Vuonna 1920 Urho Kekkonen päätti asepalveluksensa Helsingin silloisessa autopataljoonassa. Tapahtumassa oli kaksikin erikoista piirrettä. Ensinnäkään palveluspaikasta huolimatta UKK:sta ei koskaan tullut mitään automiestä. Toisekseen hänestä ei liioin tullut upseeria.
Jälkimmäinen asia on siinä mielessä erikoinen, että vuonna 1920 ylioppilaita ei tässä maassa ollut tungokseen asti. UKK ei edes ollut mikä tahansa ylioppilas. Hän oli kookas huippu-urheilijatasoinen nuorukainen ja jo armeijaan astuessaan sotaveteraani vuodelta 1918. Täytyi olla jotain poikkeuksellista taustalla.
Selitykseksi tarjotaan varusmiesaikaista tappelua, mutta ihan mikä hyvänsä nahina ei olisi paljoa merkinnyt.
Joka tapauksessa yksi asia johti moneen muuhun. 1939 UKK olisi 39 v. iässä ollut sopiva mies talvisotaan, jonne moni kansanedustaja lähtikin. Lähtijät vain olivat upseereita, joille löytyi säällisempiä tehtäviä kuin kersantti Kekkoselle.
Ja kun UKK ei ollut itse ollut sodassa, ei hän ollut kenenkään muunkaan sotimisesta kiinnostunut.
Kuten tunnettua, miehet ovat yleensä traumaattisen fiksautuneita rauhanajan asepalveluun, siis siihen muutaman kuukauden luumuiluun ja lusmuiluun. Väitetäänhän erään urheilijankin nukkuneen kasarmilla vain yhden (1) yön.
Kun Kekkosen ikäpolvi asui vuosikausia syöpäläisten seassa korsu-nimisissä maakuopissa jatkuvassa hengenvaarassa ja todisti kavereittensa kuolemia, se jätti jälkensä, mutta sodasta Kekkosen aikana vaiettiin ns. virallisissa yhteyksissä. Kekkosen jälkeen Koiviston kansansuosiota voi selittää myös saman asian kääntöpuolella: 1982 oli erittäin korkea aika saada sotaveteraani presidentiksi.
Martti Turtola on kirjassaan ”Luopumisen tuska” hyvin käsitellyt Kekkosesta näitä em. puolia, joihin minäkin viittaan tuossa
https://play.google.com/store/books/details?id=uWR5DwAAQBAJ&rdot=1&source=gbs_vpt_read&pcampaignid=books_booksearch_viewport
4 kommenttia
hikkaj
12.1.2019 09:43
jv
ei tullut minustakaan upseeria, mutta tuli kersantti. Rukoilihan se kapteeni Holma Lappeenrannassa, että menisitte Rukkiin, mutta ' e e ei! - Kuulkaas kapteeni kun sieltä on liian pitkä matka kottiin'.
- Sota-aikana teidät viedään vaikka Inariin! ärähti kapu ja osoitti ovea.
Ei tullut kyllä presidenttiäkään, ainakaan vielä - mutta tuli ylväs lautamies, isänmaan palvelija.
Dddddddddddd
Vastaa kommenttiin
J.Vahe
12.1.2019 16:30
Eräs kaveri kehui, että hänestä tuli kessu suoraan 11 kk:ssa ilman kertausta. Sanoin toisen kaverin säestämänä, että siihen tarvitaan kyllä poikkeuksellista v-mäisyyttä. En tiedä, päteekö yleisesti, mutta UKK:hon päti.
Armeija-aikaista olemusta on siviilissä paha tietää. Esim. koomikko Leo Jokela oli kuulemma armeijassa oikein erityisen kauhea santsari.
Vastaa kommenttiin
hikkaj
12.1.2019 17:46
jv
löysitpä Turtolasta sittenkin yksityiskohtaista analyyssiä (vrt. lyyssiä kansikuvassa Kekkosen päällä) enemmän kuin meikä Kirjavinkeissä
https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/luopumisen-tuska-suomen-presidentit-ja-vallasta-luopumisen-vaikeus/
ja juutuit Kekkoseen kuin Tervo telkussa!
Saas nähä mitä Sylvi tuumailee: näkyy ilmestyneen naapurin pöydälle Sylvi Kekkosen elämäkerta, Anne Mattssonin tekemä; heti pani väheksymään kun tutkija ei ole elänyt Sylvin aikana.
Nää Turtolat sun muut Suomet sentään Kekkosen aikalaisia.
No aikalaisuus voikin olla haitta tutkimustyössä.
Vastaa kommenttiin
J.Vahe
13.1.2019 07:33
Hikkaj meilissään otti Turtolaan kielteisemmän kannan kuin julkisessa arvostelussaan. Turtolalla on toistoa, mutta sanotaan näin: kohtuullisesti saa irti tarkkaan kalutusta aiheesta – ja koskee muitakin kuin Kekkosta.
Tietysti voi kysyä, pitääkö julkaista tarkkaan kalutusta aiheesta. Mutta jotenkin tuntuu, että historiaa tunnetaan huonosti. 5 Suomen pressaa oli tohtoreita, 4 heistä köyhistä oloista. Nyt viimeinenkin heistä, Koivisto on kuollut.
Nousu köyhistä oloista takamailta tohtoriksi vaati aivan hitosti enemmän kuin jonkun Pekka Haaviston ”opintie”. Haaviston molemmat vanhemmat työskentelivät Helsingin arvostetussa lukiossa opettajina, isä rehtorina. Pekka ei opintotuellakaan saanut aikaan mitään. Suomen 5 tohtoripresidenttiä eivät puolestaan mitään opintukea saaneet.
Ja jos nyt sitten puhun vanhemmista pressoista: Ståhlbergin ja Paasikiven vanhemmat kuolivat poikien ollessa peräti nuoria. Ståhlbergin apupappi- ja Paasikiven konkurssin tehnyt kauppias-isä olivat ehkä taustoiltaan keskiluokkaisia, mutta taatusti köyhiä.
Vastaa kommenttiin