Nestearska ajattelee

Today I've been mostly paying taxes. Laskin paljonko maksettava ennakkoveron täydennystä viime vuodelle, jotta ei tule nuita mätkyjä edelleenkään.

Ja edelliseen liittyen vähän ahdistaa, kun vain kolme yhdestätoista on maksanut laskun mulle ajoissa. Well, onneksi riitti rahat.

Päivän kirpparikierros muutti muotoaan rutkasti. Kaveri lähti tänään Dubain suuntaan ja oli lähdössä sitä varten vielä asioille, menin seuraneidiksi. Rahanvaihtoa, apteekkia ja sit kahvilaan. Sielläkin puolet ajasta meni kuunnellessa puolella korvalla ko. kaverin puhelua yhden toisen kanssa (se toinen kylläkin soitti sille). Siitä suunnistus nuottipuotiin, jossa mun piti katsoa itselleni uutta soitettavaa ja kaverin hakea yksi saapunut tilaus. Nooooooooo. Siellä oli sitten kaverin eräs vanha ope ja nämä muistelivat menneitä ja sopivat tulevia. Tietenkin oon iloinen, että toiselle on mahdollisesti tiedossa sijaisuutta pariksi kuukaudeksi jne. Mutta vähän tympi kun ei ehditty keskenään jutella juuri ollenkaan. Olisin kaivannut mielipiteitä biisivalintaankin.

Valivali.

Positiivista päivässä on se, että uskaltauduin puntarille ja se näytti miinusta.

Mulla ei o sanottavaa. Paitsi että kävin suorittamassa keikan, jonka tuntipalkaksi tulisi bruttona 600 euroa. Koska keikka kesti 20 minuuttia, jää saldoksi siis vähän vähemmän. Miinus tietty verot, mutta on se silti ihan mukavasti. Kiitosnam.

Tahtojen taisto pään sisällä. Meenkö huomenna kuuntelemaan yhtä kurssia vai jäänkö nukkumaan aamulla.

Iepukka-blogiin kirjoitettu taas mukaviisaita toteamuksia parista päivästä. Lähinnä siis lässytystä syömisestä. Piti käydä niitä merkitsemässä päiväkirja-kalorilaskuriinkin, mutta eip näytä sivusto toimivan just nyt. Harkitsen ja toteutan seuraavaa: unia.

Kädet tärisee, kun piti stressata pari tuntia huomisen aikataulusta. Viime viikolla kun sovin meneväni mestarikurssille, sanoin että on töitä iltapäivällä ja aamupäivällä pitäs päästä soittamaan. Siirsin huomisen oppilaita varmuuden vuoksi kuitenkin myöhemmäksi.

Noooooooh. Kurssin järjestelijä oli tänään neljän maissa soittanut, että huomiselle on kaksi aikaa vapaana - toinen aamupäivällä, toinen iltapäivällä. Töiden takia sain viestin vasta viideltä ja lähetän tekstaria, johon vastataan puhelulla tunnin päästä, että aamupäiväaika oli jo mennyt. ARGH. Ensinnäkään mulle ei sanottu, että sitä aikaa pitää varata vielä erikseen. Sanottiin, että sen ekan puhelun perusteella homma ok. Mutta koskapa halusin kumminkin osallistua kurssille, sanoin että pidän oppilaat muulloin ja tuun sitten iltapäivällä. Homma ok.

20 minuuttia tuon puhelun jälkeen oli Taas tullut puhelu, että ennen lounasta yksi soittaja suostui vaihtamaan vuoronsa lounaan jälkeiseksi ja että mun soitettava vielä ja varmistettava asia. Tietenkään en kuullut tätäKään puhelua, koska sompailin apteekissa ja kaupassa ja liikenteessä. Soitan 40 minuuttia myöhemmin, jolloin numero ei vastaa ja Taas laitan viestiä, että loistavaa jos onnistuu tuo vaihto jne. Ahdisti tässä vaiheessa vielä ihan pirusti, että jos ei onnistukaan ja miten siirrän taas ne oppilaat jajajajaja...

