Kesän pimeys

Tässä vain mukana olevat, loput on kotona muutamalla eri lapulla, laitan kunhan jaksan ja kerkeän.

Kamalinta on
kaksi väärää ihmistä
aina yhdessä.

Pliis jumala, ei
yhtäkään Paasilinnaa
huomisen lööppiin!

Jokainen ero
monisyisyydellemme
tuore todiste.

Jälkimmäisestä vielä sen verran että.. Kristallilasi putoaa lattialle -> se särkyy. Maksalaatikkoa sekoitetaan jäätelöön -> maistuu pahalle. Tennispallo heitetään ikkunasta -> se putoaa alas. Kultasormus laitetaan kuningashappoon -> se liukenee. Ammoniumia ja kloridia sekoitetaan -> tulee salmiakkia. Edam-juustoviipale laitetaan uuniin 220 asteeseen -> se sulaa. Mutta ihmiset ovat erilaisia. Sitä ei voi tietää mitä ihmisistä tulee. Voi tulla mitä vaan. Tai voi olla tulematta mitään. Ihminen ei ole tennispallon tai Edam-juuston tasolla, ihminen on ihminen. Jokainen ero on vain ylistyslaulu ihmisten monimuotoisuudelle, uusin todiste siitä miten paljon kunkin ihmisen sisälle mahtuu, ja miten hulppean monimutkaisia järjestelmiä olemmekaan. Kaukana latuskoista.

Kaksi tavua
joista muodostuu meidän
kaunis me-sana.

Heräsin, enkä
löytänyt en mitenkään
mielen karitsaa.

Et tiedä miltä
tuntuu juuri nyt olla
tämä ihminen.

Enkä sanoisi
sinua "kuvioksi".
Alue olet.

Mielesi kaaret
värittäisin uudelleen,
Chagallin malliin.

[287]

Eikö olekin pervoa, tässä yhdistän kaksi intohimoani.

Tänä vuonna olen tehnyt haikuja täten:

Tammikuu - 33
Helmikuu - 31
Maaliskuu - 23
Huhtikuu - 32
Toukokuu - 48
Kesäkuu - 80
Heinäkuu - 35 (+noin 12 vielä samalla tahdilla)

Eli tosta vois päätellä että kesä on tuplannut haikutukset. 20.5-31.5 25 kpl eli yli 2 per päivä, kun 1.5-19.5 23 kpl eli vain vähän yli 1 per päivä.

Mutta jos laittasin vielä tanka-tilaston, niin huomais varmaan että tavuja/säkeitä about samaa tahtia, mutta haikujen osuus vain kasvanut.

Joku lintu kuin
tekstari joka saapuu.
Ei kun harava.

Älä yritä
jos et aio yrittää,
edes yrittää.

Keitän kahvit vain
itselleni, kuin sydän
porojen muoto.

[282]

Tarvitsee ottaa
kuva joten asetan
runot kainaloon.

Puhelinmyyjä
soittaa kun olen runon
kanssa treffeillä.

[279]

Hedelmäliha
lasin pohjalla mieleen
sinut palauttaa.

Suurta luksusta,
ajatukset kehräävät
aivon pankolla.

Lusikan tungit
kahviini yllättäen.
Mietin eroja.

Olet semmoinen
joka saa sanomaan ah.
Tuntuu paljolta.

Leijani onkin
liian monimutkainen.
Päästä naruista.

Voiko välittää
itsestään? Tätä tuumin
matkan luoksesi.

Heittelen noppaa
muurahaisten keskellä.
En tiedä miksi.

Yksi jumalan
huippupiirre: rahalla
ostamattomuus.

Kondomikääreen
repale saattaa näyttää
eteen ja taakse.

Kumarrun hiukan
linja-auton istuimen
nojan alitse,
erotan naisen niskan
ihoa murun verran .

Bussipysäkin
siimeksessä graffiti
kuin haikun alku.

Että olisi
ihminen näyttää kaikki
mihin kyetä.

Varmaan yleistä
kostaa toiselle jotain
mistä ei tiedä.

Rakastan olla
sateisen aamun ainut
vain t-paidassa.

Lokit liukuvat
kuin unohdus kostean
terassin pintaa.

