Teknisten vehkeiden & kulkuneuvojen pettäessä :(

Elämän isot/keskikokoiset/vielä isommat vastoinkäymiset osuvat usein jotenkin peräkkäin tai sattuvat suorastaan samaan aikaan esim. vuorokauden sisällä. Niin nytkin. Ensin sunnuntaina mellastanut ukkosryske pimensi mystisesti kaikki tv-kanavat, vaikka digiboksissa ei näyttänyt vikaa olevan. Jäätiin olettelemaan, että kyseessä on verkkotöistä johtuva yhteysvika ja odottelemaan, että kuva palaisi ruutuun. Eipä palannut. Seuraavana aamuna jäi lehti tulematta. Saisihan sen käydä hakemassa konttorista, mutta kun ei jaksa. Ja sitten kun liikkeelle piti lähtemäni, olikin retrofillasistani takarengas jymähtänyt littanaksi. Sitä se pitkään jatkunut takapyörän jytkiminen ja vemputus sitten tiesi... Minulle tuo viimeksi mainittu takaisku oli tietysti kaikkein kirpaisevin. Tv:n pimennys toi tietysti rutkasti kränä-energiaa ilmoille, koska äitimuorille tuo oli lähes kestämätön tragedia. Jollain perusteella SEKIN lisättiin MINUN päivittäiseen syytöslistaani, mutta sinnehän kaikki muukin "roina" tuupataan, joten antaa mennä vaan...
***
Kaivoin esin nuoruusaikaisen vanhan ajokkini, jossa ketjut polkiessa kahisevat ja rahisevat, mutta pääasia että jotenkin eteenpäin pääsen kihnuttamaan. Isompi pulma on se, ettei ole ketään, kuka KÄDEN käänteessä kätevästi fiksailisi näitä vanhoja pyöriä toimiviksi vaihtamalla tarpeen tullen vaikka koko takapyörän tms. Isäukolta sellaiset hommelit eivät enää luonnistu, eikä satojen kilsojen takaa tulevalla satunnaisella vierailijalla riitä aika tai energiat noihin rassauksiin. Joo, tämmöistä on köyhällä, jolla ei ole yhtäkään kaveria lähietäisyydellä. Eikä tietenkään liioin rahaa, jolla ostella uutta/käytettyä kulkupeliä mistään myyntipisteestä. Aika synkeäksi vetää tuollaisten tosiseikkojen eteen joutuminen. Tulee jotenkin ankea fiilis, kun katselee ihmisiä, jotka kiitävät uutuuttaan kiiltelevillä pyörillään sen näköisinä, että jos yksi pyörä pöllitäänkin, niin voi marssia kauppaan milloin vaan ja hommat entistä paremman tilalle :(( Ja sitten osalla niistä on vielä autotkin, ja TOIMIVAT JALAT. Ja silti ne valittavat! Sanon siihen: GROUUUUUUS. Härskiä kertakaikkiaan...

Kirjoitettaessa soi Sinead 0'Connor (levyn nimestä seur. blogikerralla jotain)