Kesän pimeys

Odotan nähdä
kuinka huulipunasi
minut tahraakaan.

[333]

Aamusta yöhön
kesän salama meidän
ohimot nuolee.

Tahdon katseesi
laguuniin virvoittumaan
viikonlopuksi.

Absurdi kaipaus
naista joka ei lue
tätä vieläkään.

Uutiset näyttää
Kreikan metsäpaloja.
Unelmoin häntä.

[332]

Böö. Keväästä saakka on päässä kierinyt että seuraavasta haikusta turinoisin jotain joten tässäpä tätä lätinää taas haikujen rivien väleistä ja kirjainten pikselien sisälmyksistä.

Kun taivaankannen
vieritin ylleni se
hyvää lupasi.

Ilman taivaankantta ihmiset olisivat suorassa kontaktissa avaruuden kanssa, kävelisivät keskellä avaruutta, ilman happea. Ei olisi mitään suojaavaa kenttää. Ei mitään mikä pysäyttäisi lämmön haihtumisen.

Tässä haikussa "minä" on maapallo, ja toinen ihminen on taivaankansi. Eli jonkunlainen jing&jang-kokonaisuus - vakka ja sen kansi.

Taivaankansi koostuu erilaisista sfääreistä ja pilvistä. Toisaalta laaja asia mutta toisaalta vain happea jne. Ei sulahtanut paikalle itsestään, vaan piti vierittää.

Yleensä meteorologit ennustavat säätä. Nyt haikun "minä" katsoo suoraan taivaankantta, ilman välikäsiä, ja toteaa että se lupaa hyvää. Lupailla-verbi olisi myös sopinut, se on jatkuvampaa, mutta epävarmempaa. Lupaus on yksittäinen tapahtuma, mutta vankempi.

Haiku kertoo konkreettisesta tapahtumasta jossa nainen makaa kainalossani, mutta haluan hänet päälleni jotta voin paremmin katsella hänen kasvojaan, ja saan kuin saankin vängättyä hänet siihen. Sitten katselen hänen silmiin. Koinko hänet kuitenkin etäiseksi kun hänen silmistä tuli minulle mieleen taivaalla lipuvat pilvet? Toisaalta koin että palaset olivat vihdoinkin loksahtaneet paikoilleen ja tunsin oloni puutteettomaksi ja turvalliseksi.

http://www.youtube.com/watch?v=uu1Z2PoaE5I
http://www.youtube.com/watch?v=F53yUsgVuL0
http://www.youtube.com/watch?v=VATmgtmR5o4
http://www.youtube.com/watch?v=nqExm7YDlQA

Haikuihin sullon
tunteet jotka aiheutit
kesäni mittaan.

Koko yön juoksi
hamsteri - lakkaamatta
pyörit mielessä.

Ilahduin niin kun
lihapiirakkaan löysin
sinapin yöllä.

Tule portaille
kanssani koko ilta
hiljaa katsellen.

En keksi sanaa
joka siihen halaukseen
lainkaan sopisi.

Pölyyn piirretty
pyyntö teeveeni päällä.
Hymyilen hetken.

[322]

Mitä ajattelisit jos näkisit alikulkutunnelissa graffitin "Haluan tehdä sinulle mitä kevät tekee kirsikkapuille"?

No tämän saman "sloganin" näkee Meg Ryan (muistaakseni metron seinällä tms) Jane Campionin elokuvassa In the Cut. Joka on tosi painostavan nihkeän eroottinen "trilleri". Katselin dvd:n 2 kesää sitten. Google paljasti minulle että sitaatti oli yhden Nerudan rakkausrunon loppukaneetti.

Samana syksynä sitten annoin dvd:n lainaan eräälle, ja sinne tielle se jäi, ja samalla 2 muuta dvd:tä, Dog Soldiers oli toinen, ja toinen joku Gwyneth Paltrowin hehkeä draama.

Mutta. Mitä kevät tekee kirsikkapuille? Saa ne punertumaan? Kukkimaan?

http://www.woodlands.co.nz/file/CherryTree.jpg

http://en.wikipedia.org/wiki/Sakura

Eli kiinassa symboloivat naisen kauneutta ja seksuaalisuutta, Japanissa taas elon hetkellisyyttä, koska kukinta on ohi pian. Ulkonäkönsä puolesta taas pilviä. Mutta mitäpä ne Chilessä symboloivat, tai Suomessa. Entä sinulle?

Pilvet, seksuaalisuus, nopeasti ohi menevä kauneus. Minulle tulee mieleen orgasmi; haluan panna sinua niin että laukeat. Että rivien kupeissa olisi tuo, sanojen sisuksessa. Kaiken sen uuh aah takana, jotain noin roisia. Voisi varmaan toimia iskureplana paremmin kuin "Lähetään panemaan" tms.

