Suojelusprkl

Työkaverin ilme oli hauska, kun se kertoi toiselle työkaverille tohkeissaan siitä että rakennekynsiin tottuu kyllä ja totesin siinä ohimennen "Sormeen pyllyssäkin tottuu". Tuli hetkeksi hiljaista..

Jokohan nuo alkaa hiljalleen tottumaan näihin mun typeriin heittoihin...

On hauska seurata vierestä, kuinka alas Tukiainen vielä vajoaa, näillä älyttömyyksillään. Tämä valokuva alkaa jo hipoo pohjia:
http://www.hymy.fi/tasta-puhutaan/katso-playboy-koekuva-nain-poseeraa-tukiainen#kommentit

Jos Playboy tekee jonkun läppäpainoksen pöhöttyneistä, 30-vuotiaista , kuluneen näköisistä H2O2-blondeista, niin sitten Johannalla saattaisi olla mahdollisuus päästä keskiaukeamalle.

Edit. kuvan linkki ei välttämättä vörki, koska kansa haluaa kuumeisesti nähdä tämän esimakuvalokuvan Tukaisen pornokuvista.

Jos alkuperäinen linkki ei vörki niin:

Saanko jäädä kotia, saanhan?!?

On sangen vittumaista, kun kipu tulee uniin asti.
Näin koko yön unta siitä, että yritin soittaa hammaslääkäripäivystykseen ja pohdin sitä, että mitähän ne meinaa kun syön nyt tätä lääkekuuria että sanooko ne vaan sitä, että odotellaan lääkekuuri loppuun ennen kuin tehdään yhtään mitään.
Viime yö oli sangen mielenkiintoinen kipuineen. Olen nyt pari päivää elellyt Buranan voimin, yöllä piti taas nappasta 600mg apua naamaan ja taas on kipu lähes sietämätön, ei kauheasti innostaisi saada vatsaa hajalle syömällä kiloittain lääkkeitä.
Ei riittänyt ilmeisesti se, että viisuri vittuilee vaan piti vielä päräyttää kurkkukin kipeeksi. Onnea Jenny!! Nieleminen on siis tuskaa jo pelkästään ajattelutasollakin, käytönnössä vielä kamalampaa ja töihin pitäisi mennä. Työterveyshoitaja ei varmaan pysty määrää saikkua hammaskivun takia puhelimitse ja hammaslääkärille en tähän hätään pääse menemään. Ehkä odottelen sitä, että tuo antibioottikuuri alkaa tehoamaan...

Tai sitten menen Pasilaan jälkeisille juna-asemille odottelemaan InterCityä...

Jotku ihmiset harrastavat varsinkin sunnuntaisin hyvillä keleillä sitä, että laittavat ruuan uuniin ja käyvät hieman spurttailemassa ulkona hakemassa hieman "ruokahalua". Ajattelin tänään testaa asiaa itsekin, kun oli kaunis ilmakin.

Lopputuloksena oli täydellinen ruokahalun menetys.

Näin lenkilläni yhden kuolleen ihmisen ja yhdet linnun siivet, ilman linnun ruumista. Vittu että oksettaa ja on inhottava olo tällä hetkellä.

Sain äsken Sex Shop Finlandilta sähköpostia, sähköpostiviestissä mainostettiin tarjoustuotteita ja oli mainokseen päässyt "Tukiaisen" läpimurtoelokuva Uivelotkin.
Mainostekstissä luki:UIVELOT -KOTIMAINEN KOHULEFFA
Luin tuon: UIVELOT -KOTIMAINEN KAUHULEFFA

Jälkimmäinen, väärinluettu teksti, taitaisi olla osuvampi slogan kyseiselle pätkälle...

Onnistuin eilen illalla tökkäsee itseeni nenään sormella, jossa oli habaneroa. Lopputuloksena jumalaton polte ja kirvely nielussa asti.

Aamulla habaneron napostelu antoi lisää iloa. Oli vatsa hieman outo aamulla ja kävin vessassa ennen salille lähtemistä. Kävellessäni salille aloin tuntemaan kuinka vatsassa alkoi kiertämään, meinasi tulla juoksuaskelia loppumatkasta että kerkeäisin vessaan.

Salilla oli tietenkin juuri tänä aamuna siivous, joku suhteellisen kivannäköinen miesolento riehui siellä imurin kanssa ja jouduin menee suoraan vessaan. Ajattelin siinä tosin, ennen vessaan menoa, että aivan varmasti mun tuurilla se mies tulee siivoo vessoja just silloin kun mä teen kuolemaa siellä. Ja niinhän siinä sitten kävi, että se mies tuli melko pian sen jälkeen kun pääsin pöntölle istumaan, imurinsa kanssa riehumaan vessatilaan. Kirosin mielessäni, että ei helvetti nyt kyllä hävettää. Ja kyllä hävettikin ja paljon. En meinannut kehtaa tulla vessasta ulos tuskan hien verhoilemana, mutta pakko se oli tulla ettei tarttis hävetä lisää sen takia.