No. Äsken tuli lopullinen varmistus kuitenkin, että pääsen hampurilais-proffan oppilaaksi puoliltapäivin! Jeeeeeeeeeee. Kymmeneksi kuunteleen muita ja jännittämään. Soitan siellä tämän:

http://www.youtube.com/watch?v=KT1n-woNg6o&feature=related

P.S. En tietenkään sellolla, vaan omalla instrymentillä :P

Vertailun vuoksi itelle muistiin Yo-Yo Man versio:
http://www.youtube.com/watch?v=oh1PuFo-c_M&feature=related

Tuota joo. Eihän se sinne suostunut menemään. Voiko kissalla olla suljetun paikan kammo?

Heräsin seiskan maissa kaapimiseen ja rapsimiseen, jotka kuuluivatten eteisestä. Siellä sijaitsee mm. räsymatto. Pissiliisa oli lirutellut matolle, kun vessakoppiin oli laitettu luukku. Mattopyykille siis, illalla. Mäntysuopaa tarttee käydä ostamassa vaan ensin.

Mullon maha kipee eikä huvittas se illan jumppa kauheesti. Koitan kuitenkin jaksaa, kun viime viikollakin oli mukavaa.

Moi.

Särkylääkkeistys on taloudesta loppu, joten apteekki kutsuu.

Pistin päivällä kisun uuteen vessakoppiin sen luukun. Heiluttelin sitä kun möntti tuli itse katsomaan. Kaipa se tajuaa, miten se toimii, kun kerran osaa avata tavallisenkin oven hyppäämällä kahvaan.

Reenattiin pari tuntia meillä hk:n kanssa - ei, kyseessä ei ole makkara :P Oli hurjan kivaa, sovittiin jo kaksi seuraavaa sessiota.

Muffinsseja jäi vieraiden jälkeenkin monta, kun yksi toi keksejä ja toinen pullaa & croissantteja. Sokerihumalahan siitä tuli. Taidan kävellä sinne apteekkiin ja takas, vaikka se onkin keskustassa.

Yksi kaveri ilmoitteli fb:ssa yöllä, että on nyt tytön ylpeä iskä. Aika söpöä :)

Mulla riittää ajatuskapasiteetti nyt näinkin pitkiin lauseisiin. Kone kiinni siis.

Adios.

Kraah. Mä tahdon mennä kaffilaan ja syödä muffinssin. Tai jotain. Tai leipoa ite.

Päivän tunnustukset kirjoitettu.

http://iepukka.blogspot.com/

Njoo. Tossa se ny on, läskin tunnustukset. Olkoon hetken näkyvillä. Salat julki ja silleen. Varsinkin se mun paino, kun monesti se ihmisiä tuntuu vaivaavan. Varsinkin mua. *YÖÖÖÖÖÖÖÖK, se ei ole mikään nätti luku.*

Olli Kortekankaan uuppera olikin sangen kuunneltava ja katsottava juttu. Mietittiin etukäteen penkkiin istuessa, että jos se on lääh-poks-puuh-pam-riks-raks, karataan väliajalla (me ammattimuusikot, noloa). Ei tarvinut karata kuin evästykselle kadun toiselle puolelle ja juosten takas :) Kyl ne maar lauloivat hyvin. Tosin puolet ajasta tuijotin orkesteria, yllättävää sinänsä. Haha.

Möntin uusvessakoulutus edistyy hitaasti, mutta edistyy kuitenkin. Yöksi otin koko kannen siitä kopperosta pois. Neiti suvaitsi aamutuimaan käydä sitten testaamassa laitoksen (hiekkaa oli kiitettävästi lattialla). Päiväksi pistin katoksen siihen, mutta jätin luukun vielä kiinnittämäti. Olkoon vaikka pari päivää noin, niin Möntteröinen tottuu uuteen hajuun. Sitä nuuskittiin kyllä sen verran hartaasti taas äsken.

Mää tahtosin vaan joka päivä ommella. Kone nököttää kirjoituspöydällä ja houkuttelee. Kankaille hommasin ison säilytysloodan, saa suojaan kissankarvoilta und pölyltä ne ja vähän siistimmin muutenkin.

Huomenna taas junailupäivä ja paljon muuta ei ehdikään. Aamulla vois tietysti mennä treenaamaan koululle, mutta todennäköisyys aamulla aikaisin heräämiseen on aaaaaaaika pieni. Katsotaan nyt.