Nyt riittäisi jo
maailma sellaisenaan.
Jotenkin vaan päin.

Torin keskellä
huomioni kiinnittää
vain Geisha-kääre.

Mietin runoutta,
kierrän lammen kuvetta.
Vyö katsoo vettä.

Pieni laituri.
Ei koskaan yhtä pieni
järvi sen alla.

Monesti otan
menestyäkseni, en
voi sille mitään.

Taskulamppujen
keilat heilahtelevat
kun runo päättyy.

Elokuvissa
terapeutiltakin voi
löytyä sydän.

Kuravetesi
ennen, jälkeen; samppanjaa
- saatanan kusta.

Mietin erästä elokuvaa. Jos odottaa 4 tähden elokuvaa, ja se onkin 3 tähden, se tuntuu 2 tähden elokuvalta. Sama on suhteissa, kun kaikki on ohi. Ensin toista on hehkuttanut sydämessään vaikka miten, sitten kun tajuaa millainen se onkin, niin kompensaationa, tiedostamattaan, alkaa esim inhota sitä. Näin homma tasoittuu.

Suihkussa mietin tuota, kuten edellistäkin haikua. Siinä mietin myös elokuvaa. Tavallisia ihmisiä. Mietin myös Good Will Huntingia. Näissä on harvinaisen hyvät terapeutit.

Taskulamppu-haiku kertoo siitä kun mietin bussissa, kun näin 2 tyttöä (tuskin paljoa yli 16 ainakaan) ajelemassa skootterilla. En päässyt 5 tavua pitemmälle. Monesti haiku tulee itsestään 17 tavuun, joskus 2 ekaa riviä itsestään, sitten pitää keksiä vielä 5 tavua jostain. Sitten sovittelet eri sanoja runon loppuun. Ja ne antavat valokeilansa runon alulle, ja runon alku niille sanoille. Pitää katsoa molempiin suuntiin, katsoa käykö se. Valitut sanat vaikuttavat taakse päin. Edellä olevat sanat vaikuttavat jäljessä tuleviin. Mietin myös että runon lukeminen on kuin olisi kellarissa taskulampun kanssa, etsii ulospääsyä, tai etsii mitä siellä kellarissa edes on. Ja samoin runon tekijä etsii runon lukijaa. Toisaalta ajattelin myös että tuo haiku kertoo ihmisen (etenkin runoilijan) kuolemasta. Jälkeen päin hänen elämäänsä tutkitaan ja ronkitaan. Tai nostetaan hetkeksi valokeilaan. Jne jne. Paljon muutakin ajattelin.

Monesti otan -haiku tuli siitä kun sanomalehdessä oli joku jännä lauserakenne tyyliin "Koiranruokaputiikki ei ole ottanut menestyäkseen". Jos sanotaan että "ei menesty" niin ei tiedä tarkoitetaanko nykyhetkeä, nykyhetkeä+tulevaa, nykyhetkeä+edellistä 2 vuotta, vai mitä. Mutta "ei ole ottanut menestyäkseen" eikös tarkoitakin kaikkea alkuhetkestä nykyhetkeen. Istuin bussipysäkillä vartin miettien miten saisin lisämerkityksen tuohon sanontaan. Nythän tuon voi lukea myös niin että "otan alkoholia jotta menestyisin naisten parissa paremmin, en mahda sille mitään että näin vaan pitää tehdä" tms.

Pieni laituri kertoo siitä että haiku on pieni, kuten laituritkin, mutta järvi on iso. Ensin meinasin tehdä jotenkin että "Pieni laituri/ voi olla lähtöpiste/ Antarktikselle". Kuka sitten haluaa lähteä uimaan ja sukeltelemaan ja syventymään ja uppoamaan siihen mitä siinä järvessä on.

Mietin runoutta.. Siinä vesi tarkoittaako sadetta, lammen pintaa, kyyneliä. Siitä haikusta voisin jauhaa vaikka tunnin putkeen mutta en nyt kehtaa.

