päätyttyä alkoi tapahtua asioita: kassasta hävisi rahaa, asiakkaat alkoivat kysellä, miksi liike oli kiinni keskellä päivää (eräänä päivänä Marke oli bongattu keskellä päivää torilta kahvilta), maanantaisin Markella oli usein ”huono olo” ja piti jäädä sairaslomalle. Kaikkeen löytyi kuitenkin selitys, mm. rahat oli laskettu väärin ja sairastuminen vaan nyt sattui maanantaiksi joka kerta. Kerran liikkeestä löytyi viikonlopun jäljiltä kasapäin tyhjiä pulloja ja laseja, mutta sitä suuremmin selittämättä Marke jäi sairaslomalle, koska oli kuulemma joutunut tappeluun viikonlopun aikana.
Työntekijän suojan takia Markesta ei päästy eroon millään muulla kuin lopettamalla liike. Marke vei kuitenkin asian liittoon ja yrittäjä sai liiton puolelta kuulla olevansa ”riistäjäpaska”. Yrittäjä menetti liikkeensä sekä tuhansia euroja rahaa varastamisen, turhien sairaslomien sekä liikkeen lopettamisen takia, mielenrauhasta puhumattakaan.
Erimerkki 3. ”Jussi” – varasteleva varastomies
Jussi sai varastomiehen paikan, koska hänen uskottiin olevan sopiva työhön. Jussi kiitti työpaikasta ryhtymällä varastamaan yrityksen varastosta. Hän jäi jonkin ajan kuluttua kiinni ja selvisi, että tavaraa oli Jussin toimesta kadonnut yli 4000 euron edestä. (Näistä Jussi jäi kiinni, mikä lie todellisuus). Syyttäjä ei vienyt asiaa eteenpäin, koska jokainen tuote olisi pitänyt pystyä osoittamaan aukottomasti , eli jokaiselle varkaudelle olisi pitänyt olla silminnäkijä. Todisteena oli kuitenkin tilausviitteet ja väitetyt palautukset maahantuojalle. Näistäkin löytyi todistukset viideltä maahantuojalta, ettei tavaroita ollut Jussin väitteestä huolimatta palautettu. Tämä ei kuitenkaan auttanut. Yrityksen olisi pitänyt palkata lakitoimisto erikseen asiaa hoitamaan ja todettiin, että asian käsittely tulisi lopulta liian kalliiksi yritykselle.
Jussi kuitenkin keksi mennä työterveyslääkärille tekemään ilmoituksen yrittäjästä työpaikkakiusaajana, kun varkautta lähdettiin selvittämään. Ja Jussi saikin sairaslomaa, koska häntä oli niin ”kaltoin kohdeltu”. Jussi oli jo irtisanonut itsensä uuden työpaikan takia ja oli irtisanomisajalla, kun varkausasian selvittely alkoi.
Myöhemmin valvontakameroista kävi ilmi, että Jussi oli ollut myymälässä liikkeen aukioloaikojen ulkopuolella ja vieläpä joku ulkopuolinen seuranaan. Jussi oli näppärästi varastojärjestelmästä kirjannut ulos tavaraa, joita ei koskaan ollut maksanut. Tämäkään ei syyttäjälle kuitenkaan riittänyt. Onni onnettomuudessa oli, että Jussi ei kuulunut liittoon. Yrittäjä pidätti lopputilistä osan varastettujen arvosta, joka sekin oli kuulemma laitonta.
Kulut yrittäjälle oli varastetun tavaran ja sairasloman takia yli 6000 euroa. Puhumattakaan siitä, mikä henkinen taakka tällaisen asian selvittely ja hoitaminen on ja kuinka paljon siihen palaa yrittäjän omaa työaikaa.
Korvaus yrittäjälle 0 €.
