Eipä löytynyt hot-spottia Riikan lentokentältä. Jokin maksullinen systeemi kyllä löytyi, mutta eipäs pelaakaan mun GSM Suomen kanssa. Tai siis ainakin viestit liikkuvat jne, mutta viestillä wifin maksaminen ei onnannut. Eikä voi soittaakaan, kun heitin palvelunumeronsa toimii vain latvialaisessa verkossa.
No, minkäs teet. Imeskelen paikallista Aldaris-panimon Luksus-olutta, kivan makuista. Olut ei varmasti maistuisi kaikille, sillä sillä on maku x-)
Reilut kaksi tuntia tuhottavana ennen seuraavaa lentoa Amsterdamiin. Vielä ei käy selville edes lähtöportti. Mutta lomaahan tämä on, otan rennosti ja tiirailen ympärilleni sen kummemmin huolehtimatta.
Tuossa koneesta laskeutuessani tajusin, että viimeksi olen käynyt Latviassa (ja Riikassa) -88 tai -89, neuvostovallan aikaan. Eli mulla on jäänyt koko 90-luku väliin :-P
Ei ole puna-armeijaa eikä punatähtiä, enkä niitä liiemmin odottanutkaan. Air Baltickin lentää länsimaisilla koneilla, vaikka halvemman kastin lentoyhtiö onkin. Toistaiseksi ainoan neukkukoneen (Tupolevin) näin Tampereen kentällä. Lentokentän vessoista pieni hauska huomio: aivan kuin olisi käynyt suomalaisen isohkon huoltamon vessassa: perussiisti ja Oraksen vesikalusteet :D
Täsmennän nyt vielä, että en tosiaankaan odottanut mitään takapajulaa. Totta kai edistystä neukkuajoista on odotettavissa liki kahden vuosikymmenen itsenäisyyteen paluuajalta! Ja onhan lentokenttä myös näyteikkuna ulkomaailmaan.
Perussiisti paikka, ainoastaan erona se, että viinat ja röökit ovat suomalaisia halvempia. Niin ja että täällä on henkilökuntaa. Siellä täällä on pieniä liikkeitä ja kauppoja, joissa jokaisessa istuskelee vähintään yksi myyjä(tär) asiakkaita odottelemassa. Suomessa nämä pikkuliikkeet varmaankin tehokkuuden nimissä yhdistettäisiin isoiksi komplekseiksi, joissa tarvitaan teoriassa vähemmän henkilökuntaa.
Paluu alkuaiheeseen: Lattelecomin verkko ei ota pelatakseen, kun kerran tekstiviestiä tunnuksista ei tule.
EDIT: Tämäkin viesti lähti sitten loppujen lopuksi Damista, kuten edellinen ja seuraavakin.
—c—