Runosuolesta

Sielun avaamista ja mentaaliprosessointia enimmäkseen runollisin keinon, koska siten voi kirjoittaa itselleen herkkiä asioita verhoten ne tekotaiteelliseen paskaan. Tai jotain.

Näytetään kirjoitukset kesäkuulta 2011.

Tie  5

Parin viikon päästä synttärit, täytän 35vee...astun lähemmäksi keski-ikää, vaikka pieruhuumori nuorentaa ja ylipaino pitää rypyt täytettyinä. Oon aina ollut aika levoton...kuin sisälläni olisi tytisevää hyytelöä joka pakottaisi mut liikkumaan. Mutta nyt mun on rauha. Enimmäkseen...en ole enää niin kiihkeä ja nopeatempoinen. Viihdyn yksin, viihdyn mun lasteni kanssa ja tapaan mun ystäviä. En käy juurikaan ulkona. Mun kriisini näkyy lähinnä aivopieruina kirjoituksissa, mutta ei enää pistä koko elämää sekaisin...sellaisia myrskyjä vesilasissa, basic-settiä. Olen alkanut kuntoilemaan ja löytänyt siitä pysyvän elämäntavan...vielä se ei näy ulkoisesti kuin vähän, mutta tärkeintä on se että reumaperäinen sairaus ei enää kipuile ja henkisesti tulee myös paljon parempi mieli raudan kiskomisesta.

Ajatella...mulla on kuitenkin asiat aika hyvin, kun miettii sitä matkaa mitä olen tehnyt. Oon hyvällä tiellä.


Elämän halu  3

Halu nähdä elämää ja tuntea se sisällään
hengittää sitä niin että keuhkot kärvähtää
en mä tullu tänne siksi että sivusta vaan seuraisin
miten muut elää, en vois tehdä mitä tahtoisin
mutta kun mä tarviin sen kivun ja sen tunteen
ja kauneuden ja herkkyyden ja asfaltin kovuuden
että mun ajatus herää, en vaan jumiutuisi kaavoihin
uskaltaisin murtaa ne, laittaisin suolaa mun haavoihin
sillä nyt mä sen ymmärrän ettei ilmaiseksi saa
kaikkea kivaa ja kaunista, siitä pitää myös maksaa
ja oikeastaan törmäämällä maahan mä ymmärrän enemmän
miten hienoa on se että mä sain tämän elämän