Raaka keikka Turussa

Herään Hotelli Kämpin huoneesta. Sängyssä makaa lisäkseni vaimoni, turkulainen dekkarikirjailija sekä hänen vaimonsa. Baarikaapissa ei ole jäljellä kuin pähkinät ja valo. Olo on melko hutera. Tilattuamme huonepalvelusta aamiaista ja kolme pulloa samppanjaa, päätämme lähteä Turkuun, onhan kyse vuoden 2011 kulttuuripääkaupungista.

Junassa päähäni pälkähtää, että söisimme illallista Mamissa; Turun tämän hetken kuumimmassa paikassa. Pöytävarausta ei tipu, vaikka alennun käyttämään jokaista kyseenalaisesta tempustani. Hetken pohtimisen jälkeen päätämme, että Rocca saa kelvata.

Majoittuminen Turkuun tuttavapariskunnan kotiin, muutama tunti unta palloon ja uudestaan radalle. Aloitamme Roccasta, joka osoittautuu loistavaksi vedoksi. Palvelu on varmasti heikosta kunnostamme huolimatta erinomaista, ruoka on kerrassaan loistavaa ja hintataso vielä kohtuullinen.

Siirtyminen Uuteen apteekkiin. Vaikka olen lukenut dekkarikirjailijan teoksista kyseisestä baarista lukuisia kertoja, en ole paikassa aikaisemmin käynyt. Baarin (tarkoituksella?) tyly palvelu hämmentää hieman, mutta muuten olen aivan myyty.

Tästä eteenpäin paikkojen nimet alkavat hämärtyä. Hajanaisten muistikuvieni mukaan baarit ovat erinomaisen hauskoja ja tyylikkäitä, ainakin Stadin melko ankeaan tarjontaan tottuneelle. Dekkarikirjailija lähtee kotiin nukkumaan jossain vaiheessa, mutta hänen ihastuttava vaimonsa jatkaa oppaanamme.

Yllätyksekseni totean aamulla herätessäni, että olen onnistunut viettämään todella hauskan illan Turussa, enkä ole edes saanut turpaani. Kaupunki, tai varsinkaan sen yöelämä, ei vastannut ollenkaan mielikuviani.

Suosittelen jokaiselle, jonka kuva Turusta pohjautuu vanhoihin mielikuviin tai huhupuheisiin, päivittämään Turku-tietouttaan.