Piti mennä seurassa lenkille tänään. No. Ei nyt sit mennäkään, tuli peruutusviesti. Vähän harmittaa, mut menen kuiteski itekseni. Napit korviin ja hyvää musaa, niin koivet kulkee itsestään.
Sitä ennen voisi murheilla viimeiset keräyspaperit tonne laatikkoon. Vein jo pari paperikassillista kotiin saavuttuani.
Ja amaryllis kukkii <3
Joops. Suihkussa käyty ja melkein pakattu. Eli päk to kallio ihan just.
Voisin lähtee jo.
Joko se joulu on ohi?
Eilen oli mukavaa. Aamiaista, kuusen laittamista, Lumiukkoa. Joulurauhan julistus ja glögiä. Riisipuuroa ja luumukiisseliä. Kuusen koristelu loppuun - vuoden teemana olkikoristeet ja niiden väriset pallot, eli kultaa, punaista, kirkasta. Saunaan äidin kanssa, henkevää keskustelua ynnä saunajuoma. Ruoan valmistelu ja pöydän kattaminen. Ruokaa oli liikaa, kuten aina. Ruoka oli järkyttävän hyvää, kuten aina. Samu Sirkan joulutervehdys. Julklappar. Sain paljon mukavia asioita, tarpeellisia =) Omat paketitkin onnistuivat, sisältö siis... Osa herätti hilpeyttä, mikä oli myös tarkoituksena. Kukaan ei olisi jaksanut enää jälkiruokaa, mutta sekin syötiin - luumurahkaa kermavaahtokoristeilla.
Maattiin telkkarihuoneen sohvilla veljen kanssa ja katsottiin Eemelin seikkailuja (eka leffa) ja kolme jaksoa Kylmäverisesti sinun-sarjasta. Uni tuli oikein hyvin sen päälle.
Tänään herätyskomppania kävi ovella puolilta päivin. Hyvä niin, koska painajaisissa esiintyi kaikenlaista. Voisi paastota loppuviikon, täysi olo riittää jo.
Joulupöydässä oli palvattua peuraa, kilohailiasilliäsilakkaamuikkua (joita en syönyt), graavattua ja kylmäsavulohta (en syönyt), lämminsavulohta (NAM), perunoita ja äidin tekemiä lihapullia, mun oppilaan äidin tekemiä: herkkukurkkua ja mustaherukkahyytelöä ja kurpitsa-raparperihilloketta, lanttu-, peruna- ja porkkanalaatikkoa, suolakurkkua, kotijuustoa, rosollia ja etikkasuolamikäliekermavaahtoa, miniluumutomaatteja ja paprikaa, raejuustoa, piimälimppua ja flooooraa :P
Tänään syödään hyvin pitkälti samoja. *ähky valmiiksi*
Grande Finale!
24. luukku:
Jouluaattoaamuna sikapossu heräsi aikaisin ja pesi naamansa jopa saippualla. Aamiainen ei oikein maistunut ja possu puki jo yhdeksältä päälleen takin ja lakin ja huopikkaat. Tumput kädessä se istui ensin sohvalla. Kun sohva kävi epämukavaksi, sikapossu siirtyi löhötuoliin. Siitä takaisin sohvalle, sitten keittiön jakkaralle ja lopulta ulos. Onneksi pian kuului ja kulkusten helinää ja taivaalta lähestyi tumma hahmo.
Possu siristeli silmiään ja laski äkkiä ainakin kymmenen poroa, joista ensimmäisen nenä loisti kirkkaan punaisena. Reessä istui punalakkinen tonttu, joka karjui täyttä kurkkua joululauluja auttaessaan possua rekeen. Koko joukko nousi ilmaan ja lensi lampaan talon yli. Sikapossua jännitti, mutta kun tultiin perille, possu unohti pelkonsa ja juoksi suoraan reestä ihomahaisen, punatakkisen miehen luo.
- Hyvää joulua! Joulupukki toivotti ja possu ohjattiin muiden joukkoon joulupöytään. Keskellä sitä oli maailman isoin puuropata ja Joulumuori ojenteli eläimille kulhoja. Possu alkoi syödä ensimmäistä joulupuuroaan. Sitä hymyilytti kovasti.
***
tö end.
Olin lapsuudesta asti tutun perheen luona kylässä nyt illalla. Tai vanhimman tyttärensä kanssa nyt eniten on oltu tekemisissä, varsinkin "aikuisemmalla" iällä. Vanhoja kuorotuttuja oli paikalla. Syötiin, glögeiltiin ja laulettiin joululauluja. Osa moniäänisesti, osan kuuntelin (kun yleensä itse eniten soitin kuoron kanssa), osa säestettiin nelikätisesti harmoonilla =D
Tuli älyttömän hyvä fiilis siitä laulamisesta... Ja nauramisesta. Kreikan vahvistuksella on aina yhtä hassut jutut. Nyt on joulumieltäkin.
