Nimeämätön miljonääri – kutsukaamme häntä vaikkapa nimimerkillä Uuden Suomen Lavas – lienee istunut iltaa. Kavereitten jutut olivat tylsiä niin kuin köyhien jutut aina ovat. Joku oli ostanut vähän osakkeita, kun miljonäärimme oli ostanut yhtiöitä. Lisäksi kaverit puhuivat jostain Finnwatchista, jonka taustoja ei kehdannut kysyä, mutta eiköhän se netistä selviäisi vaivihkaa. Linkitystaidot katosivat aamuyöstä, mutta pari riviä lähes oikein kirjoitettuna syntyi.
Tällaisia örvellyksiä syntyy joka yö nettiin lukuisasti, mutta harva saa mukaansa kymmeniä hännystelijöitä kommentoimaan.
Rahalla ei saa ystäviä, mutta mitä niillä tekee kun peffan nuoleminen on paljon kivempaa.
Jännityksellä jään odottamaan, koska ilmestyy puheenvuoro sisältönään ”Paljonksh kello on”, jolloin kommentoijat voivat selostaa Einsteinin aikakäsitystä juurta jaksain.
Olen aina ollut sitä mieltä, että epäpätevien opettajien tasottomuudella ei ole mitään rajaa - yhtään sen enempää kuin yhteiskunta- ja hallintotieteilijöilläkään.
Linkin kirjoitus http://anttikorhonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200948-barbarians-at-the-gate-historia-toistaa-itseaan todistaa jälleen käsitykseni oikeaksi. Rooman tuhosta on tehty paksuja kirjoja linkissä pari mallikappaletta.
Korhonen kuittaa asian parilla rivillä. Kyllä ko. entisen epäpätevän erityisopettajan paikka olisi räkäbaarin pokena, siihen on selvät pätevyydet
Kieltämättä Sirkka-Liisa Anttila ei liene treenannut muuta kuin maataloustukien nostamista, joten siinä mielessä hän on oikea ihminen moittimaan Stubbin kuntoilua, mutta laajennetaanpa kuitenkin perspektiiviä.
On väitetty, että lähtökohdiltaankin kovin kilpailuhenkinen Urho Kekkonen olisi elänyt onnellisemman ja ehkä pidemmänkin vanhuuden, jos aivoverenkiertohäiriöstä kärsinyttä vanhusta ei urheiluhullujen lääkäreitten käskystä olisi raijattu ympäri ämpäri hiihtämässä ja kalastamassa. Sen sijaan kovat perskännit tuskin lienevät aivojen toimintaa vahvistaneet. Sirkka-Liisa Anttila on sen ikäinen ihminen, että hänen olisi aikoinaan kaikin mokomin sopinut murehtia Kekkosen kuntoa. Olisi varmaan saanut huomiotakin ihan riittävästi.
Sama urheilu jatkui Koiviston kaudella. Häneltä ei paljon kyselty Suomen taloudesta eikä itänaapurin oloista, kun adjutantti määräsi haastattelun aiheeksi pelkän lentopallon. Edelleen Sirkka-Liisa Anttilan olisi silloinkin sopinut protestoida.
Nyt on kesä ja kaikilla loma. Stubb on 46-vuotias, joten kuntoilu varmaan sopii siinä iässä ihan hyvin. Tulevaa talvea varten olisi ihan kiva aloittaa keskustelu siitä, ovatko vakavista sydän- ja verisuonisairauksista kärsineet Timo Soini ja Juha Sipilä lainkaan siinä kunnossa, että pystyisivät toiminaan ylipäänsä ministerinä saati pääministerinä. Hommat ovat nykyisessä globaalissa maailmassa erittäin rasittavia ja tulevat nykyisten tehtävien päälle.
Politiikan konkari Sirkka-Liisa Anttila voisi avata pelin ottamalla esiin Sipilän ja Soinin sairaudet.
Lyttääjä Jukka Tarkka on oikeastaan entinen yhden kauden kansanedustaja. Siis poliitikko lyttää poliitikon tai tohtori lyttää tohtorin, sillä tohtorihan Stubbkin on.
