Nestearska ajattelee

Kalenterin 1. luukku:

Olipa kerran pikkuinen sikapossu. Se oli siitä harvinainen, että asui omassa talossaan metsän laidalla. Se oli jo kaksi vuotta vanha, mutta vieläkin niin pieni, että kaikki luulivat sitä vauvapossuksi. Sika possua se joskus harmitti.

***

Kalenterin 2. luukku:

Sikapossu oli syntynyt kesäkuussa ja kuullut, että aina jouluisin jotkut possut joutuvat joulupöytään. Siitä puhuttiin kovin salamyhkäisesti, joten sikapossu ajatteli sen olevan varmasti jotain kamalaa. Niinpä se joka vuosi joulun tullessa sulkeutui omaan mökkiinsä lukkojen taa. Siellä se piileskeli viisi päivää ja söi vain papuja ja herneitä.

***

Sellainen oli Apulannan soitanta tänään Tavastialla. S**tanan kovaa ne kylläkin soittivat, eipä nuista sanoista niin saanut selvää. Mutta loppuunmyyty tilaisuus, oli ihan ok fiilis. Aikamoista tönimistähän se kyllä oli. Lopussa sitten ihmiset yläilmoista tavoittelivat lentävää rumpukapulaa ja mun käsi joutu siihen johonkin väliin. Nyt sattuu ranteeseen.

Mikä on mykkä kissa?
- Mauton.

Surisiko mehiläinen.....

....jos sen kumppani kuolisi?

***
ehhehee. Meen unille.

Niin. Tänään se oli iltalehdissäkin. Murhamies/-poika opiskeli opettajaksi Hämeenlinnassa ekaa vuotta. Mahtoikohan olla mun kanssa samana päivänä soveltuvuuskokeissa... No. Jos olisin päässyt kouluun, olisi oltu opiskelukavereita.

Jos ja jos.

Elämä on kummallista toisinaan.

Mä vihaan pakkoherätyksiä. Vihaan.

Päätin tuossa kuuden maissa, että otan pienet unoset, kun niin kovasti väsytti. Puhelimeen herätys ja ei kun pötkölleen.

Totta kai sen arvaa erkkikin, miten siinä kävi. Heräsin puoli kymmeneltä. Kämpässä tuoksuu ruoka, mutta sitä ei ole. Joku naapuri kokkaillut ja ei ole mulle tuonut - hirveä epäkohta!

Tokkurainen olo. Pitäisi viime koulutuksen ja tän päivän muistiinpanot naputella koneelle ja lähettää kaverille. Nälkäkin olisi edelleen. Ei vaan jaksaisi tehdä mitään. Ja se varattu pyykkivuorokin sitten meni menojaan. Eikä mulla ole aamuksi bussirahaa - lähdettävä liikenteeseen Ajoissa, että ehtii automaatille.

Kantillinen möttiä.

Otin eilen kuvan:

Wutunen <3

Niin. Nuori mies puukotti entisen tyttöystävänsä. Satun tietämään, mitä tämä kyseinen herra opiskelee. Tai ehkä parempi sanoa "opiskeli". En tunne häntä, mutta olen saattanut tavata. Mielenkiintoista. Isä kertoi aiheesta hieman kuskatessaan mua työpaikalta asemalle tänään illalla.

Tekisi mieli kirjoittaa enemmän, mutta ehkä parempi katsoa, mitä lehdissä on huomenna. Netissä ei ollut vielä kaikkea, minkä kuulin. Mjoo.

Joka tapauksessa. Pohdin autossa, että josko vaikkapa ero olisi tullut toisen miehen takia tms. Iskä totesi, että ennen vanhaan miehet menivät itse hirteen, eivätkä käyneet entisten naistensa kimppuun. Ja kuulemma tässä tapauksessa se olisi ollut parempi vaihtoehto. Niin no... Itse en näe asiaa siten. Jos kyseinen nuorimies olisi tehnyt itsemurhan, häntä olisi säälitty ja asiaa voivoteltu jne. Nyt suhtautuminen häneen on täysin toinen.

Tuntuu omituiselta.

Vastaus: sen jälkeisestä krapulasta.

Niin. Mitä ne ovat?

- Auli-täti
- Jami Kinkeri
- Kanarian sinilintu
- Marianne
- Passoapolitan
- Mango-Ivanov
- Ässämix

***

No nehän ovat juomia. Nams nams. Paitsi tuo jamikinkerimikälie oli ihan ällöä.

Toi leffan tunnari on mun mieleen edelleen. Huttuahan se on ja Sani ei ole ehkä kovin kummoinen ääni. Nyt vaan miellyttää.

Ulkona sataa LUNTA. Edelleen. Muutaman tunnin jo hiljalleen tuprutellut. I like it. Tulee hyvä mieli, kun vaan kurkkaa ikkunasta.

Uusi esiintymispuku on aika ihana. Samalla hinnalla olisi ehkä muualta löytynyt vielä kivampikin, mutta tämä riittää nyt mulle. Your Face on merkki ja väri on musta. Satiinia =) Sukkikset unohtui hommata, mutta ne nyt ehtii huomenna töiden jälkeen, ennen sound checkiä. Hah, ihan kun meidän orkesterin mölyä voisi sellaiseksi sanoa.

Note to myself: muista ottaa md mukaan.