Heija:n blogista inspiroituneena: Minä en ilmeisesti ole koskaan ollut henkisesti nuori aikuinen. Minua ei ole kiinnostanut tippaakaan jääkaapissa olevia nuuskapurkkeja vastaavat asiat. My way or the highway-asenne on itselle täydellisen vieras jos tarkastellaan ihmisten välistä kanssakäymistä. Ok, jos moraalinen linjaus on toisella täysin eri kuin itsellä niin hommista ei tule mitään. Kaiken ei kuitenkaan ole tarvinnut olla juuri niin kuin minä sanon.
Ainoat jutut jotka ovat toisessa ihmisessä tosissaan vituttaneet ovat ylimielisyys ja vastaavat suoraan paskat luonteenpiirteet. Eri musiikkimaku, ruokailutottumukset ja muut perinteiset "emmä voi olla sen kaa ku se ei oo just niinq mä"-perusteet suhteiden kariutumiselle tai alkamisen estymiselle ovar mielestäni lasten juttuja eivätkä kuulu täysi-ikäisten kuvioihin. Valitettavasti näillä on hyvin monen mielestä huimasti merkitystä.
Taitaa olla niin, että ainoa asia mistä ihan sydämen kyllyydestä on tullut avattua sanaista arkkua on se, että joillakin ihmisillä on taipumusta unohtaa se, että he seurustelevat ja välillä jopa silloin kun kumppani on paikalla. No, ei ole sattunut kuin yksi tällainen tapaus vastaan ja rupesi vielä avautumaan takaisin siitä miten kamalasti rajoitan ja kahlitsen kun kritisoin hänen ja puolituttuni välistä keskustelua siitä miten hienoa heidän välinen seksinsä varmaankin olisi. :D Parisuhteen sisäisestä seksistä voi vielä puhua ulkopuolisten kanssa jos on tarve, mutta ei sitä nyt mennä ääneen fantasioimaan jonkun toisen ihmisen kanssa keskinäisestä seksistä. Sinkkuna ok, parisuhteessa ei (minun mielestäni). :)
Niin, kuitenkin ihmisillä on mystisiä taipumuksia kehittää skandaaleja suhteen sisällä asioista joilla ei ole mitään väliä. Sukka lattialla, klassikko, eikä kukaan nyt oikeasti voi vetää poroja nokkaan sellaisesta mutta silti niin tehdään jatkuvasti. Kun miettii omaa suhdetaustaa niin n. 7 vuoden seurusteluihin (yhteenlaskettu aika) mahtuu 2 oikeaa riitaa. Toisen aiheutin itse tyrimällä ja toinen on tuo yllä mainittu. Kaikki muut kärhämät ovat olleet aiheiltaan vakavuusluokkaa "sukka lattialla". Pääsääntöisesti olen ollut näissä kuunteluoppilaana tyylillä "toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos" joskin on se myönnettävä että kolme tai neljä kertaa olen itse syyllistynyt samanlaiseen typeryyteen.
Mikä siinä muuten on, ettei voi tuoda sitä oikeaa nakertavaa asiaa esille vaan pitää purkaa päätä noilla tekosyillä ja jättää se varsinainen ongelma hautumaan ja odottamaan seuraavaa kävyn kuumenemista?
11 kommenttia
Dia
14.3.2011 11:51
Entinen duunikaveri säilytti yhteisessä jääkaapissa nuuskaansa muiden eväiden keskellä ja musta oli lähinnä huvittavaa katsella aamuisin, kun yhdet popsii omenoitaan, pari tyyppiä ryyppää laihisjogurttejaan ja sitten tämä hera isoherra hiipii paikalle, tunkee reteän miehekkäästi nuuskaa huuleen ja toteaa: "Tästä aamupalasta se päivä käynnistyy!" Joka kerta. :D
Vastaa kommenttiin
Dia
14.3.2011 11:57
Hei hei hei siis yksi sukka lattialla ei vielä ongelmaa tee, mutta jos lattiaa ei juurikaan näy sukilta, paidoilta, akuankoilta, röökiaskeilta etc., saattaa naisenkin suusta lopulta päästä jotain vähän erilaista kuin "Rakasta sua ja oot ihana ja voisitko vähän siivoilla tavaroitas ku en löydä enää niiden alta mattoja imuroitaviks", enkä itse ottais sitä mitenkään aiheettomana nuori aikuinen -riitelynä.