Tarkan väitöskirja ilmestyi UKK:n ollessa pressana. Väitöskirjassa ei oikein ilmene, miten Antti Kukkosesta ja Tyko Reinikasta tuli sodanjohtajia ja sotasyyllisiä. Taisivat vähemmän olla sodanjohtajia ja enemmän UKK:n kilpailijoita maalaisliitossa.
Katsoin tiistai-illan Venäjä-keskustelua alusta muutaman minuutin ja sain tarpeekseni. Alkukokoonpanossa oli pari kansanedustajaa ja yksi oikea tutkija, jotka kaikki kolme edustivat käsityksiä, joita suurimmalla osalla suomalaisista on.
Jos näitten rinnalle kaivataan venäläistä näkemystä, sellaisen saisi Tehtaankadulta Venäjän suurlähetystöstä.
Ven. diplomaatin asemesta paikalla oli puolenkymmentä suom. kylähullua, jotka ovat huomanneet, että huutamalla ”Kauan eläköön Vladimir Putin”, saa huomiota osakseen.
Asiat ovat liian vakavia tuollaisiin roolileikkeihin. Vielä lähes ymmärtäisin, jos aiheena olisi eläimiinsekaantuminen ja paikalla olisi Suomen eläimiinsekaantumisyhdistyksen laajennettu valtuuskunta ja Suomen eläimiinsekaantumistutkimuskeskuksen kaikki tutkijat.
Siinäkin keskustelussa tosin Ilkka Kanerva olisi ns. mies paikallaan…
Joskus kauan sitten halusin tutustua Twitterissä johonkin asiaan, en muista mihin. Avasin Twitter-tilin väärällä nimellä ja olen viime aikoina saanut jatkuvia ilmoituksia siitä, miten joku on alkanut twiittauksiani seurata. Ainoa erikoinen piirre asiassa on se, etten ole tähän asti Twitteriin yhtään riviä kirjoittanut.
Lähinnä vahingossa ostin jonkin sortin älypuhelimen, joka tarjoaa eräitä internet-sovellutuksia jo nykyisen liittymäni ohessa. Eräs näistä on Twitter.
FB:hen olen tähän asti laittanut lähinnä hyvän joulun toivotukset, mutta olen harkinnut kostoa niille ihmiselle, jotka kertovat kuulumisistaan 10 kertaa päivässä (olen heidän päivityksensä tosin jo kauan sitten sulkenut viestien vastaanottamisen ulkopuolelle). Olen suunnitellut FB:hen tällaisia ilmoituksia:
[Klo.] 15.01Menen paskalle.
15.02Olen paskalla. Paperi on loppu.
15.03Haen paperia.
15.04Pyyhin loppuun.
15.05Tulin paskalta. Huojentunut olo.
Laittaisinkohan nämä viestit myös Twitteriin, niin olisi enemmän yleisöä? Esikuvani noihin viesteihin löytyy muuten 1970-luvulta. Silloin kirjailija Veikko Huovinen piti kustantajan pyynnöstä päiväkirjaa, joka sitten julkaistiin. Yhden päivän kohdalle Huovinen oli kirjoittanut kaikkien FB-päivitysten esikuvan:
”Leikkasin tänään varpaankynteni”.
Facebookin kaveriksi ei pitäisi muuten koskaan ottaa kunnallispoliitikkoa. Vuosia olen saanut lukea kepulaista valitusta siitä, miten Kataisen hallitus tappaa elinvoimaisen Perä-Pukaman kunnan (kuntalaisten keski-ikä 75 vuotta ja työttömyysprosentti 99,9).
Nyt kun Katainen on tehnyt sen mitä häneltä on 3 vuotta odotettu ja toivottu (eli painuu niin pitkälle kuin brysselinkaali kasvaa), eräät kokkarit ovat pitäneet tapahtumaa yhtä merkittävänä kuin Otto von Bismarckin lähtöä Saksan pääministerin hommista.
Vaikuttaa siltä, että kansanedustajat ovat kunnallispoliitikkoja varovaisempia levittämään puolijulkisesti niin kökköä propagandaa, mikä on tarkoitettu vain puolueen jäsenille. Tämä ei tietenkään koske sitä puoluetta, jonka kansanedustajat US:ssa eniten bloggaavat.