Geisha-kääre-haiku.. Laskin pyöriä Anttilan seinällä, koska halusin selvittää miten iso osa pyöristä on Jopoja. 89:äs oli. Vaaleanpunainen. Otin kuvan. Sen takapyörän alla oli lottokuponki (siis se mikä täytetään, ei se kuitti). Eikös ne ruudukot ole vaaleanpunaisia..? No torin keskellä satuin sitten huomaamaan Geisha-kääreen. Sekin siis vaaleanpunainen. Paljon siis mukavia sattumia. Toisaalta ei haikussa ole mitään polkupyöristä tai tilastoista tai lotoista. Mutta se oli mukava hetki. Pyörästä on kuva ja suklaakääreestä haiku.

No, tossa jotain tulkintoja ja taustatietoja.

[277]
{123}

28.6

Viisi euroa
kesäloman ekoista
mansikoista; liikaa!

Mistä se kielii
kun aina vastataan vain
ammatilla kun
kysytään sitä miksi
tulet sitten isona.

Jos nainen sanoo
elokuvassa että
"Tykkäätkö musta?",
niin eikö kuulostakin
kaurismäkeläiseltä.

Itsetunto niin
terve että Suomessa
olen vain mulkku.

Kaikki mitä on
yöpöytäni sisällä
on vain sinulle.

29.6

Pitkän yön jälkeen
itikan silhuetti
vihdoin ranteella.

Punainen töhnä
sormessa, ympärillä
enää vain tv.

Sormi korvassa
ettei itikka kuulu.
Idioottia.

Kolme kolmesta.
Itikan tappajana
tänä kesänä
siis vielä täydellinen.
Itsetuntoni vyöryy.

Viimeisen tapan
nyrkein suoraan parkettiin.
Machoekstaasi.

30.6

(GTA)neljän
jälkeen tahdon listiä
mökin itikat.

Miten minut on
valittu siksi jolle
lisäät: "Kuulitko?"?

Huutoäänestys:
ketkä tahtoo että tuo
koira mestataan?

Olen keskellä
suomalaista unelmaa.
Ja tahdon sinut.

Saksatar ihan
apeana, ja leikkaus
vellovaan punaan.

Kunpa kuorsaisi
kovemmin niin itikat
eivät kuuluisi.

1.7

Alkoi paskattaa,
joten jätin taakseni
spektrien kaaren
joka saaren lanteesta
oli kohoamassa.

Tahtoisin joskus
tehdä aivan samoin kuin
Alex metrossa.

http://www.einsiders.com/reviews/archives/show_theatrical.php?review_theatricle=179

2.7

Koira pyyhältää
ohi. Kupissa pinta
alkaa väreillä.

Suhteeni ovat
kuin Sapo-klassikoita.
Eivät runoutta.

4.7

Kun ajattelen
sinua kahvi menee
oikeaan kurkkuun.

Hän suunnitteli
virtuaalihotelliin
huonekaluja.
Ei uskoisi mutta se
paistoi hänen kasvoistaan.

8.7

Lomaa vain päivä.
Mökkitien viivakoodit
jaloin askellan.

10.7

Inspiraatio
sumuinen vastaranta
masennukselle.

Huomisen kukat
kasvavat nenästäsi
toisia kohti.

11.7

Petteri maksaa
velkansa. Unessani.
Epätoivoista.

12.7

Lupaan poimia
kadulta lotto- tai muun
kupongin, vaikka
taskussani olisi
jo yksi jonkunlainen.

Tehtävät lukijalle:
- mistä noista pidit eniten?
- mistä noista pidit vähiten?
- tuntuuko että noissa on harvinaisen paljon humoristisen tuntuisia, oliko monen lopetusrivi punch linen oloinen?

[255]
{122}

Näyttää siis about siltä että noin 500 haikua saan tänä vuonna tehtyä, ja noin 230 tankaa. Tavoitteeni olivat 500 ja 100 että sikäli hyvä.

Lisätehtävä:
- olisiko joku noista parempi laajennettuna tankaksi?
- olisiko joku noista parempi tiivistettynä haikuksi?

