Blogi

Koska olin tänään erityisen hyvällä tuulella kotiin tullessani, niin jaksoin jopa siivota tätä huushollia. Juan Carloksella on paha karvanlähtöaika ja karvoja on joka puolella. Toivottavasti se loppuu ennenkuin muuttuu ihan kaljuksi koko "poika". Imurontikaan ei tunnu tehoavan siihen. :/

Syy, miksi olen ollut tänään niin hyvällä tuulella löytyi aamulla sähköpostista. Sain tänään sellaisen postin esimieheltäni, että suu vääntyi pakolla ylöspäin. Positiivisella palautteella voi olla ihmeellinen vaikutus ihmiseen. Kun on lähes neljä vuotta tehnyt töitä ilman kiitosta, niin kummasta hivelee itsetuntoa kuulla joskus jotain mukavaakin omasta työskentelystä. Se on sitä ammattitaitoa. Arvostan! Kiitos.

Vaikka uusi työ on ollut erityisen mukavaa niin alan pikkuhiljaa kaivata lomaa. Viimeisen puolentoista kuukauden aikana on tullut niin paljon uutta asiaa ja uusia ihmisiä elämään, että alan olla jokseenkin väsynyt. Huomaan myöskin että pimenevät illat ovat tehneet osansa ja olen ollut iltaisin aika poikki. Olen saanut muutaman kerran oikeen kunnolliset itku-potku-raivarit toiselle jostain ihan mitättömän pienestä asiasta mutta sillä hetkellä on vaan vit***anut ihan äärimmäisen paljon tai olen tuntenut itseni väärinymmärretyksi. Onneksi toisesta löytyy myös se vahva puoli, joten minun ei ole tarvinut itsekseni kiukutella, vaan olen saanut kunnon vastusta mutta myös ymmärrystä. <3

Onneksi ensi kuussa on mahdollista pitää pari päivää lomaa ja silloin suunnataan kohti Roomaa. Odotan jo innolla Rooman ruoka- ja kenkätarjontaa... Taidan alkaa säästökuurille ennen lomaa, joten voin sitten törsään oikeen kunnolla. ;)

Älä enää ikinä mene uimaan!

Yhyy! Kaipaan takaisin entiseen vakio uimahalliini. Kaipaan kukka(uima)hattu mummoja, jotka hitaasti kelluvat altaan päästä päähän. Kaipaan kahviosta leijailevaa pullan tuoksua. Kaipaan kohteliaita vanhoja herrasmiehiä, jotka antoivat aina tietä ja pitivät ovia auki. Kaipaan höyrysaunan lempeää lämpöä ja rentouttavaa tuoksua. Kaipaan rauhallista, hiljaista tunnelmaa ja ystävällistä palvelua.

Kävin tänään ensimmäistä kertaa ns. "naapuri" uimahallissa ja koin jonkin asteisen shokin. Halli oli täynnä kiljuvia lapsia, uimakoulu-ryhmiä, muita uimareita ja vesijuoksijoita. Lisäksi hallissa parveili erinäinen joukko (ilmeisesti uimakoululaisten) vanhempia, jotka tepsuttelivat vaatteet päällä pitkin hallia ja peseytymistiloja. Altaassa kävi sellainen sutina että oli oikeasti vaikeuksia mahtua joukoon ja uimisesta ei tullut mitään. Vähän väliä joku potki kylkeen, käteen tai jalkoihin ja välillä joutui uimaan paikoillaan, kun edessä oli sellainen suma, että kukaan ei päässyt eteenpäin.

Puolen tunnin ja kuuden sadan metrin jälkeen oli pakko luovuttaa. Ensinnäkin meni hermot ihan totaalisesti. Yleensä olen uinut samassa ajassa lähes puolet pidemmän matkan. Toisekseen en ollut varma, kestäisinkö enää yhtään iskua tai potkua muilta uimareilta. Olisin saattanut upota pohjaan seuraavasta laakista. Ja kolmanneksi en jaksanut enää väistellä viereisen radan pärskijöitä. Ihme, että koko altaassa oli enää yhtään vettä jäljellä, sillä sen verran voimallisesti muutama tyyppi loiskutti vettä "kroolatessaan". Helvetin hieno kokemus siis kaiken kaikkiaan! Varsin mukavaa ja rentouttavaa. :/

Pakko kai palata takaisin entiseen uimahalliini, vaikka se fyysisesti on huomattavasti kauempana ja hintavampi (toinen on ilmainen tällä hetkellä) vaihtoehto. Tai vaihtoehtoisesti lopettaa uiminen kokonaan. Perseestä, sanoisinko.