Kameravalvotuilla teillä törmää turhan usein aggressiiviseen tempoilevaan ajotapaan: jos nopeusrajoitus on esimerkiksi 80 km/h, kameratolppien välillä ajetaan yli 90 km/h, ja kameratolpan lähestyessä jarrutetaan (nimenomaan jarrutetaan) nopeudeksi noin 70 km/h. Sitten lehtien yleisöosastolla valitetaan, miten kameravalvonta tekee ajamisesta hankalaa.
Totta, kyllähän se on hankalaa, jos siitä itse tekee itselleen hankalaa. Jos taas asettaa vakionopeussäätimen niin, että todellinen nopeus (mittarivirhe huomioituna) on 80-83 km/h, voi ajaa tasaista nopeutta (jopa lievää ylinopeutta) sekä kameroiden kohdalla että niiden välillä ilman pelkoa sakoista (liikennevirhemaksuista). Tällöin laskee sekä ajoneuvon kulutus että oma verenpaine. Se aikasäästö, minkä suuremmalla ylinopeudella saavuttaa, menee perillä siihen, että odottaa verenpaineen laskevan normaaliksi aggressiivisemman ajamisen jäljiltä.
En tietenkään kannusta ketään ajamaan ylinopeutta, mutta väitteet siitä, että ajamalla kameratolppaan 83 km/h nopeusrajoituksen ollessa 80 km/h saisi varmasti sakot, ovat kaliumkarbonaattia eli potaskaa. Kirjallista huomautusta en uskalla poissulkea, mutta ylinopeussakkoon vaaditaan hieman enemmän. On siis aivan turhaa pudottaa kameratolpalla nopeudeksi noin 70 km/h vain sen kameran takia.