Tosin mitä mä noista suhdeangstailuista muka tiedän? Enhän oo ollu teininä salaa tai avoimesti rakastunut kaukaiseen pop- tai rock-staraan, en edes salkkareiden näyttelijöihin tai heidän roolihahmoihinsa. Neljä vuotta sitten tykkäsin jossain pidentyneessä pms-puuskassa kaksi viikkoa Orlando Bloomista ja siihen se sitten jäikin.
Vastaa kommenttiin
shiwan8
14.3.2011 12:07
Joo siis jos kämppä on oikeasti sekaisin niin sitten, mutta yleensä ne riidat tulee sitä yhtä unohtunutta sukkaa vastaavista skenaarioista noin niin kuin oman kokemuksen ja sivullisena olleena havaintojeni mukaan.
Vastaa kommenttiin
Dia
14.3.2011 12:28
Silloin kun riidellään jostain mitättömän pienestä, veikkaan että on kyseessä joko joku piilo-ongelma josta ei osata puhua tai toisella on kontrolliongelma.
Vastaa kommenttiin
shiwan8
14.3.2011 12:33
^ Kun järki ei riitä avautumaan oikeasta asiasta tai uskallus loppuu kesken...
Vastaa kommenttiin
Satu
14.3.2011 16:08
Niin no. Ei muakaan haittaa toisen musiikkimaku tai ruokavalio eikä edes kymmenen sukkaa lattialla. Silti jotkut ihmiset vaan toimivat yhdessä niin, että riitoja syntyy herkemmin. Meillä kumpikin provosoituu ihan liian helposti ja ollaan myös molemmat melko tulisia sieluja. Vaikea oikeastaan edes sanoa, mistä ne kärhämät oikeasti tulee, kun mitään konkreettista en osaa nimetä.
Pointti siis oli se, että jotkut ihmiset vaikuttavat tietyllä tavalla toisiinsa, eikä siihen välttämättä tarvita mitään sukista tai jääkaapin sisällöstä valittamista.
Vastaa kommenttiin
Katjuska80
15.3.2011 22:09
Valitettavaa mutta valitettavan usein myös totta. Antaa kaikkien kukkien kukkia-asenne ei monestikaan päde, vaan toisen erilaisuus tai tavat koetaan olevan ikään kuin pois jostain omasta ja otetaan henkilökohtaisina loukkauksina. En muutenkaan ymmärrä, miksi kuluttaa (negatiivista) energiaa asioihin, joille ei voi mitään.
Multa ehkä puuttuu joku olennainen naisgeeni, kun nähdessäni pariskunnan, jossa toinen, valitettavan usein nainen, nalkuttaa ja valittaa kumppanille, sympatiani menevät lähes poikkeuksetta valitusta vastaanottavan osapuolen eli useimmiten miehen puolelle.
Vastaa kommenttiin
Dia
16.3.2011 14:26
Itse asiassa yhteinen maaperä taitaa olla "se" tekijä. Mua ei vois vähempää kiinnostaa vaikka mun kaverin tai jopa deitin himassa ois puolen metrin pino mainoslehtisiä heti eteisessä ja se ois kämpän siistein paikka - tai no miettisin toki siinä vaiheessa deitin kohdalla millaisen kädettömän taiteilijapossun kanssa olen tekemisissä ja käykö sen äiti siivoamassa salaa, ettei poika huku roskiin.
Yhteisessä kämpässä mä en kuitenkaan siedä erityisen hyvin sitä, että joutuisin melkein aina ensin siivoamaan toisen jäljiltä pöydän, jotta voisin laittaa sille tavaroitani, tai siistimään toisen taiteilun jäljiltä keittiön ennen kuin voin itse kokata etc.
