Lumimyrskyn jälkeen matkalla kotiin
kävelytiellä pienet polut
väistän vastaantulijoita
minä aina hyppään pois hankeen ja hymyilen
eivät nosta katsetta, eivät kiitä
eikä siitä onneni ole kiinni
vaan valinnoista
väistän koska on mukavaa olla mukava
olla omassa outoudessaan onnellinen
kun vaan on, ja saa olla ja haluaa olla
Kaksi viikkoa sitten toisenlaiset tahdot
valvottujen öiden rikottu mieli
ja ajatukset kävellä töihin
autotietä pitkin
Pulkan jäljet, isken niihin askeleeni
Puu-Vallilan tuoksu
Meiran kahvitehtaat
Enää olen vain sanoissa hullu