23. luukku:
Seuraavana päivänä sikapossu meni käymään lampaan luona ja vei sille herneitä ja papuja. Lammasta nauratti koko possun tarina niin paljon, ettei määkimisestä ollut tulla loppua. Possu arveli, että lammaskin vielä jonain vuonna kutsuttaisiin joulupöytään. Illalla ystävykset menivät possun pihalle, missä sikapossu heittäytyi seläleen pehmeään hankeen ja viuhtoi sorkillaan sivuilleen. Sitten se nousi ylös ja näki ihan ikioman ensimmäisen lumipossunsa. Ennen nukkumaan menoa possu sytytti takkaansa taas tulen. Tällä kertaa sytykkeinä olivat kaikki suunnitelmat, joilla possu oli aikonut selvitä joulusta.
***
Joo noista mätsäilyistä. Ne joiden kans tulee semmoset hyvät rosentit (tarkoittaa yli 80), ovat kuvattomia, viestittömiä, mitään muuta cityssä tekemättömiä kuin match-profiilin laittaneita miekkosia. Voi VAMMA. Pah. Ja pyh.
Varpunen jouluaamuna. Topeliuksen teksti käy vaan niin syvälle. Viimeistään viimeisen säkeistön kohdalla. Selailin joululaulukansiota, jotain ns. soitinkin (pianolla). En lukenut alkuselostuksia ensimmäistä kertaa, mutta tällä yrityksellä tuntui jäävän mieleen: Topelius oli menettänyt pienen poikansa keväällä, kun kirjoitti tekstin jouluksi. Eli true story, tässäkin tapauksessa.
Ja mä aina muistan, kun oltiin pikkujoulujen jatkoilla Satumaassa - lauloin kyseisen biisin ja paikalla oli jotain maikkarin väkeä xD Mm. dosentti Veijo Hietala YÖKÖTTÄVINE pulisonkeineen (tai mitkä ne on), Janne Virtanen ja Satu Lattu (tai Linnapuomi tai mikälie). Ne lauloi mukana :D :D
No joo. Rajattoman joululevyllä on hyvin kaunis versio siitä laulusta. Samoin Clubforfiven. Tykkään ekasta kuitenkin ehkä pikkiriikkisen enämpi.
Nyt siivoamaan kylppäriä hieman, joulukalenterin lisään sen jälkeen. Oma myyräkalenteri unohtui Helsinkiin :(
22. luukku:
Vihreässä kuoressa oli lappu, jossa kerrottiin reen ja porojen saapuvan sikapossun talolle jouluaattona kello kymmenen aamulla. Perillä luvattiin tarjota ainakin lämmin joulupuuro ja glögiä. Sikapossu kummasteli mielessään, mitä glögi mahtoi olla, mutta päätti sitten säilyttää rohkeutensa ja söi iloisena salaperäisen henkilön laittamaa ruokaa. Syötyään possu meni ulos ja repi kaikki naulaamansa laudat pois ikkunoista ja ovista.
...sekä lievää krabulabulaa.
Tavastia oli tupaten täysi. Täysi tupa, tittidii. Oltiin eturivissä, oikeassa laidassa. Oli mukavata. Tosin Marco Hietala kovasti mainostettuna oli pettymys. Äijä veti suurimman osan lapuista. Pöh. Ja muutenkin suht nuutunu. Pygmillä oli paras ääni :D Ari Koivunen - no jaa. Se on vaan niin teinin näkönen. Tai oikeastaan 12-vuotiaan. Mut ihan ok veto siltä. Muut lauleskeli kivasti. Tosin se Ville Tuomen "korvannut" tyyppi oli aika lame. Ihan hyvin muut olis voinu laulaa ne huimat 2 biisiä, jotka tää Luca kiekui. Niin niin.
Mut jeejee, oli kivaa ja seura hyvää =) Ainakin kaksi sitiläistä näin tiskillä ja lähtiessä ulkonakin. En kehdannut mennä häiritsemään =)
Mithän muuta oli mulla sanottavaa... Hmm. Pohdin hetken. Lisään kun muistan.
***
No joo. Mulla on synttäri. Onneksi olkoon minä. *heittää serpentttttiiniä*
***
Aamulla tuli tietysti koisittua pidempään kun piti. No. En ehkä siivoa ihan yhtä innolla kuin oli tarkoitus. Toimeksi kumminkin, niin ehtii ees jotain :D Yhdeksi junaan.
