Rakkauden kuolema

En koskaan ottaisi sinua takaisin
mieluummin vaikka kuolleen kanssa makaisin
En koskaan antaisi sun koskettaa mun huulia
mieluummin söisin vaikka teräskuulia
Muistan sinun ilkeän tekosi jokaisen
ja herjaavia sanojasi mielessäni toistelen
sitä en anna anteeksi milloinkaan
ettei vikaa olisi sinussa ollenkaan

En koskaan edessäsi riisuisi vaatteita
mieluummin tunnustaisin vaikka natsi-aatteita
En koskaan sanoisi sinulle että ikävöin
mieluummin myisin itseäni päivin öin
Muistan ylimielisen ilmeesi jokaisen
ja se ettet minua koskaan kuuntele
sitä en anna anteeksi milloinkaan
pidit kiinni muttet rakastanut ollenkaan

Mutta miksi mutta miksi näen unta
että sataa lunta ja routainen multa
avataan ja sukuhautaan
meidät molemmat laitetaan maatumaan
mutta miksi mutta miksi tunnen niin
että vaikka sanon hyvästi
se on vain näkemiin

En koskaan syliisi sinua sulkisi
mieluummin antaisin auton ylitseni ajaa
En koskaan samaa matkaa kulkisi
en rakentaisi kanssas taloa enkä edes majaa
Muistan kaiken enkä anna anteeksi sitäkään
että hylättyäni sinut aloit itkemään
että voi sinua parkaa kun et ollenkaan
ole syyllinen rakkauden kuolemaan

Mutta miksi mutta miksi näen unta
että sataa lunta ja routainen multa
avataan ja sukuhautaan
meidät molemmat laitetaan maatumaan

Mutta miksi mutta miksi tunnen niin
että vaikka sanon hyvästi...

...se on vain näkemiin.