Nestearska ajattelee

Mulla on kannettava tietokone tai sylikone tai ihan mikä vaan. Pieni ja kiva kuitenkin. Nyt se on lähes viikon ollut löytämättä omaa langatonta verkkoa, Vaihteeksi. Pitää jonkun tuntemattoman yhteyksillä surffailla ja sekös on kivaa, kun yhteys on hidas ja vaikka mitä. Valivalivali.

Eilen tuli kiire pakata ja oli taas kipeä olo, mutta selvittiin ajoissa junaan kisun kanssa. Päädyin ottamaan ison matkalaukun mukaan, koska niitä palautettavia on joitakin. Kirjoja ja nuotteja siis. Vien kaikki kerralla pois, semmoisetkin, joita ei olisi tarvinnut vielä.

Nukuin hyvin - kuukahdin Jo yhdeltä, mitä ei ole tapahtunut moneen viikkoon. Heräsin kumminkin ihan itsekseni puoli viiden kieppeillä. Kai sitä on tottunut siihen, kun möntti yleensä meluaa. Viime yön se nukkui nätisti ja välillä heräsi tassuttelemaan mun säärien päällä (leipoi niitä, hassu eläin).

Tarttis kohta lähtee sinne kirjaston suunnalle. Täällä osassa tätä kaupunkia busseja menee päivällä puolen tunnin välein, joten on parempi ehtiä siihen johon aioinkin. 7 km keskustaan, siellä hoidan asiat ja nappaan toisen linkun - 12 km (suurinpiirtein) töihin. Ei oikein huvita, mutta se nyt on jo tavallinen mielentila. Joten toimeksi siis.

Monesti olen murissut, kun kisu herättelee aamuyöstä tai meluaa tai tekee jotain muuta, mitä en sillä hetkellä jaksaisi seurata. Kuitenkin vastapainona on vähintään tuplasti niitä hetkiä, jolloin kisu on ihana pieni muruliini ja höpöläinen.

Vartti sitten höpsykkä istui reppuni päälle ja kuului epäilyttävää lirinää. Hyökkäsin salamana paikalle ja kas, arvasin oikein. Eli tiesin. Repun päällä oli vielä lammikko, jonka päälle hain vessasta käsipyyhkeen. Onneksi sattui olemaan vanhempaa lajia se pyyhe, ei harmita. Repun takia sen sijaan harmittaa. Se oli tarpeeksi iso (35 l) ja tukeva selästä. Onhan mulla muitakin laukkuja, mutta yhteenkään ei mahdu instrumenttini. Ja ei huvita kanniskella jatkuvasti vaan toisella olkapäällä kaikkea.

Sitä en tiedä, miksi moinen pisuvahinko tapahtui. Hiekkalaatikon siivosin eilen. Ruokaa laitoin herättyäni esille. Paijausta tapahtui paljon, sekä illalla että yöllä että aamulla.

Että repun ostoon sitten vaan - mikä onkin tosi helppoa näin sesongin ulkopuolella. Murr.

Usein sitä potee huonoa omatuntoa epäterveellisten (vaikkakin nam-nam-hyvien) asioiden syömisestä. Mutta sanottakoon se tässä ja nyt, oikeastaan kaikkia teitä muistutettakoon, näinä talvisina ja tautisina aikoina, että:

Kun on kipeä, saa syödä juuri sitä, mitä milloinkin tekee mieli ja mikä maistuu. Onhan tärkeää, että saa ylipäätään jotain ravintoa suusta mahaan, jotta sairauden tuoma heikko olotila ei pääse valtaamaan ruumista ja sielua kokonaan.

Niin että ihmiset hyvät, syökää.

***

Tähän tosiviisaaseen merkintään minut innoitti eräs keksiresepti :P

Nii-in. Eilen tuli postissa kirjastosta lappu, että Yksi kirja on myöhässä. Maksuja ilmoitettiin kuitenkin olevan 7 euroa. Äsken katsoin netistä, voisiko lainoja uusia, koska olen menossa kyseisen kaupungin kirjastoon aikaisintaan torstaina. No eipä voi, koska mulla on lainauskielto. Joooo-o. Minkähän takia niistä ei aiemmin tullut lappua...

Tosin, oma vikahan tää on, kun en palauttanut ajoissa. Että semmosta. Torstaina sitten palautus ja maksu.

Eilen kotiin tullessa näin, kun bussikuski ajaessa avasi ikkunan raolleen ja alkoi tyynesti sauhuttelemaan. Eipä auto ollut linjaliikenteessä eli nou matkustajia, mutta silti... Haisee se myöhemminkin.

