Viime perjantaina palattiin puolilta öin Virosta kotiin ja nyt ollaan oltu pari päivää kotona. Pyörä toimi onneksi moitteettomasti ja saatiin matkan varrella aika monta ihmistä iloiseksi; sen verran koominen näky taidettiin kokonaisuudessaan olla. Tollanen "ei-niin-tavallinen-moottoripyörä" kun tuntuu aina herättävän vähän hilpettä, ja ottaen huomioon sen tavaralastin, minkä kanssa oltiin liikenteessä, niin ei mikään ihme että ihmisiä hymyilytti. Onneksi sotaratsu kuitenkin toimi moitteettomasti ja kuljetti meidät (ja kaikki kantamukset) halki Viron. ;)
Koko loma on ollut yhtä roadtrippiä paikasta toiseen mutta ei se mitään. Eipähän ainakaan ole käynyt aika pitkäksi ja kivaa on ollut. Viime viikon reissu oli mukava, siitäkin huolimatta että makasin lähes puolet ajasta teltassa kuumeessa. Olisihan ne päivät voinut paremminkin käyttää mutta eipä tuollaiselle taudille oikeen mitään voinut. Oli niin surkea ja väsynyt olo että en pystynyt muuta kuin nukkua. Onneksi ei ollut mitään ihan parhaita rantakelejä niin ei harmittanut niin paljon sairastaa. Ja loppua kohden olokin koheni ja pääsin nauttimaan myös kunnolla lomasta, niin ettei toisen tarvinut koko lomaa viettää yksin.
Nyt on sisko kylässä ja parin päivän päästä viedään se kotiin ja mennään samalla sukuloimaan ja moikkaamaan tuttuja. Loma alkaa ikävästi lähestyä loppua mutta en suostu ajattelemaan sitä. Tässä on vielä vaikka mitä kivaa tiedossa.
Saatiin vihdoin sohvakin ostettua ja nyt vaan odotellaan sitä kotiin. Saas nähdä milloin tulee. Pahimmassa tapauksessa vasta joskus syyskuun puolessa välissä...
Sellaista tällä kertaa. Nyt taidan katsoa pari Serranoa yle areenalta ja sitten painun pehkuihin. Öitä mussukat!