Tein oman versioni keväällä (about samaan aikaan kun kirsikkapuut Japanissa kukkivat, siitähän on aina uutisissakin), haikuksi, tuosta sitaatista koska se tuntui niin yltiöromanttiselta, ja silloin olin suoralla päällä. Tein sen melko samaan aikaan kuin sen Oodin rakkaudelle. Tuli silloin kuunneltua paljon radiota josta pursuili iskelmien siirappista kieltä ja epämääräisiä ilmauksia.

Haluan tehdä
sinulle mitä minä
tekee sinulle.

Se mitä teen on sitä mitä haluan. Teen-sanassa olisi yksi tavu ja kaksi tarvittiin. Minä tekee, aivan kuin se olisi hän. Se joka haluaa on minä, ja joku muu minussa tekee. Se minkä aiheutan sinussa, on se mitä haluan tehdä sinulle. Se mitä sinussa tapahtuu kun ajattelet aivoissasi minua, on se minkä haluan tehdä sinulle. Haluan toteuttaa sen unelman mikä sinulla on minusta. En tiedä tarkalleen mutta haluan silti, oli se mitä vaan. En t a h d o tehdä, koska tahdon-sanassa on 2 tavua, ja vaikka olisikin 3, niin tahdon tehdä kuulostaa vaan huonolta. Pehmeältä kuin vaahtokarkki. Eikä sovi tähän yhteyteen.

Nyt haikun voisi muotoilla vaikka:

Halusin tehdä
hänelle mitä minä
tekee jollekin.

Eli en ole ihan sama ihminen enää, kohde tuntematon, itsekin vähän kolmannelta persoonalta tuntuva, mutta vain olosuhteiden eli rajoitteiden pakosta, mutta tunne ja halu ihan sama. Toisaalta eihän maailma ole edes haiku. Voi laittaa vaikka 6 suudelmaa otsaan, 9 halausta kaulaan, ja 13,1 silitystä polveen. Yltäkylläisyyden symmetria menettelee.

Haluaisinpa nähdä naisen joka saa ensin 5 orgasmia, sitten 7, ja sitten 6, ja alkaa raivoamaan että höh senkin vätys pilasit tantrisen astraalikehoni orgasmihaikun..!

Olen vaihtanut
tyynyliinan sopimaan
katseesi väriin.

Rakkaus jo siksi
ettei omatuntosi
sinua syytä.

[316]

Kaveri ei taidakaan pitää synttäreitään, ainakaan tänään, tai ei ainakaan minua sinne halua, tai sitten olettaa että jo alustavan kutsun perusteella sinne tungen, joten kippailenpa Lidlin 7 euron mäyräkoiralta turpaa ja niskaa, ja väännän mehevää läppää eräästä toukokuun haikustani, joka yksi parista kymmenestä joita Kolmen sepän patsaalla tihersin, ja siellä ne löytyy tuolta blogistani ne muut jos vaan jaksat selata. Teinkin eilen kategorioita ihan, mutta vielä ei ole läheskään kaikki haikut Haikut-kastiin ripoteltuna.

Juoppo nimeltä
Jallu huutaa kaikille
naisille: Bella!

En silloin tiennyt mistä oikein oli kyse. Mutta tossa 2 tai 3 viikkoo sitten tuli televisiosta Fellinin Amarcord. Elokuvasta yleisesti sen verran että se on eräänlainen taiteellinen American Pie. Paljon "huumoria" (tai ainakin kohtauksia) ruumiineritteistä, ruumiinäänistä, masturbaatiosta, rinnoista, ilotytöistä, kylähulluista jne. Takamuszoomeja unohtamatta. Ja vielä se että kaikkea tulee useaan kertaan ja venytettynä. Esimerkkinä vaikka se että kun yksi poika vääntää liitutaululle jotain laskua niin muut tekee papereista sellasen pitkän rännin pulpettien ali johon yksi kusee ja se kusi sitten liruu sen jakolaskun kanssa pähkäilevän pojan jalkojen juureen, ja kun kohta ope huomaa niin se on hyvin hyvin vihainen. Noin 2 minuuttia siis tuota, vaikka jo 10 sekunnin kohdalla tietää tasan mitä tulee tapahtumaan.

Monella on varmaan melkoisia ennakkokäsityksiä italialaisia tai "taide" elokuvia kohtaan, mutta heistä tuo Amarcord varmaan olisi melko hauskakin.

