Mua harmittaa... ihmissuhteet, tai niiden puuttuminen. Minä ja miehet ollaan kai huono yhdistelmä. Taidan pitää niistä hiukan taukoa... :/
Mua harmittaa... ihmissuhteet, tai niiden puuttuminen. Minä ja miehet ollaan kai huono yhdistelmä. Taidan pitää niistä hiukan taukoa... :/
Väsyttää ihan kamalasti. Mä olen ollut nyt loman ja sairasloman jälkeen kaksi päivää töissä ja tuntuu kuin olisin ollut siellä ikuisuuden. Ei niin että mun työ sinäänsä olisi väsyttävää mutta kun lomalla on nukkunut aamulla pitkään ja valvonut illalla myöhään, niin sen rytmin kääntäminen toisinpäin tuntuu olevan taas äärimmäisen vaikeaa.
Tosin mä olen kyllä aina ollut huono menemään nukkumaan... en vaan osaa ikinä mennä tarpeeksi ajoissa, vaikka tiedän että kello saattaa soida aamulla 5.45. Mulla pitäisi oikeesti olla joku, joka saisi mut mukanaan nukkumaan, silloin ei olisi mitään ongelmaa kaivautua peittojen väliin.
Muutossa napsahtanut selkä alkaa onneksi olemaan jo paremmassa kunnossa, ensi viikolla pääsee jo ehkä harrastamaan jotain liikuntaakin. Sitä odotellessa notkun täällä cityssä näköjään tavallista enemmän. x)
Ensimmäinen viikonloppu uudessa kämpässä... tuntuu hienolta. Kokkailin hyvää ruokaa ja nautin hiljaisuudesta. Katselin ikkunasta ulos ja mietin miten hyvin mulla asiat nyt on. Aina ei ole ollut.
Jostain syystä musta tuntuu että olisin asunut täällä jo kauemminkin, en tiedä miksi. Osa kamoistakin lojuu vielä nurkissa mutta nekään ei haittaa. Tää on munmunmun... ;)
Muutenkin on ollut jotenkin tosi hyvä mieli koko viikon vaikka nitkautin selkäni muutossa ja olen joutunut lorvimaan himassa. Olen miettinyt paljon elämääni ja etenkin ystäviäni, joita ei ole paljon mutta ovatpahan sitäkin laadukkaampia. Olen tosi onnellinen ja kiitollinen sellaisista ihmisistä kuin he ovat, ilman heitä olisin hukassa. Toivottavasti voin olla samallalailla joskus heille avuksi, kuin he ovat niin monesti olleet minulle.