Runosuolesta

Mulle kuuluu ihan hyvää.

Sain kilarit tänään töissä...pomolle. Upsis...olin jättänyt lattianhoitokoneeseen vetoalustan alle ja hän siellä kiukkusi...heti tunnustin että minä olin se joka oli sen jättänyt ja siinä vaiheessa kun hän sanoi että on soittanut muutkin katsomaan ja tekee tästä esimerkin ja tämä on saanut hänet raivon valtaan, mä hermostuin että hienoa, nyt mä tiedän sen mutta onhan se tosi järkevää soittaa kaikki paikalle katsomaan...nostin käteni ylös tyyliin "voi luoja mitä vitun draamaa saatana" ja häivyin vihaisesti pois.

Kolleegat olivat sitten katselemassa ja olivat mulle sen jälkeen hyvin ystävällisiä...oikeastaan myötätuntoisia. Alkoi jo vähän itseänikin naurattamaan...pomo on hyvä tyyppi ja henkilökohtaisissa asioissa auttanut mua ihan mielettömän paljon, mutta tuo oli mun ensimmäinen sähköinen kohtaaminen. No, täytyy käydä pyytämässä huomenna anteeksi että olin minäkin aika herkillä...

Ja mun lapset saivat tänään pikkusiskon, sievän pienen tytön. Sain tekstiviestin samalla kun juttelin tämän henkilön kanssa jonka rimakauhuisesti jätin baarissa ihan ympärihumalassa...hieno keskustelu. En oikein muista mitään mitä olin sanonut, mutta todella törpösti...hyvä että voimme olla ystäviä...koska enemmän mä koen että mun oma tämänhetkinen hypomania estää ihmissuhteitten muodostamisen. Tai ei se oikeastaan estä, mutta kaikki tunteet tulevat päälle niin samaan aikaan ettei sitä voi kukaan kestää...tai niin mä luulen, enhän mä mitään mistään tiedäkkään.

Harmi että piti olla tämä hypisvaihe päällä...muuten mulla saattaisi olla vierellä mukava poikakaveri. Mutta surra en nyt osaa...liian levoton olo siihen. No, eiköhän se jossain vaiheessa tule...sitten harmittaa. Ja kunnolla.

Onneksi on nykyisin tuota syojaverkkoa...

Mun lasten ympärillä on jonkin verran hippihenkisiä maailmanparantajia...mutta nyt pääsiäisen olivat Mikkelissä isänisän ja hänen vaimon luona. Lapset vaan eivät ole tottuneet sellaisiin toisten tylyttäjiin, etenkin mun poika oli hyvin ahdistunut koska tällä vaimolla on sellainen tyyli että pitää sättiä muita koko ajan. Lapsista hän tykkää ja hemmottelee lahjoilla, mutta muuten sitten saattaa vähän kiroillakin.

Mutta mä taas koen terveellisenä tämän ympäristön vaihdoksen, ihan sen vuoksi että saavat realiteetteja...ei sellaisilta tytyttäjiltä voi välttyä esim. työelämässä, niitä riittää. En mä kokisi sitä hyvänä että eristäisin muksuni kaikilta niiltä jotka sattuvat olemaan kriittisiä muita kohtaan. Lapsia tämä papan vaimo kuitenkin kohtelee hyvin ja sen he myönsivätkin.

Mutta oli se silti aika huolestuttavaa miten vahvasti mun poika reagoi...kun ei vaan voi valita ympärilleen pelkkiä ihania ihmisiä. Mutta täytyy katsoa jatkossa...he kuitenkin haluaisivat kuitenkin aina mielellään ottaa lapsia kylään ja pidän kovasti tästä lasten papasta joka on hyvin mukava ja leppoisa ihminen. Mutta jos tosiaan etenkin poika on noin ahdistunut, pitää tarkkailla tilannetta ja nostaa kissa pöydälle.

Tosin lapset ovat pyytäneet etten vielä juttelisi asiasta koska pelkäävät tämän naisen pahastuvan. Mutta jos seuraava käynti aiheuttaa yhtä voimakkaita tunteita, asia on pakko selvittää muutenkin kuin juttelemalla vain lasten kanssa.