Mutta sitten Bella-kohtaukseen. Päähenkilö on siis yksi poika. Jonka eno on mielisairaalassa. Kesällä he sitten hakevat enon hevosvankkuri-ajelulle. Elokuvahan sijoittuu jonnekin 30-luvulle. Enolle tulee kusihätä joten he pysähtyvät. Eno ja veljensä käyvät purkamassa paineitaan aukean hehkuvan pellon laidalla. Se vaan että eno ei avaa vetskareitaan vaan lorottelee vaan housuihinsa. Vähän sitten lahkeita ravistelee. Äiti toruu kun muut tirskuvat enon käytökselle.

Kohta he saapuvat maatilalle. Se oli lempikohtauksiani, eläimineen. Kuvakirjamaista, vähän kuin Marie Antoinetten lampaat.

Eno vaan kiipeää erääseen jätti-isoon tammeen, ja alkaa hoilottaa sieltä että tahtoo naisen. Siinä äänessä on jotain niin raastavaa kaipausta. Kaikki tietää ettei se koskaan mitään sellaista saa, hullu kun on. Ja 30-luvullahan ei ollut edes nettitreffejä. Sieltä korkealta, näkymättömistä se sitä huutelee yli peltojen, mutta eipä tiedä kuuleeko sen oikeasti kukaan muu kuin ne maatilan ihmiset. Jossa kyllä muita naisia kuin se veljen vaimo ei taida olla.

Kohta muut alkaa haluta sen pois sieltä kailottelemasta. Mutta jokainen joka tikapuita kiipeää saa pian pollaansa kiven. Eno esitteli niitä matkan aikana. Hänellä oli taskuissaan sileitä kiviä. Tabermanninsa varmaan lukenut tms. Tätä joku kiipeää tikapuita ja saa päähänsä kiven -vitsiäkin venytetään "vähän" yli. Oiva paikka laittaa kahvit tippumaan.

Muut esittävät aivan kuin poistuisivat ja kurkistavat sitten kulman takaa mitä tapahtuu. Huuto vain jatkuu.

Joten mielisairaalan apua kaivataan. Ja kukas sieltä marssiikaan kuin KÄÄPIÖNUNNA. Ja aivan pian eno on takaisin maan kamaralla, eikä enää huuda mitään.

Se ei haikustani käy ilmi että Jallu seisoi penkillä kailotellessaan tuota bellaa. Silloin en osannut tietää mistä tarkalleen on kyse. Mutta Jallu oli selvästi katsonut Amarcordin. Ehkä hän ei muistanut miten se "tahdon naisen" italiaksi menee, en minäkään siitä verbi-puolesta paljon saanut selvää, mutta bella on helppo muistaa.

Se vaan että siellä ei kääpiönunnia näkynyt, ja kun Jallu laskeutui, hän vaan jatkoi istumista. Mutta onneksi Jalluun ei ollut tehnyt vaikutusta se mitä Tabermann sanoo sileistä kivistä. Tai mitä olakrez sanoo heruttamisesta.

Kipitti minun
verhoissa ja keikahti
lakanaan. Arvaa.

Itikka bussin
tuolilla kuin olisi
jo luovuttanut.

[314]

Ei ole tämäkään täällä vielä. Tosin huomasin että Cityn hakuohjelmalla ei löydy yks mun haiku jossa on alttari-sana. Millä tahansa muilla sanoilla (siis siinä haikussa olevilla sanoilla, ei siis esim hevonvitulla) löytää sen täältä, mutta ei alttari-sanalla. Jos etsii "avantgarden alttari" hakuehdolla niin löytyy, mutta ei pelkällä alttarilla. Miten se voi olla mahdollista. Vähän sama kuin jos etsii naispuolista ihmistä, niin ei löydy, mutta jos etsii muuten vaan ihmistä, niin löytyy se naispuolinen ihminen. Tai baarissa sanovat että ei meillä ole olutta, mutta kun pyytää "no mitä vaan juomaa" niin antavat oluen...

tahdon pelata
pingistä sinun kanssa
sataa kaataen

[312]

Syyskuun päiväkirjasta 1999 löysin näitä.

Kompastusvuori
sydän. Tähytä täältä,
tähytä täältä.

Kohoaa piiput,
pupillini vastassa.
Asfaltin luonti.

Inkkarikesä.
Aivastan - pään meno
pelargonian.

Parvekkeen halki
voikukan huituva ui
kesän haamuna.

Sydän hoippuilee,
vaahtera vaihtamassa
tilaan tuulille.

Ryntään äkkiä
kohti peräkkäisiä
ruskanyrkkejä.

Syksy kääntelee
t-paitaani niin ja näin
- mikä tämä on?

Miten päin olla.
Pienoinen lehti empii.
Muut jo lepäävät.

Ruskaa taustanaan
kärpäset 69:ssä
penkin kaiteella.