Olemme oppineet tuntemaan ed. Hakkaraisen kristillisiä perhearvoja, raittiutta ja palovakuutuksia arvostavana miehenä, joka siirtäisi homot Ahvenanmaalle.
Nyt kuitenkin puoluetoveri Mika Niikko on todistanut Hakkaraisen joutuneen kohun keskelle ”täysin ilman omaa syytään”. Hakkaraisen vehkeet onkin kuvannut joku aivan toinen mies. Herra Hakkarainen itse on puolestaan selittänyt, miten vehkeitten kuvia on netissä tutkittu miesporukalla ja niitä sitten lähetetty eteenpäin.
Ihmettelen vain, kuinka hyvin vehkeitten valokuvaaminen tai kuvien tutkiskelu netissä miesporukassa sopii maailmankuvaan, jossa homojen paikka on Ahvenanmaalla.
Jotenkin ed. Niikon toiminnasta tulee myös mieleen vanha sanonta. Ensin tulee vihollinen, sitten verivihollinen ja sitten puoluetoveri.
Mielestäni herra Hakkarainen on eduskuntamme ahkerimpia kansaedustajia. Harva se viikko mies saa aikaan jotain niin merkittävää, että pääsee oikein lehtien palstoille. Harva kansanedustaja yltää samaan :-)
Elokuvan, mainosten ja tv-viihteen tekijät ovat jälleen jakaneet toisilleen palkintoja, En tiedä, missä määrin nämä Hollywoodissa huomataan, mutta Suomessa ainakin tulee riittävästi julkisuutta.
Kovasti tuntuu olevan hyviä tekijöitä. Ehdokkaitakin on monta ja joku aina valitaan parhaaksi eläinstunttien tekijäksi (saattoi olla keksittykin arvo, en tiedä). Ainakin parhaan maskeeraussuunnittelun Jussi jaettiin. Ei ole oikein aiheesta käsitystä. Viisipiikkisellä kammalla vetelen hiuksia ja tarkistan, että sepalus on kiinni ja housut ylipäänsä jalassa.
Mitä jos maksaneilta elokuvankävijöiltä (siis kaikilta kolmelta) pyydettäisiin kouluarvosana. Tulos olisi varmaan jotain muuta kuin parhaan maskeeraussuunnittelun Jussi, johon kolmatta ehdokasta ei edes löytynyt.
Se ongelma noissa palkinnoissa on, että aina joku 20 – 60-vuotias käy sentään sellaisissakin kuin oikeissa töissä ilman, että heitä työelämänsä aikana muistettaisiin mitenkään.
Katselin naurusta tyrskien viikonloppuna elokuvaa Rambo 3 vuodelta 1988. Siinä Rambo tappelee urhoollisten ja vapautta rakastavien pyhää sotaa käyvien afgaanien kanssa venäläisiä vastaan. Matka alkaa pakistanilaisesta asebasaarista.
Elokuva on kovasti vanhentunut. Viimeiset 13 vuotta nämä urhoolliset ja vapautta rakastavat pyhää sotaa käyvät afgaanit ovat tapelleet USA:a vastaan ja tukialue on edelleenkin Pakistanissa.
Eikö suomalais-venäläisenä yhteistyönä Renny Harlin voisi ohjata uutta Ramboa? Päähenkilö olisi TsSKA:n entinen molari Tretjak, joka haluaa vapauttaa afgaanit jenkkien ikeestä. Apua hän saisi Pakistanissa asuvilta mukavilta Al Qaidan sediltä.
Muutenkin typerään juoneen ymppäisin vähän suomalaista näkökulmaa. Vaikka Stallonesta on vaikea uskoa, hän esittää miestä, jolla on ruotsalaiset tai jopa suomalaiset sukujuuret (ram bo). Kai tälle Tretjakille voitaisiin keksiä karjalaisia sukujuuria?
Tässä pitkässä linkissä on pääosan esittäjä http://api.ning.com/files/rBZCY6X2uOkvePToEdoxLBpc3YF-ik*YSWUowE7-N3reQxKrcFgRD3nxqkss*gwqVP6-d0kD7G7TmfNALT49kv0S268OpLZF/1018556014.bin?xgip=110%3A0%3A428%3A428%3B%3B&width=184&height=184&crop=1%3A1