Ensi lauantaina järjestettävä Ravintolapäivä on fantastinen juttu. Ennen kaikkea on upeata, että viranomaiset ovat katsoneet sormien välistä luvatonta ravintolatoimintaa. Noin niin kuin kulttuurihengessä. Normaalisti ravintolan pitämiseen vaaditaankin melkoinen määrä lupia, rasvakaivoja, vessoja ja varauloskäyntejä. Hygieniapasseista nyt puhumattakaan.
Käärmeenä paratiisiin luikerteli vanha kunnon brenkku. Iloisen kansalaistottelemattomuuden nimissähän aikaisemmissa ravintolapäivissä on viiniä (ja väkeviä) myyty. On kuitenkin päivän selvää, että siinä vaiheessa kun tequilabaareja ja salakapakoita syntyy vähän joka kulmalle, tulevat viranomaiset asiaan puuttumaan.
Viime viikolla tulikin sitten poliisilta muistutus siitä, että Suomessa eletään. " Poliisihallitus korostaa, että luvaton alkoholipitoisen aineen myynti on vähintäänkin rangaistusvaatimuksena käsiteltävä asia, eikä rikesakkorikkomus. Poliisi voi takavarikoida luvatonta anniskelua ja myyntiä varten tarkoitetun alkoholin."
Olimme itsekin suunnitelleet viinin myymistä pop up -ravintolassamme. Ideatasolle jäi, sillä emme voi ottaa sitä riskiä, että ovesta kävelisi sisään setä sinipukuinen. Limulinjalla siis vedetään, väkevämpiä mielivät voivat sitten suunnata baariin.
Viinattomanakin Ravintolapäivän salliminen on mahtavaa. Lienee kuitenkin selviö, että mikäli ensi lauantaina speak easyja paljon esiintyy, tullaan toimintaa jatkossa rajoittamaan. Olisi masentavaa, jos näin hauska ilmiö tapettaisiin heti alkuunsa vain sen takia, että pimeän viinan myynti on edelleen rikoslaissa rangaistavaa. Jo pelkkä ravintolatoiminnan vapauttaminen päiväksi on hieno kädenojennus; sitä ei välttämättä kannattaisi purra.
Kirjoittaja on viimeksi ostanut pimeän pullon Leppäsuon Esson pihasta 1990-luvulla.
Kuva: Ravintolapäivään valmistautumista. Tunnin isku apajille.