Runosuolesta

Sielun avaamista ja mentaaliprosessointia enimmäkseen runollisin keinon, koska siten voi kirjoittaa itselleen herkkiä asioita verhoten ne tekotaiteelliseen paskaan. Tai jotain.

Näytetään kirjoitukset toukokuulta 2008.
Seuraava

Tampereen reissu  9

Lähdimme eilen Tampereelle lasten kanssa, minä, lapset ja heila. Grillausmiitissä tapasimme muita cityläisiä lapsinen ja tunnelma oli mahtava...joskin pikkusen puudutti kasvisvartaiden kaksituntinen vääntäminen =)

Jäimme grillauspaikkaan yöksi...aamuherätys oli aika aikaisin virkeiden nuorten miesten johdosta, mutta muuten oli mahtavaaa.

Mutta jotain kuitenkaan ei ollut hyvin. Tilanne purkautui junassa jolloin heilasta tuli ex...alku oli mahtavaa huumaa ja mä uskoin siihen mitä toinen sanoi, mutta sitten sen jälkeen kun viikko sitten hän oli meillä tyttönsä kanssa eikä hänen lapsensa äiti siitä pitänyt, mies otti etäisyyttä...aivan kuin olisi lakannut uskomasta meihin. Se näkyi kaikessa syrjäänvetäytymistä myöten, aivan kuin mut olisi yhtäkkiä suljettu pois.

Uusperhekuviot ovat vaikeita. Mutta sen sijaan kuin hän olisi puolustanut uutta suhdettaan, tuntui lapsen äidillä olevan vahva manipulatiivinen ote joka sai hänet kyseenalaistamaan sen mitä hän ensin tunsi. Ja työntämään minut pois.

Mä olin tosissani ja uskoin siihen mitä toinen alussa sanoi, jo viikon jälkeen puhui rakastamisesta. Mutta ehkä häntä vaan hetken imarteli se että toinen tykkäsi hänestä...ei kuitenkaan ollut sen verran vahva että olisi pystynyt ristiriitoja kohdatessa tukeutumaan muhun...sen sijaan kyseenalaisti eikä juurikaan enää edes koskenut.

Lapset olivat huomanneet tämän vetäytymisen myös...eräänä iltana mun tyttö sanoi että hän on vähän epävarma...tuntuu siltä että sä tykkäät tosta, mutta se ei niin paljon sinusta.

Mä ansaitsen sellaisen miehen joka tykkää minusta yhtä paljon kuin minä hänestä...eikä vain jauha paskaa. Mä kun taas siinä olen erilainen...tarkoitan mitä sanon.

Nyt vaan tällä kertaa en jaksanut jäädä odottelemaan ja toivomaan parasta...tällaisissa asetelmissa mut on hylätty juuri silloin kun olen korkeimmalla..nyt vaan ehdin ensin ja tuskin se toista edes kovinkaan harmittaa. Hän on niitä jotka ovat satasella vain hetken...mutta ei ole sen vertaa vahva että kestäisi ristiriitoja, vaan sisäisistä sellaisista tulee ulkoisia.

Mä olen kyllä huomannut sen että mä en enää itse kestä ristiriitoja...mutta vain silloin kun toinen ei tahdo niitä selvittää. Kulissit ei ole vaan mua varten, toisen pitää tykätä oikeasti eikä vain sanoa niin alussa ja roikkua haamuna perässä loput ajasta.


Rukous  3

Minä menen ulos, katson ylös kysyn:mikä on tää peli
ilma on kylmän raikas kuulas, mitä kertoo keli
onko tää viesti siitä ettei mun vaatteet riitä
ettei oo niin lämmintä, kädet yhteen liitän
mä tiiän, oon liian levoton uskomaan
Jumalaan joka liikkeitä ohjaa
mutta taivas, anna mulle merkki, vaikka salama
että tulen joskus vielä kylpemään onnessa
on mun elämä täynnä haasteita, ympäristön vaateita
sirpaloitunutta minuutta, onnetonta rakkautta
että Jumala jos kuulet mua eden tän pienen hetken
voisitko sä varmistaa että voisin pitää rinnallani jonkun kivan miehen
mä en aina jaksa aloittaa uudestaan
on aika tän risukasan
olla kukkiva maa

Anna Jumala tai joku vastaava
mun kukkia
anna mulle palanen
onnea


Äitienpäivä  4

Olen saanut todella todella monta korttia tänään...lapset ovat askarrelleet niitä pitkin päivää lisää. Olen kuulemma tosi ihana, huumorintajuinen ja paras äiri...voi jestas <3 Lapsen rakkaus tuntuu niin hyvältä.

Ja kulta oli myös yökylässä tyttärensä kanssa...kaikki sujui paremmin kuin hyvin. Aamulla kun lähdön aika koitti, tyttö ei olisi halunnut lähteä vaan jäädä puhaltelemaan mun lasten kanssa saippuakuplia.

En olisi uskonut pari viikkoa sitten näitä yllätyskäänteitä...


Olipa kerran...  4

...tyttö joka eli hetkessä. Sitten tyttöä sattui. Siltikään tyttö ei lakannut elämästä hetkessä ja näkemästä hyvää...kunnes taas pettyi. Ja taas.

Sitten tyttö päätti alkaa järkeväksi. Järkevät suhteet olivat ihan perseestä ja täynnä tunneköyhää toimintaa, kaavamaista yhdyntää ja silmien sulkemista. Hän oppi sen että järkevät ihmiset ovat oikeastaan sisäisesti aika onnettomia, elävät suorituskeskeistä elämää ja ajattelevat mitä muut ajattelevat, sen sijaan kuin uskaltaisivat nähdä itsensä sisälle. He kieltävät ongelmansa ja tunteensa ja koittavat järkeillä.

Tyttö alkoi arvostamaan sitä lahjaa mikä hänellä on...avoin sydän. Rakastuminen on kaukana järjestä...mutta sitä me tarvitsemme. Sillä luomme yhteisen toiseen että kaikessa Suuren Rakkauden Psykoosin pyörteissä voimme tehdä siitä tulevaisuudessa toimivan instituution...perheen. Ihmisen aivot ovat luotu sekoamaan toisesta...siinä ei ole mitään väärää.

Mä olen rakastunut. Ja se on oikein.




Seuraava