Naisen mieli

Olen monesti saattanut sanoa jollekin miespuoliselle kaverille tai heilalle etten ole nainen, vaan sukupuolineutraali. Yleensä vastaukseksi tulee että sä olet todellakin nainen ja äänensävystä päätellen sillä ei tarkoiteta ihan vain vartaloa missä asun, vaan luonnetta.

Nyt mä tajusin mikä mussa on sitten sitä niin naista...nopea ajattelu. Ne miehet joita tunnen, ovat yleensä paljon maltillisempia ja pidättyväisempiä kuin itse...jos ei sieltä iske heti tai lähes heti niitä syvä-avautumisia kuten amerikkalaisissa draama-sarjoissa, niin alkaa päässä kaatumaan ajatus-dominot jotka vielä haarautuvat. Ajatus johtaa ajatukseen ja toiseen, mieli rönsyilee ja sen tunnistaa sanoista "entä jos", "toisaalta" ja "näin se on". Vaikka ei kuitenkaan ole.

Joskus tuonkaltainen ajattelu on ihan hyvästä...voin esimerkiksi konkreettisesti tehdäkin sujuvasti monta asiaa samaan aikaan, siitä mulle on joskus sanottu.

Mutta vaikka sitä haluaisi uskoa että miehet ja naiset ajattelevat samankaltaisesti ja putki-aivo ja tippaleipäjaottelu johtuu lähinnä ympäristösyistä ja kasvatuksesta, en ole varmaan koskaan tunnistanut samankaltaista impulsiivista rönsylilja-ajattelua kenelläkään miehellä, en edes homoilla...joillakin heistä saattaa olla kyllä paljon feminiisiä piirteitä ja herkkyyttäkin saattaa löytyä...mutta ei niiden kanssa niin arvaamatonta ole kuin muiden naisten.

Ja mä olen naisista vielä arvaamattomin, koska mun päässä on laajakaista ja liikaa materiaalia muutenkin. Ehkä sen takia voi olla aika hyödyllistä, jos toisellakin leikkaa, joko suoraan tai vinoon aika nopeasti...tai sitten on vaan luontainen rauhoittelutaito. Ehkä sen takia mä olen yleensä mieltynytkin itseäni huomattavasti rauhallisimpiin miehiin, koska toisen laajakaistan kanssa tulisi yhteentörmäys välittömästi.