Olen kyllästynyt rohkeuteeni
sanoa mitä tunnen ja ajattelen
laitan alttiiksi itseni joka päivä
asetan mieleni vankilan pihalle
kuin alastoman neitsyen
ja sitten kun olen puhunut
ja muut ovat puhuneet
kävelen pois niin itsevarman oloisena
mutta muurien ulkopuolella lysähdän
käperryn mytyksi ja itken
kun olisin niin toivonut
että hekin olisivat ottaneet vaatteensa pois
ja tehneet kanssani lumienkeleitä
5 kommenttia
peikotus
16.11.2012 14:09
Ei tuolla ole lunta...
Vastaa kommenttiin
MAgrippa
16.11.2012 14:40
Luulisin että monikin lukee näitä, mutta runoa on niin vaikeaa kommentoida!
Otas Runomuusantuuska nää talteen yhtenä ainoana tiedostona, niin eivät joudu hukkaan. Ties vaikka sais runokirjan, tai ainaskin saat hyvän menestyksen runosaiteilla. :-)
Vastaa kommenttiin
elmaili
24.12.2012 15:29
MAgrippa niin oikeassa. Tässä on todellakin yksi runo taas, jossa jotenkin sydänveret tiivistetty ja todellakin toimii, vaikka enhän minä runoista mitään ymmärrä, mutta voin sanoa tuntea kuitenkin. En tiedä sitten pitääkö muusantuuskan luonnetta tuntea, että nämä aukeaa, mutta tuskin, koska tuskin voin sanoa mysteeriä tuntevani.
Vastaa kommenttiin
Muusantuuska
24.12.2012 21:15
Jostain kumman syystä moni tuntuu silti jotain noista ymmärtävän nimenomaan omien linssien läpi. Sehän se sanoissa on hienoa kun niitä voi mieli muokata oman merkityksen ja tarinan ja se on yhtä oikein, kuin se mitä kirjoittaja on kirjoittaessaan tuntenut.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
5.12.2021 10:35
Täältä löydät pian seksiä, suhteita, Deittailua --> http://dating24.me
Vastaa kommenttiin