Nestearska ajattelee

Saako otsikossa kiroilla?

Mua ei nyt huvita oikein mikään. Kaksi hyvää, suorastaan loistavaa, työpaikkaa on haussa. Aion hakea. Veikkaan vaan, etten pääse edes haastatteluun. Viime keväänä ja vuosi sitä ennen kävi juurikin niin. Noiden kahden lisäksi on kaksi kivaa paikkaa lisää, mutta niihin ei ole mitään mahdollisuuksia. Voisi sitä kai silti koittaa tunkea paikalle hakuihin heilumaan. Että voisi sitten hävetä.

Pitäs varmaan hakea muuallekin kouluun, kun siihen mahdottomaan.

Viikonloppuna kaveri menee porukoilleen ja niiden kanssa mökille. Muut on jossain. Vois kysyä, jos serkku on kotosalla ja tunkea sen luo kylään. Muuten on tiedossa pe-su itsekseenoloa rahattomana ja kotona.

Vähän muuten meinaa vituttaa sekin, kun kaveri puhui ensin, että pitäisi yhdistetyt tuparit ja synttärit kuun loppupuolella. Ehdotin, että mennään sinä viikonloppuna katsomaan eräs Disney-klassikko, kun niitä pyörii lauantaisin. Nyt se sitten puhuu, että se haluaakin sinä viikonloppuna perheen kanssa niiden mökille, kun sitä inhottaa synttäriaamuna herätä yksin. Menkööt sitten sinne. Meen yksin kattoon sen leffan.

Ja oikeessa peukalossa ja vasemman peukalonivelen kohdalla on jotain ihme ihottumaa. Tai kun iho on kylmästä ilmasta kuivunut... Tavallaan pikkuruista rakkulaa, mutta ei kuitenkaan. Oli viime talvenakin. Vähän kutisee. On entistä hehkeämpi olo.

Se kaveri myös puhuu, kuinka sen täytyy vielä laihtua niin ja niin paljon, että voi pitää semmoisia ja tämmöisiä vaatteita. No se on laihtunut jo aika paljon ja mä vasta yritän selvitä valaasta normiläskiksi. Ottaa päähän, kun se jauhaa siitä painostaan.

Joo ja ottaa päähän, kun ite vaan valitan. Aamulla voisi vähän ryhdistäytyä taas. Moikka.

Eilen tuli palkkakuitti kahdesta keikasta. Toinen oli tammikuun lopussa ja toinen helmikuun alussa. Lähetin ekasta keikasta sovittaessa uuden Ja vanhan verokortin, kun en tiennyt kumpaa käyttävät. Varsinkin sitten kun tuli toi toinen keikkakin. Back to the palkkakuitti. Siinä oli brutto kuten sovittu, mutta veroa pidätetty 60 prosenttia. Pähkäilin aikani ja itkeä tirautin, kun olin laskenut kyseisen palkan varaan parikin maksusuoritusta.

Unohdin, että lähetin molemmat verokortit ja päättelin sitten lähettäneeni vaan sen vanhan. Tokan keikan yhteydessä kun ei ollut kortista puhetta laisinkaan. Se vaan sovittiin, että keikat maksetaan samassa yhteydessä. Ja päättelin, että sitten sen vanhan kortin takia olivat pidättäneet ton määrän, kun palkka maksettiin helmikuun puolella jajajajaja... Joopajoo.

Tänään sitten muistin (ja tarkistin sähköpostistakin), että lähetinpäs kuitenkin ne MOLEMMAT verokortit. Varmuuden vuoksi. Eli joku jossain siellä on sössinyt ja mä saan sen takia alle yhden keikan palkan tililleni huomenna. Ihan kiva. Taidan pistää vähän postia huomenna menemään. Joo, voisi sinne varmaan soittaakin, mutta minen nyt JAKSA soittaa ja selvittää ja puhua. Hermostuttaa koko juttu liikaa. Soittakoon ne sitten mulle, jos on tarvetta.

Enkä tiedä voiko asiaa korjata ja milloin se tapahtuu jos tapahtuu. Mutta haluan niiden olevan kuitenkin tietoisia omasta virheestään. Piste.

***

Sitten tähän ihanaan kuluneeseen torstaipäivään...

