Uppopaistettua voita kermakastikkeessa

New Yorkissa on viime vuoden alusta saakka ollut voimassa laki, joka määrää ketjuravintolat ilmoittamaan annostensa ja tuotteidensa kalorimäärät. Tällä lailla on tarkoitus taistella amerikkalaisten hanureiden jatkuvaa levenemistä vastaan. New Yorkin jälkeen sama laki on tullut voimaan mm. Kaliforniassa ja Seattlessa.

Laki on siis ollut voimassa jo muutaman vuoden, joskin sen tuloksista on ristiriitaisia arvioita. Toisten tutkijoiden mielestä selvästi esillä olevat kalorit ohjaavat jenkkien kulutustottumuksia selvästä kevyempään suuntaan, toisten mielestä taas tällä ei ole ollut käytännössä katsoen mitään merkitystä. Läski on ikuista.

Suomalaisista ketjupaikoista ainakin Mäkkäri ja Hese ilmoittavat ruokiensa energiasisällöt. Yleensä tarjottimen suojapaperin takapuolella. Tykeimmästä päästä on Hesburgerin Megahampurilainen, tuo yli tuhannen kilokalorin mörssäri. Muualla kuin pikaruokaloissa en ole Suomessa energiasisältöjä ruokalistoissa nähnyt. Jokainen ravintolan keittiössä vieraillut ymmärtää hyvin miksi. Samasta syystä kuin miksi jotkut ravintolaruoat usein maistuvat paremmalta kuin kotona tehdyt. Ruokaan käytetty voin ja muun rasvan määrä on usein niin tolkuton, että heikkopäisempää huimaa.

Nyt ei pidä ymmärtää väärin; voi ja kerma ovat parhaimpia ystäviäni (suolan ja alkoholin lisäksi). Mutta niin kuin kaikissa ystävyyssuhteissa, liika on vain liikaa. Ei vaadi kummoistakaan kokkia että ruuan saa maistumaan, jos annokseen jysäyttää 50 grammaa voita. Yltiöpäinen rasvankäyttö onkin helpoin ja halvin tapa tehdä keskinkertaisesta raaka-aineesta maistuvaa. Perhana, meikäläinen ainakin söisi vaikka FedExin pakkauslaatikkoa, jos se paistettaisiin reilussa voissa ja tarjoiltaisiin kermakastikkeen ja maustevoinapin kera.

Satunnaisissa rasvaorgioissa ei ole mitään pahaa, mutta jos viitenä päivänä viikossa kiskaisee aamukahvin kanssa croissantin ja lounastaa ravintolassa, alkavat verisuonet ja farkunnapit huutamaan melko pian hoosiannaa.

Uskoisitko, että sinun ravintolakäyttäytymisesi muuttuisi, jos ruokaravintolan listalla lukisi lihapullien ja perunamuusin vieressä 1400 kcal (n. ¾ normaalipainoisen naisen päivittäisestä energiatarpeesta)? Vai pitäisikö normaalilla elämänkokemuksella varustetun aikuisen ihmisen ymmärtää, ettei puolen kilon settiä voita tihkuvaa muusia ole hyvästä syödä päivittäin?