Tänään on luminen maisema, kun viitsii kurkata ikkunasta ulos. Illalla oli taas kuumetta, mutta ei kai sitä enää ole. Kun kerta parempi olo. Ja pakko joka tapauksessa mennä töihin. Uutisissa oli pääkaupunkiseudun liikennetakuista, Tuusulanvälylälläkin joku paikka ollut suljettuna kolarin takia. Pääseeköhän mun bussilla edes perille x)

Jimiltä tulee juuri dokkari kyseisestä naisesta. Koen jotenkin omituisena, että hetki sitten musiikkina oli Sibeliusta, pätkä sinfonia nro 5:n viimeisestä osasta. Yksi ehdottomasti kauneimpia teoksia. Hmm. Se soi tuolla taustalla edelleen.

http://www.youtube.com/watch?v=eLOig_N14Dg
E-P Salonen johtaa. Parasta on se hidas teema, joka tulee alkupuolella ekan kerran. Vaskilla pitkiä ääniä, puilla kommentteja siihen päälle.

***

Ei tainnut M.L. olla kovin onnellinen nuori ihminen. Sen perusteella mitä illalla kaverilta kuulin. Ehkä mä sittenkin olen.

...valittamalla ylläpidolle.

Kävin tomaatilla nostamassa rahaa (siitä penteleestä ei saanut kuin 50 euron seteleitä) ja kas, tilille oli jostain ilmestynyt rahaa lisää. Oli sitä ennestäänkin, mutta pitänee tsekata nettipankissa, mikä ihmeen lisäys se oli... Kivaa kumminkin x)

Nuottikaupasta löytyi sellaisia, joita en hakenut. Ja koska en hakenut sieltä alunperin mitään, kaikki ostokseni olivat hakemattomia. Öööh. Tai jotain. Yksi soolo, jota kaveri on soittanut. Se kiinnostaisi. Pikkusen pirullinen vaan. Yksi fantasiahässäkkä, jossa on ihan liikaa mustaa (Venetsian karnevaalit). Yksi oppilasnuotti - Chocolate Box :D 10 pikkukappaletta toooosi makeilla nimillä. Ei ihan helppoja kumminkaan. Ja vielä yksi Bachin tekele, jota itse voisi tuutata. Yksi kirja puhaltimista. Eiköhän noita kaikkia tule käytettyä.

Aamuinen ja aamupäiväinen selkärankailu ei ole mennyt ohi. Nyt kipu on keskittynyt selkärangan ylänikamista niskarankaan, vasemmalle puolelle. Jos katson oikealle, sattuu. Jos katson vasemmalle, ei satu ihan niin paljon. Jos kallistan päätä vasemmalle sivuttain, sattuu. Jos kallistan päätä takaviistoon vasemmalle (herää kysymys, miksi edes pitäisi tehdä niin, mutta kokeilinpahan huvikseni), sattuu. Ehkä tää menee ensi yön aikana sitten taas ohi.

The Hills (ihQ-hömppäsarja) loppui, nyt tekemään rrruokaa.

Otsikko perustuu tuntemukseen, joka ilmenee kääntäessäni päätä vasemmalle tai kallistaessani päätä vasemmalle. Tai takaviistoon vasemmalle. Tekisi mieli naksauttaa jotain.

Nyt nuottien perään. Morjens.

Olin valveilla kolmen jälkeen ja siinä välillä yskiessä nenäni heräsi eloon. Olen varma, että siellä pesi alien. Sellainen ihan pieni, joka pyöri kotelossaan, ennen kuin pian kasvaa suureksi ja räjäyttää mun pään. Niistäminen tai vähemmän hienostunut tapa (jota en nyt tässä mainitse tarkemmin) kutinan poistoon ei auttanut. Nasolin ei myrkyttänyt sitä. Olin hieman epätoivoisehko.

Voiko nenän sisällä olla elohiiri?

Aina kun luulin kutinan loppuneen - tsädääm! Se alkoi taas. Olin kumminkin sen verran väsynyt, ettei alien ehtinyt kasvaa ja räjäyttää päätäni - nukahdin.

Ja nyt mulla on nuhainen olo. Ei kumminkaan tarvi niistää. Tää on outoa. Ehkä se alien on poksahtanut kuitenkin myrkyn vaikutuksesta ja tukkii limakalvot. Hmm... *vajoaa pohtimisen syvään asiaintilaan*

Kisu kurisi ja maukui äsken, kuten aina tuodessaan jostain kätköistä lelun ja halutessaan leikkiseuraa. Tällä kertaa lelu oli suihkukorokkeen ritilä xD Se on ennenkin löytynyt mm. mun huoneesta, eteisestä, toisesta huoneesta. Samoin on käynyt mun sormikkaille. Vaikka ne lähtiessäni olivat kärrykorissa, tullessani toinen oli eteisen lattialla ja toinen keskellä huonetta. Hassu eläin <3

Se viimeöinen vuodatus opiskelusta ja työasioista ja muusta oli ihan hyvä juttu. Tietysti ne asiat vaivaavat edelleen, mutta uni tuli hyvin ja tänään ei ole harmistuspäivä.

Eikä ole kuumettakaan, edes vähää. Jei.