Vuodessa on neljä auringon asemaan liittyvää merkittävää päivää: Joulukuussa on päivä, jolloin auringon lakikorkeus on matalimmillaan ja päivä lyhimmillään pohjoisella pallonpuoliskolla. Kesäkuussa vastaavasti on päivä, jolloin auringon lakikorkeus on maksimissaan ja päivä pisimmillään. Maalis- ja syyskuussa taas ovat muutoksen puolivälin päivät, jolloin päivä ja yö ovat yhtä pitkät.
Mutta milloin onkaan tasaus- ja milloin seisauspäivä? Näihin päiviin liittyy usein sekoilua. Nimiä on turha opetella ulkoa, mutta päiviin liittyvä logiikka on hyvä sisäistää niin silloin ei tarvitse arvailla.
Talvipäivänseisauksessa päivä on lyhimmillään, toisin sanoen päivän lyheneminen vaihtuu päivän pitenemiseen. Suunta siis muuttuu, ja suunnanmuutos tapahtuu aina pysähdyksen kautta. Siksi kyseessä on seisaus. Vastaavasti kesäpäivänseisauksessa päivä on pisimmillään, eli päivän piteneminen vaihtuu lyhenemiseen. Kyseessä on siis toinen seisaus.
Kevätpäiväntasauksessa päivän piteneminen on puolivälissään, jolloin päivä ja yö ovat yhtä pitkät. Puntit ovat siis tasan ja vaellus jatkaa samaan suuntaan, eli silloin kyseessä on tasaus. Vastaavasti syyspäiväntasauksessa päivän lyheneminen saavuttaa puolivälin, eli päivä ja yö ovat yhtä pitkiä, jolloin on toinen tasauspäivä.
Nämä tiedot kun sisäistää niin tekee seisaus- ja tasauspäivissä vähemmän virheitä. Eli suunnanmuutos tarkoittaa seisausta ja päivän ja yön puntit tasan tasausta.
Tähtitieteellisesti kyse on siitä, että kesäpäivänseisauksessa aurinko paistaa kohtisuoraan maata kohti Kravun kääntöpiirillä. Tämän seisauksen jälkeen leveyspiiri, jossa aurinko paistaa suoraan ylhäältä, alkaa vaeltaa kohti etelää, kunnes syyspäiväntasauksessa ollaan Päiväntasaajalla. Talvipäivänseisauksessa kohtisuoraan paistava aurinko saavuttaa eteläisimmän leveyspiirinsä Kauriin kääntöpiirin. Tämän jälkeen kohtisuora aurinko aloittaa vaelluksen kohti pohjoista, kunnes kevätpäiväntasauksessa ollaan Päiväntasaajalla ja kesäpäivänseisauksessa jälleen Kravun kääntöpiirillä. Kannattaa huomata, että nämä suomenkieliset tasaus- ja seisauspäivät koskevat pohjoista pallonpuoliskoa, eteläisellä pallonpuoliskolla kesä ja talvi vaihtavat paikkansa.