Parhautta!

Hämmästelen taas kerran sitä, miten lomalla on ihmeellinen vaikutus ihmiseen. Mieli on virkeä ja tuntuu kuin olisin ollut pidempäänkin pois kotoa. Tällä kertaa en edes onnistunut telomaan itseäni vaikka laskukertoja oli huomattavasti enemmän kuin viimeksi. Yksi vajaa ja kaksi täydellistä aurinkoista laskupäivää takana, ja eilen illalla jalat ei enää suostuneet yhteistyöhön. Olin vaan niin totaalisen poikki. En muista milloin viimeksi olisin ollut yhtä väsynyt mutta onnellinen. Ihan huimat fiilikset! Ensi talveksi on pakko hankkia kaikki omat välineet.

Vaikka olen täydellisesti kesäihminen ja rakastan kesän lämpöä ja auringonvaloa, olen löytänyt talvesta omat hienot puolensa. Ne, jotka olin jo vuosien saatossa ehtinyt unohtaa. Valkoset, auringossa kiiltävät hanget, vauhdin, vapauden... Uuh! Taidan olla taas rakastunut. ;)