Nyt on kyllä vatsa taas hieman outo, enkä oikein tiedä johtuuko tämä nyt vaan tuosta chilistä, vai onko tässä taas joku toinen koira haudattuna.

Tilattiin työpaikalle reilu 3kuukautta sitten Gigantilta jääkaappipakastin ja astianpesukone. Ensin toimitus tökki sen suhteen, ettei ollut tavaraa varastossa (tilattiin sitten eri tuotteet) ja sen jälkeen eivät saaneet toimitettua laskua, joka piti ensin meidän maksaa jonka jälkee he toimittaisivat tavarat meille.

Noh reilu viikko sitten toimittivat meille vihdoin ja viimein laskun ja viikko sen jälkeen tuli tavaratoimitus. Tänään tänne tuli asennusmies pistämään vempaimet kiinni ja tuunaamaan keittiötä sellaiseen kuntoon, että nuo uudet laitteet mahtuisi tuonne.

Alettiin purkaa tuotteita pakkauksista, ensinnäkin jääkaapin kyljessä oli järjetön kuhmu ja toisekseen se oli 10senttiä lyhyempi kuin se jääkaappi joka tilattiin. Eli ovat nyt toimittaneet meille väärää tavaraa.

Miten voi olla noin vaikeeta?!?

Teot muuttaa meitä
sanat sanotut
toiveet toteutuvat
pelot aineellistuvat
Mun piti jo viikonloppuna raapustaa pelosta jotain, ja oli asiasta jo tietty mielikuva päässä, mutta se mielikuva muuttui kun aamulla aloin pohtimaan jotain (jota en enää edes muista) ja alkoi soimaan päässä
Vallat ja Väet.

Suurin pelko, joka itselläni tällä hetkellä on, on se että ei tuntisi enää mitään.

Ei tuntisi häpeää, jos on loukannut jotain sanoilla tai teoilla.
Ei tuntisi tarvetta pyytää anteeksi, jos on satuttanut toista.
Ei tuntisi pelkoa, jos kävelee pihalla yksin pimeällä.
Ei tuntisi onnea, kun näkee tai kokee jotain kaunista.
Ei tuntisi surua, kun menettää jotain tärkeää elämästään.
Ei tuntisi inhoa, kun katsoo elokuvaa jossa nyljetään ihmisiä.
Ei tuntisi olevansa tärkeä.
Ei tuntisi tarvetta myöntää omia virheitään.
Ei tuntisi tarvetta auttaa apua tarvitsevaa
Ei tuntisi yhtään mitään jos itselleen tärkeä ihminen yrittää satuttaa.
Ei tuntisi vihaa, jos toinen loukkaa tarkoituksella tai valehtelee.
Ei tuntisi mitään mistään koskaan, ja ainoa tarkoitus elämässä olisi se, että saisi loukattua muita ihmisiä (tuttuja ja tuntemattomia) niin teoillaan kuin sanoillaan, eikä suostuisi myöntämään virheitään itselleen, saatikka muille, vaan mieluummin syyttää muita ja pesee omat kätensä.

Toivon, ettei musta tule koskaan kyynistä, hermoheikkoa, ihmistä joka ei pystyisi myöntämään omia virheitään tai joka pelkäisi tekevänsä virheitä niin paljon että tehdessään niitä virheitä syyttää niistä mieluummin muita kuin itseään, ihmistä jolla ei ole enää kosketusta kunnolliseen elämään. Onneksi saa tuntea olevansa elossa, kun saa tuntea eri asioita.

Ensinnäkin aamuinen juoksulenkki tökkäsi siihen, että iski armotottoman huono olo ja meinasin oksentaa.
Olin äsken menossa bodypumppiin, kunnes sain paikan päällä kuulla, että tunnin tilalla on lihaskuntotestausta - tieto oli lisätty nettiin ilmeisesti sen jälkeen, kun olin päivällä käynyt tarkastamassa ettei ole mitään erikoisjärjestelyitä tunneissa.
Ei siinä sitten mitään, lähdin pois ja ajattelin käydä pankkiautomaatilta nostaa hieman käteistä, koska työpaikalla on rahakeräys erään työntekijän 40v synttärilahjaan. Menin automaatille ja se oli suljettu. Eikä mitään havaintoa missä täällä on toinen vempain.
Siitä suuntasin sitten ruokakauppaan, koska oli hämärä muistikuva siitä että jotain piti ostaa ja ajattelin tuon asian pulpahtavan mieleeni jos vähän aikaa pyörin kaupassa, kätösiini tarttui greippimehua ja herkkusieniä. Tulin kotia ja kännykkä alkoi piippaamaan muikkaria "muista hakea leivinpaperia" ... arvatenkaan en muistanut tuota ostaa.

Nyt voisin totea, että taitaa hieman vituttaa.