Olin eilen todella tyylikkäästi humalassa ja tunsin ärtyyntymistä erääseen. Tapani mukaan paukautin sen sitten heti.

Että joo. Oli mukava kaveri, mutta taidan tykätä olla enemmän yksin. Ja olen aika pitkälle sen tyyppinen ihminen joita eniten arvostelen.

Totuus on subjekti. Missä mä olen?

...näen paljon jengiä.

Mä olen sun luona ekaa kertaa...joo, tiedän, et varmaan lue mun blogia enkä aio mainostaakaan. Teet omat valintasi...mutta nyt mun on pakko kirjoittaa fiiliksistä.

Olen keskeneräinen...pelottaa. En halua mitään Heti, haluan Kaiken hitaasti...sen varmaan tiedätkin. Haluan oppia tuntemaan Sinut, mitä sä olet sisältä, mitä olet kokenut...olen itse nähnyt aika paljon. Olen monessa asiassa aika typerä...jos tunnet niitä muureja, se johtuu siitä että koen ne tarpeelliseksi tällä hetkellä. Odottele ajan kanssa niin meille syntyy sitä kautta se taivas...ei sen vuoksi että haluttaisiin se kokea Heti. Mikään Hyvä ei tule Heti. Olen pettynyt aika monta kertaa...älä elä siinä luulossa että se mitä toinen ei tiedä, ei voi vahingoittaa...mua vahingoittaa juuri se mitä en tiedä. Mä arvostan sitä että päästelet niitä "sammakoita"...ne saavat mut rentoutuneeksi. Äläkä sorru siihen että sanoisit sitä mitä oletat mun haluavan kuulla...sano mieluummin niin kuin tunnet. Kinesteetikot rulaa...mua kiinnostaa tuntea Sinut.

Että näin. Kohta mä tulen sun viereesi täällä Järvenpäässä.

<3

Ihme ahdistus päällä joka ei näy ulos...mutta sisällä sen tunnen. Enkä tiedä mistä se johtuu, en osaa purkaa sitä sanallisesti enkä näyttää sitä itsestä pois päin. En pysty kirjoittamaan, ei huvita tehdä lauluja eikä tauluja, luovuus nollassa. Ei jaksa tilittää kenellekään mitään kun kaikki on kuitenkin paremmin kuin hyvin. Telkkarissa tulee joku taloremonttiohjelma ja se ärsyttää. Saatanan jenkit...

Perkele, kynsin kohta paljain käsin kiviseinää vittu.

Mulle ei taida sopia tämä hormonaalinen ehkäisy.

Sunnuntai on pyhitetty hedonismille ja anonyymeille <3

Olen tässä jokusen viikon tapaillut erästä joka käveli On The Rocksissa perässäni tupakkapuolelle vaikka itse ei polta. Nyt en polta minäkään enää...influenssan myötä lopetin.

Meinaan vaan sitä että tekis mieli antaa sille kun on niin mukava ja taitaa tässä alkaa haluamaan enemmänkin...aika kompleksiivinen mä olen kyllä, mutta tykkään siitä tavasta miten tämä siihen suhtautuu....mä en osaa sitä oikein selittää, mikä voikin olla ihan erinomainen asia tulevaisuutta ajatellen. Mä muutenkin selitän liikaa =D

Onnistuin töissä avaamaan suutani yhteisön hyväksi...ensiviikon tiistaina kokous, johon olen suunnitellut oivan monologin näkökantoineen...on mussa vähän ovelaa kettua ja jonkin verran manipuloijaa, mutta harrastelen sellaista vain yhteisen hyvän nimissä. Mä voin nauttia mun puolukoista vain silloin kun muillakin tuokkonen siinä kätösissä.

Huomenna hammaslääkäri...ja poika taas neljättä päivää kuumeessa, eilen vietettiin ilta lastenklinikalla. Nieluviljely otettiin, huomenna vastaukset. Kurjaa kun joutuu olemaan yksin kotona päivät...poika 11v joten mulla ei ole laillista oikeutta olla hänen kanssaan kotona ellen ota palkatonta. Siihen ei ole varaa, eikä mulle saada töihin sijaista, joten plus pitkä miinus nolla. Onneksi poika on itsenäinen luonne...