Kun tavumäärät on 17 ja 31 niin luulisi että moni jäisi 22-26 tavun maastoon, josta olisi vaikea venyttää tankaksi, ja kutistaa haikuksi. Mutta useimmat ajatukset joita minulle tulee näihin liittyen, on joko enintään 19 tavua alunperin, tai 27-33. Eli yhden sanan vaihtamalla, tai yhden pois jättämällä, tai lauserakennetta muuttaen asettuu kohdilleen, jos ei siis jo muuten osu. Tuntuu jotenkin mahdottomalta tehdä 4-rivinen, 24 tavuinen runo. 5-7-5-7. Kai sillekin joku termi jo on.

Bonustehtäviä:
- miten koet sen että suhde on kuin Sapo-klassikko?
- oliko kupin pinta koiran juomakupissa vai ihmisen kahvikupissa?
- tajusitko että saksatar-haiku liittyi EM-finaalin jälkitunnelmiin? Jos et niin miksi et?
- koitko että lomaa on alunperinkin vain päivä, vai että sitä on ollut monta päivää ja nyt on se viimeinen menossa? Koitko että mökkitie askelletaan paljain jaloin vai sandaalit jalassa? Vai peräti Crocsit? Mökille päin vai mökiltä pois päin?

Hopeinen auto
mustavalokuvassa.
Mistä tunnistat?

Kebab kimpoilee
rintalihaksiani
karitsan lailla.

Oviaukossa
kenkä sanoo kop juuri
kun suljen kynän.

[234]

Ensimmäiseksi
uuden digikameran
kuvaksi otan
sormeni "OLET TÄSSÄ"
ympärillä vaanien.

Uusi versio:
Uuden kameran
eka kuva: sormeni
bussipysäkin
kartan "OLET TÄSSÄ"
ympärillä väijyen.

{116}

2 viikkoa tuli oltua mökillä ja ilman nettiä.

Palasin ja huomasin että edellinen blogimerkintäni oli saanut 5 kommenttia. 5 tankaa, 2 cityläiseltä.

Koska kehotin siinä lukijaa tekemään tankan rakkauden eräpallosta.

128 edellistä haiku/tanka-merkintääni olivat saaneet ehkä 20-30 kommenttia.

Ei se että kehotan blogimerkinnän loppulauseessa lukijaa tekemään tai kommentoimaan jotain ole edellytys sille että haluaisin jotain interaktiivista. Aivan kuin kaupastakin saisi ruokaa vain jos menisi sinne t-paidassa jonka rintamuksessa lukee mursun kokoisilla kirjaimilla että HALUAA RUOKAA!!1

Onko todella niin että minulta on jäänyt saamatta noin 600 blogikommenttia (pelkästään haiku/tanka-osiooni) kun en ole jokaiseen merkintään lopuksi laittanut että "tee haiku/tanka aiheesta x"...

Kai jokaisen pitäisi tajuta että tämä blogi voisi olla privaatti. Tai voisin laittaa runot vain koneelleni. En tee mitään sillä että 1000 ihmistä lukee runojani. Jos en saa koskaan tietää mitään heistä. Tai jos saan tietää että joo tuhat on lukenut sen tai tuon tai nuo, ja se siitä sitten - jos se ei johda mihinkään - mikään ei masenna enempää kuin se että jokin tai mikään ei johda mihinkään - tai johtaa vain tyhjyyteen - johtaa tapahtumisen puuttumiseen - johtaa siihen että kaikki asiat pysyy aivan ennallaan - se on kamalaa.

Mutta jos saan tietää että 1 ihminen on lukenut jonkun runoni, ja saan sitten viestin häneltä, jossa hän avautuu ja kommentoi ja toimii interaktiivisesti minun suuntaan, aivan kuin minäkin olisin ihan ihminen, niin se jo tuntuukin joltain.

Paitsi jos se kommentti on idioottinen tai tulee idiootilta.

Tai kyllä silloinkin voin hymyillä. Koska se on kuitenkin niin paljon parempaa kuin tyhjyys, avaruuden humina.

ps: onko siellä hyvä sää

Jumala nostaa
rinnuksista seinälle.
Katsoo. Joskus näin.

[231]

Mitä enemmän
lukee toisten runoja
sitä vähemmän
omat runot muistuttaa
niitä muiden runoja.

{115}

ps: tehtävä tämän merkinnän lukijalle: tee haiku tai tanka rakkauden eräpallosta.