Juustosämpylä
kierähtää avainnippuun.
Yhä kotona.
Leivänpaahtimen
singahdus hiljaisuuden
rikkoo aamulla.
Tasku tärisee.
Sinähän se siellä vaan.
Asiaa olisi.
Mitäs tarjosit
aina vaan sitä samaa
ja yhtä pizzaa.
Vaaleanpunainen
lumihiutale minun
silmään laskeutui.
kaikki se nainen
se koko ulottuvuus
perhonen, Kap Horn
minulta salaa
kaula johon sukelsin
muurattiin umpeen
Iiriksissäsi
Sikstuksen kappeleita
Potenssiin neljä
pää vatsallasi
kevään liukuportaissa
valui sydämeen
Erotan hänen
itkevän kuin teepussi.
Junani lähtee.
viiltävä kylmä
hyisen jähmeä viileys
viimaava kohme
joka aivoistaan
käsin lähelläsi on
kuuluu jumaliin
itsestään saapuilevin
sormin sinuun koskettaa
minä olen se
sydän joka niin kauan
paljon kaivannut
johon kuljit päivänä
jolloin maailma suli
Rakkauden kyyhky
väisteli kaikki luodit,
sukeutui meihin.
Silhuettisi
tajuntani aavisti.
Nyt siinä istut.
Joka keväistä
ei rakkauden idolin
julistus ole.
Sydämeltäni
saat oleskeluluvan
kesästä kesiin.
Janoan tehdä
haikuja avarista
maisemistasi.
Ja siinä koen
sinun pään ympärillä
ylvään maailman.
Tänä iltana
hellyyteni taifuuni
sinut uudistaa.
sitruunan liha
virvoittavan naurusi
arkkitehtuuri
uljaan naurusi
säkenöivät lihakset
greipin aortta
rannalla ranka
turkoosi villapaita
siihen laskeudun
tuuli hyväilee
poskillasi vilvoitun
aallot läiskehtii
hiukset huiskehtii
neuletakin lattiaan
kaappaa varpaita
kyyneleen pilke
parkuu parahtamistaan
silmäkulmassa
ainoastaan vain
suvereeni napasi
mieltäni kieppuu
Niin tahdon minä
sinut rakkaudettaa kuin
maiseman sade.