Esimerkki 4 ”Minni” – mainostoimiston murheenkryyni
Minnin reilun vuoden mittainen työsuhde ei ollut kovin ruusuinen yrittäjän näkökulmasta. Minnin käytös oli kaukana reilun työntekijän työpanoksesta ja yrittäjä joutui käyttämään häneen loputtomasti aikaa ja rahaa. Alla muutama Minnin aikaansaannos työuransa varrelta:
- Töistä myöhästely jatkuvasti, toisina kuukausina jopa useammin kuin joka toinen päivä (yli 15 varoitusta)
- Töistä aiemmin lähteminen sopimatta tai kirjaamatta miinustunteja minnekään
- Töistä poissaolo ilman lääkärintodistusta
- Tarkkuuden puute ja virheiden määrä (yli 15 varoitusta)
- Asiakkaiden tilausten hukkaaminen ja unohtaminen vastata asiakkaiden sähköposteihin
- Epämieluisten työtehtävien tekemättä jättäminen ja omien tehtävin delegointi muille
- Johdolle valehtelu
- Työajan käyttäminen yleiseen vetelehtimiseen ja netissä surffaamiseen
- Vähäinen aikaansaavuus verrattuna muihin työntekijöihin, viitearvona kollegat tekevät saman työn tai työvaiheen keskimäärin kolme kertaa nopeammin
- Epäasiallinen käytös johtoa ja muita työntekijöitä kohtaan sekä myöskin asiakkaita kohtaan
- Työpaikalla nukkuminen (yli 15 varoitusta)
- Yrityksen ja asiakkaiden liikesalaisuuksien levittäminen
- Saadun palautteen huomiotta jättäminen, yritykselle tuotetun ansionmenetyksen kuittaaminen "olankohautuksella"
Irtisanomistilanteessa Minni ilmoitti vievänsä asiansa eteenpäin. Liiton lakimies ei koskaan soittanut perään, onneksi. Ehkä syynä oli se, että vaikka aineistossa asiat oli mainittu suppeasti ja lyhyesti Minnin laiminlyönnit, oli palautenipun pituus 13 sivua.
Kulut Minnille: 0 €
Yrittäjä laski, Minnistä kertyi kuluja n. 30 000 € mm. hoitamattomista työtehtävistä, Minnin sairaslomista ja lusmuilusta työpaikalla.
Esimerkki 5. ”Kikka” kukkakaupassa
Kukkakauppayrittäjä on työllistänyt viimeiset viisi vuotta, viimeisin työntekijä, "Kikka", ollut palkkalistalla jo yli kaksi vuotta. Tilanne kuitenkin meni siihen pisteeseen, että yrittäjä joutui antamaan Kikalle kirjallisen varoituksen. Tästähän Kikka riemastui ja katsoi oikeudekseen jäädä seuraavana päivänä sairaslomalle. Sairaslomalle ei tullut loppua. Yrittäjä joutui lomauttamaan Kikan, jotta ei menettäisi omaa bisnestään. Lomautusilmoituksen jälkeen Kikka lähetti yrittäjälle ilmoituksen olevansa raskaana. Kikka oli katsonut oikeudekseen myös ilmoittaa PAM:lle "epäasiallisesta kohtelusta", koska työnantaja oli kuulemma "soittanut vihaisen puhelun ja laittanut epäasiallisen tekstiviestin". Onneksi kriteerit epäasiallisesta kohtelusta eivät kuitenkaan täyttyneet.
Tällä hetkellä tilanne on se, että pahimmassa tapauksessa yrittäjä joutuu kaikkein sairaslomapalkkojen lisäksi maksamaan vielä 3 kk palkan äitiyslomaa. Yrittäjä ei pysty palkkaamaan ketään Kikan tilalle ja jos todella huonosti käy, joutuu hän sulkemaan kaupan ja menettää samalla oman työpaikkansa sekä kaiken, mitä on vuosien aikana rakentanut.
Suomen lain mukaan on siis "ok", että työntekijä käyttäytyy työnantajaa kohtaan epäasiallisesti joutumatta minkäänlaiseen vastuuseen. Työnantaja vastaa jälleen kaikesta. Henkisesti tämä tapaus on ollut yrittäjälle erittäin raskas, mutta sairaslomaa hän ei pysty hakemaan, koska se ei yrittäjälle ole taloudellisesti mahdollista.
Valitettavasti tällaisten tapausten vuoksi me pk-yrittäjät mietimme todella tarkkaan otammeko ketään töihin. Työntekijän suoja on tässä maassa niin korkea, että selkeissä rikostapauksissakaan ei työnantajalla ole välttämättä aseita lähteä taistelemaan omien oikeuksiensa puolesta. On sääli, että tällaiset tapaukset pilaavat rehellisten ihmisten työllistymismahdollisuuksia.
Kuten näistä esimerkeistä huomaamme, olisi pk-yritysten irtisanomissuojaa syytä harkita uudestaan. Tätä puoltaa myös se, että pk-yrityksissä pidetään erittäin hyvää huolta työntekijöistä silloin, kun kaikki menee hyvin. Hyvät työntekijät ovat pk-yrityksen tärkein voimavara, joten meillä ei ole mitään syytä irtisanoa ketään turhaan. Haluaisimme tarjota töitä, mutta riskin ollessa tätä luokkaa, jää palkkaaminen usein tekemättä.
Kirjoittaja on #sori15 ryhmän jäsen, joka ei halua nimeän julki, koska sosiaalisessa mediassa viestintuoja kuitenkin lopulta ammuttaisiin.