Erityistä ongelmallisuutta tulee sitä, kun toiselle kertoo asiasta nätisti, ja vastauksena saa nyökkäyksen ja sama meno jatkuu, tai toinen alkaa kaataa mun niskaan omia ongelmiaan: "Mä oon tällanen äläkä vittu yritä muuttaa mua saatana!" Jossain vaiheessa tulee kyllä sanottua asiasta vähemmän korrektisti, koska oma sietoraja ylittyy sen sadannen kerran kuukauden sisällä ja tuntuu siltä, ettei toinen vaan välitä.
Onneksi vaihtamalla paranee.
Vastaa kommenttiin
shiwan8
16.3.2011 17:47
^ Tämä siisteysjuttu on tullut ennenkin esille. Yleensä kun asiasta puhutaan syntyy tilanne jossa siistimpi osapuoli ilmoittaa suoraan odottavansa epäsiistimmän tanssivan hänen orjakaleerin rummutuksen mukaan....mikä siis on silkkaa typeryyttä ainakin jos minä olen se vähemmän siisti. Sen sijaan olisi vallan hyvä, jos haluaa että imuroin, että pyytäisi minua imuroimaan ja mielellään niin, ettei ole vielä paniikki sen asian kanssa. Joskus meinaan käy niin, että samana päivänä ei yksinkertaisesti ehdi imuroimaan tai ei muista tehdä sitä silloin kun on aikaa, mutta kummasti jos on ollut pari päivää aikaa niin koskaan ei ole jäänyt imuroimatta.
Jos siis on tiedossa, että toinen ei jotain oma-aloitteisesti todennäköisesti tee, asiaa voi ja pitää pyytää tai sitten pidetään ne kiukuttelut asiasta ihan omana tietona. Tämä on minun neuvoni. Ylipäätään asioista puhumalla saa paljon enemmän aikaan kuin niistä vittuilemalla tai huutamalla. :)
Vastaa kommenttiin
Dia
21.3.2011 13:47
Mun mielestä onkin terveintä sopia yhdessä (ja mielellään _ennen_ samaan kämppään muuttamista) ne kuuluisat siisteyden rajat ja ylläpitää niitä yhdessä. Tuskin se nyt mitenkään toimii niin, että toinen kertoo olevansa siistimpi ja toisen pitäisi väkisin hilautua samalle asteelle. Yhtä epäreilua on kuitenkin tehdä yksin yhteisestä kodista sikolätti ja vedota siihe, että toinen on liian nipo ja sen pitäisi rentoutua. Rentoudu siinä sitten, kun istut tahraiselle sohvalle ja saat voiveitsen persukseesi, koska toinen mukavuudenhaluisena "teki ruokaa" olkkarissa ja unohti siivota. :D
Jos kuitenkin lähdetään sille linjalle, että toinen kahlaa roskissa polviaan myöten eikä itse tajua siivota, ellei sille erikseen kerrota joka ikinen kerta, niin ei sekään nyt ihan terve malli ole. Käsittääkseni terve ihminen tajuaa itsekin pitää asuinympäristöään siistinä eikä jätä useita käytettyjä kahvikuppeja kirjahyllyyn homehtumaan tai lattialle pudonnutta ruokaa tai ruokailuvälinettä siihen elämään itsekseen.
Pyytäminen on todellakin hyvä keino silloin, kun haluaa jotain tehtävän, ajatustenluku on todellakin out. Näihin pyydettäviin asioihin ei perushygienia mielestäni kuulu ainakaan läpi elämän, korkeintaan alkuvaiheessa, kun opitaan tuntemaan toista paremmin. Lisäksi jos yhdessä sovitaan, että ainakin omat jälkensä siivotaan yhteisistä tiloista, niin se pitäisi kyetä hoitaa ilman erillisiä muistutuspyyntöjä. Olishan se aika väsyttävää käydä joka ikinen kerta kertomassa toiselle, että siivoaisi jäljiltään esim. kylpyhuoneen, jotta siellä voisi toinenkin käydä tarpeillaan loukastumatta roiskeisiin tai hukkumatta tavaramäärään.
Ihan yhtä lailla pahoja sotkijoita oon nähnyt naisissa kuin miehissä, joten ethän shiwan ota näitä mun juttuja kritiikkinä vain miehiä kohtaan. :)
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
5.12.2021 10:39
Täältä löydät pian seksiä, suhteita, Deittailua --> http://dating24.me
Vastaa kommenttiin