- Heräsin ajoissa, pakkasin ajoissa ja löysin kaikki nuotit ym. sälän.
- Ajattelin laittaa käyttötilille rahaa säästötililtä, koska käyttötili oli Tyhjä ja piti ostaa junalippuja. Kone hidasteli käynnistyessään ja kas, nettiselaimen auettua kone olikin saanut tietoturvapäivityksen tms. tehtyä ja ilmoitti käynnistyvänsä uudestaan.
- Kestin uuden selain-aukeaa-hitaasti-episodin kuin mies (kiroillen siis), ehdin jopa sopivasti ratikkaan ja junaan.
- Hain junaan teetä aseman kahvilasta ja tietenkin poltin kieleni.
- Meikäläisen edessä istui joku turilas, joka oli kallistanut penkkiään Riittävästi taakse. En ikinä kehtaa sanoa siitä, joten istuin matkan rähisemättä ja tuntien voimakasta halua potkia penkin selkänojaa.
- Ehdin määränpäässä bussiin, vaikka juna olikin myöhässä.
- Kävelin reippaasti lumisateessa bussipysäkiltä työpaikalle, jonka ovi piti olla ei-takalukossa.
- Työpaikan ovi oli takalukossa siitä huolimatta, että viime viikolla varmistin oven takalukottomuuden talon rehtorilta, joka vielä puhelimella silloin soitti asiasta vastaaville ihmisille.
- Meidän oma reksi onneksi lähetti sitten päivystäjän numeron, jonka sain heti kiinni. Kyseinen mies oli poikansa kanssa jossain lääkärissä, mutta ilman että edes pyysin sanoi tulevansa paikalle samantien.
- Talon rehtori ei ollut siis hoitanut oviasiaa, koska päivystäjä sanoi, ettei ollut kuullutkaan koko jutusta.
- No. Pääsin ajoissa sisään ja laitoin kamat kuntoon... Eka oppilas oli no-show ja viestikysely kertoi, että ko. lapsi oli Lahdessa.
- Se tiesi treeni- ja kopiointiaikaa (tehokasta).

Loppupäivä meni suunnitelmien mukaan. Ja bonuksena äidin tekemää pullaa, kun ehdin käymään porukoilla :)

Huomista odotellessa.

Mene bussilla töihin. Jää lähimmällä pysäkillä pois ja oikaise niiden puisten rappujen kautta, joiden yläpäässä lukee "Ei talvikunnossapitoa." Niissähän on kaide ja edellisten kulkijoiden jalanjäljet, ennenkin on pystyssä pysytty.

Liukastu puolivälissä, koska olet laiskuuksissasi lähtenyt Adidaksen superstarit jalassa liikenteeseen. Ota vasemmalla kädellä kahmaisu kohti puista kaidetta ja rysäytä kylki siihen samalla, siitä aika ylhäältä.

Tekee aika höpöä.

***

Mut joo. Töissä oli ihan nastaa, reenailin omiakin välillä kun oli taukoa. Töiden jälkeen suunnistin evästä hakemaan ja (VAIKKEIOLISSAANU) lankakaupan kautta opistolle. Just sopiva kävelymatka, sopiva sääkin. Orkesterihomma oli aika jees, entisen opiskelukaverin kanssa ehdittiin jutella.

Nyt on nälkä ja väsyttää. Mut väsymys on lievää ja nälkäkin siedettävissä. Taidan mä silti syödä vähän.

Tekee mieli laskiaispullaa :/

Pistin kuvia kamerasta koneelle. Kissemisse vol.4-kansiossa on muutama uus möntti, tän lisäksi :)

Viime viikolla (ja vähän sitä ennen) möykkäsin Uffilta löytyneistä Jokapoika-paidoista. Ja siitä, että teen niistä hameen jajajajaja. No. Lauantaina se melkein jo valmistui. Enää pitää tehdä vyötärökaitale uusiksi, kun tuli Ihan Liian Väljä. Kiireellä tulee sählättyä x) Tämmöinen se värimaailma kuitenkin on (ja vähän näkyy, miten piti paloista sommitella kaistaleita, hehee...).

Joops. Joskus ostin kirjakaupan alennusmyynnistä kirjan (ylläri), jonka nimi on Hetaleita poropeukaloille. Neulomis- ja virkkausjuttuja, aika helppoja. Simppelit ohjeet. Mietin serkulle synttärilahjaa ja törmäsin Stockmannilla IHANAAN pehmeään lankaan -> siitä tuli tällaiset:

Lahja on vielä matkalla saajalleen. Pistin satiininauhaakin, mun mielestä sopii :P

Kansiossa "Väkästyksiä" on lisää noita ranteenlämmittimiä. Tein itelleni kahdetkin jo, tosin toisista vaan on täällä kuvat. Kun niitä lankoja päässyt kertymään... Ja mulla ei ole niin pitkäjänteinen luonne, että viitsisin mitään isompaa ruveta neulomaan. Säärystimet ehkä voisi kyetä.

Et semst.

Tai siis joo. Mulla oli oma tunti tänään. Tunaroin ahkerasti, mutta Onneksi rva opettaja on sangen pitkämielinen. Kuulemma mun tarvii siitä biisistä vaan pistää nakit kuntoon lopullisesti, sitten son valmis. Tulkintapuoli sai kiitosta :) Siltikin hävetti kyllä säheltää niin paljon.

Luokassa oli vapaata sen jälkeen, joten mä päätin jäädä vähän soittelemaan. Jäin niinkö 3,5 tunniksi... Heh. Innostuin :) Parasta pitkään aikaan. Vedin koulutuskappaleet kaikki, vanhatkin, eli yhteensä 3 vihkoa. Sen päälle kitkutin vielä läksyä. Kaikkia kolmea osaa. Käsissä vähän tuntui, vaikka verryttelin ja venyttelin useaan otteeseen. Eniten kuitenkin häiritsi yläselän nikamien rutina alas kumartaessa.

Niin että totesin olevani ihan oikealla alalla. Opettaminen sinänsä on mukavaa, mutta itse soittaminen ehkä vielä mukavampaa. Sen kun olisi tajunnut vaikka 8 vuotta sitten yhtä hyvin.

Päivä meni vettä ryystäessä (oon ehkä maailman huonoin syömään aamiaisia), joten palkintona treenistä sain mennä Kamppiin syömään wokkendahlia. Sitä superrasvaista. Oli HYVÄÄ <3 Mutta huvittavaa oli huomata mahan pienentyneen ja rasvaisenruoansietokyvyn heikentyneen, kun puolivälissä annosta alkoi jo tökkiä. Söin vähitellen kumminkin, ehkä 4/5 yhteensä. Sitten oli pakko luovuttaa. Kaupan kautta kotiin ja teemukin ääreen.

Itsekuri ei tietenkään kaupassa pitänyt, vaan kotiin lähti myös Pandan 90 gramman pussi Ahaa pikkupaloja. Että ne prklet on menneet tekemään semmoisen! Vastaava kuin Pätkis minibytes. Vaarallisia. RÄYH. Onneksi kumminkin päivän soittoannos kulutti aika paljon.

Niin ja mulla oli tänään toiset omatekemistä rannekkeista ja niistä tykättiin :))) Ja möntti sai hepulin, kun tulin kotiin <3

***

http://www.youtube.com/watch?v=4EKDc9SPL_Q&feature=related
Paras versio joka tästä löytyi. Orkesterisäestys olis ollu mageempi, mutta eip ollu mua miellyttäviä. (Galway on karmiva.) Jooooooka tapauksesssssa tämä on työn alla.

Kävin kurkkimassa selvityksen käsittelyn tilaa. Lausunto olikin jo annettu, peräti 11. helmikuuta. Ja positiivinen sellainen oli tehty, eli meikäläisen opiskelu oli katsottu sivutoimiseksi. Jo olisi maailma revennyt toisenlaisesta päätöksestä...

Nyt sitten tammikuun tukea hakemaan. Paperishöy jatkukoon.

Neljässä viikossa on lähtenyt 6 cm. Hyvä niin. Se toinen mitta ei nyt ehkä ollut kovin suuri, mutta oli kumminkin oikeaan suuntaan - saman verran kun viime viikolla. Ja vielä kun huomioidaan lauantain bilesyömiset, oon aika tyytyväinen.

Subilla tuli tossa illan iloksi ohjelma (taas? vai olikohan toinen osa tms.) anorektisista teineistä. Netissä on näitä pro-anoreksia-sivustoja, joilla kannustetaan ko. sairauteen ja ihannoidaan tietenkin niitä, jotka siinä onnistuvat "parhaiten". Hmmmhmm. Yksi niistä painoi puolet mun elopainosta. Aika hurjaa... Siinä ei kyllä kovinkaan monen perheen näkökulmaa tuotu esille, mutta esimerkiksi tää yksi joka oli eniten esillä, sai vissiin aika vapaasti jatkaa laihdutuspelleilyään. En jaksa tajuta, miten äiti ei puutu lapsensa tekemisiin, kun kyseessä on kuitenkin terveys. Eihän ne asiat ole mustavalkoisia, mutta aika tiukat rajat kuvittelisin pitäväni itse.

Mjoo. Sitte näin viime yönä semmoista unta, että se yksi kiva sanoi olevansa muhun ihastunut. Ei se kylläkään ole, joten se siitä.

p.s.
Oon tänään lehdessä.

Today I've been mostly sleeping. Pitää paikkansa. Muuten oon vaan haahuillut, syönyt nuudeleita ja merkinnyt parin päivän syömisiä. Oli kiva arvioida, minkä verran mitäkin viinaa eilisen drinksuissa oli :P

Huomenna punnitus. Ja mittaus. Vähän jännittää.

p.s.
Perustin feispuukkiin ehkä parhaan ryhmän ikinä.

Mua väsyttää. Pitää lähtee koulutukseen. Hame on edelleen kesken.

Mutta:
Sain lahjan jo melkein valmiiksi (ihan hyvä tässä vaiheessa).
Tänään on ystävänpäivä.

Sitä sitten vaan kaikille kivoille.