...ja nolaa itsesi. Joo, näin tein ja veivasin kilpailevalle sivustolle sellaisen...ne kutsuu sitä siellä kai deittiprofiiliksi. Periaatteessa vastaava kaavake kuin tämän puljun normaali profiilin pykäämiseen tarkoitettu vastaava + vähän lisämausteita horoskooppien ja muiden epäolennaisuuksien muodossa. Sinälläänhän tuossa ei ole mitään noloa. Kyse on vain nykypäivän kiireisten ihmisten kanavasta tavata uusia ihmisiä. Se kuittailun määrä mikä tuosta kuitenkin seuraa on ilmiömäinen jos joku omista tutuistani tuon sieltä bongaa. :)
Eniveis, olen aina ollut vähän sitä mieltä, että nämä tämän tyyliset palvelut vääristävät entisestään jo naurettavan suurta epätasapainoa miesten ja naisten keskinäisen kysynnän suhteen. Naisena pitää oikeasti omata aika huonot olosuhteet ja kertoa niistä avoimesti ettei kukaan kiinnostu. Miehenä taas...no...sanotaan vaikka niin, että elleivät tarinat ole rankasti liioiteltuja niin jos mies saa vastauksen tai pari, miehellä menee jo vahvasti. Sen lisäksi jokaisella meistä standardit nousevat heti monta pykälää netissä. On ihan eri asia katsoa hakemusta jossa joku tyyppi hakee käytännössä audienssia asioiden etenemisen mahdollisuuksien selvittämiseksi kuin olla siinä tilanteessa suoraan. Siitähän tässä on kyse. Ihmiset pyytävät lupaa tavata toisen ihmisen ja suorittavat siinä samalla rumasti sanottuna melkoista huoraamista. Ero on vain siinä, että raha ei vaihda omistajaa vaan maksuvälineenä on valokuva ja kuvaus itsestä. Itseasiassa mikään tapaamisprosessi ei juurikaan muutu tästä kummallisemmaksi. Loppupeleissä prostituution ja normaalin pariutumisen ero on siis vain maksuvälineessä. Raadollista, niin raadollista. Oikeastaan myös kiehtovaa.
No, se mikä tässä koko uutisessa oli kirjoittamisen arvoista sitten kuitenkin oli se, että sain kymmenen minuutin sisään pari vastaustakin. Toinen jopa potentiaalisen ikähaarukan sisään asettuvalta mimmiltä. Pari lähes äitini ikäistä naista kertoi myös että olen söpö. No, varmaankin joo mutta myös sen ikäinen kuin heidän lapsensakin joten se ehkä vaikuttaa asiaan.
Samainen mimmi, siis tämä ikähaarukkaan mahtuva lähetti naamakirjaprofiiliinsa linkin pari minuuttia myöhemmin jonne menin sitten neitiä morjenstamaan. "Moi, miten sun päivä on mennyt?" Vastaus on vielä saamatta. Toki on mahdollista, että viesti ei vielä ole saavuttanut kohdettaan, mutta pidän sitä vaihtoehtoa epätodennäköisenä.
Tämä herätti kysymyksiä minussa. Ei niin, että olisin jotenkin murheen murtama tästä, mutta mitä ihmettä ihmiset yleensäkään olettavat että heille kirjoitetaan? Twilightin uusi tuleminen tai vastaava? Voinhan olla erilainen nuori, mutta minun mielestäni keskustelut eivät muutenkaan pidä sisällään mitään tuntien puheenvuoroja vaan vuorosanat ovat yleensä kompakteja informaatiopurskeita joihin vastataan samanlaisilla. Vähän niin kuin:
"Moi, miten sun päivä on menny?"
"Moro moro, ihan kivasti, nukuin vähän turhan myöhään. Mites sun?"
"Mitäs tässä, vapaapäivää viettelen, pitäis siivoilla ennen kuin vieraat tulee kylään."
"Ai, onko teillä jotkut bileet tai vastaavat?"
"No ei oikeastaan, kaveri tulee hierottavaksi ja sitten istutaan iltaa. Aika perus kokoonajo."
"Ai sä hierot ihmisiä? Hieronta on suunnilleen parasta maailmassa. Voi kun joku hierois muakin."
"Eiköhän sekin järjesty jossain välissä. Mitä sä teit tänään vai onko nollaaminen menossa?"
jne. jne.
Jotenkin en osaa ottaa luontevasti aloitukseksi "oli synkkä ja myrskyinen yö"-henkistä starttia ja sen jälkeen vääntää romanttista eeposta heti ensimmäiseen viestiin. Eräs nainen kirjoitti kyllä kiitettävän vastauksen. Pakko nostaa hattua hänelle. Minusta ei ole vain yksinkertaisesti pykäämään sivun mittaista myyntipuhetta itsestäni tyypille jonka en tiedä vastaavan edes "ei kiitos". Kyllä se muutama lause riittää. Vastaukset jaetaan kuitenkin pääsääntöisesti naaman perusteella ja ellei ihminen nyt ihan totaalisesti tyri tekstissä, se vastaus tulee jos naama miellyttää. Toisin kuin työhakemuksissa, näissä ei voi vain copy-paste:ta sitä juttuaan jokaiselle vähänkin kiinnostavalle. Vastauksesta pitää näkyä että ilmoitus on luettu ja tulla vähän infoa itsestäkin.
Mutta mikä riittää oikeasti. Lienee yksilöiden määräämiä juttuja tämäkin mutta noin keskimääräisesti, mikä riittää. 2 lausetta, 2 sivua, mikä? Mitä sen määrä tekstiä sitten pitäisi pitää sisällään? Kysymyksiä ja aina vaan lisää kysymyksiä...
Onneksi on helpompiakin tapoja pelata tätä lottoa. Menee kuppilassa jonkun luokse ja sanoo "moi". Siinä näkee sekunnissa lähteekö juttu mahdollisesti liikkeelle vai menikö hommat käteen. :)
6 kommenttia
shiwan8
27.3.2011 01:10
Pääsiäisenä lähtee siis. :D
Vastaa kommenttiin
lindagee
30.3.2011 22:24
"Äitini ikäiset naiset"... taidanpa lukeutua heihin/meihin, vaikka olen VASTA alle 55-vuotias. Hehe. No ei se liene olennaista, koska en ole (ollutkaan) aviossa eikä minulla ole jälkikasvua. Kenties juuri siksi en omassa deittikenttien ssamoilussani ole asettanut ikäeroja liikaa esteeksi millekkkään, en siis deitti-ilmoitusta väsätessäni, enkä myöhemminkään. Nyt noin 10 vuotta ja monta sataa antoisaa (ja vähemmän antoisaa) tutustumistuokiota myöhemmin voin todeta ratkaisun mainioksi. Mikä määrä hurmaavia (ja viisaita!) itseäni huomattavasti nuorempia persoonia olisi jäänyt kohtaamatta, jos olisin kirjoittanut "alle kolmekymppiset älkööt vaivautuko" tai jotain muuta vastaavaa. Sensijaan oleellista oli ottaa joku "hyvä" lähtöteema, johon mahdollinen vastaaja pääsee käsiksi. Hieronta osoittautui hyväksi :)) Lähdin olettamaan, että kun ilmoitana arvostavani sitä, niin SITÄ minulle tarjotellaan, tai ainakin siitä tarinoidaan. Oma ilmoitukseni oli/on tosin niin helvetin pitkä, että se myös karsii luku- ja ajattelutaidottomat kollit jo ensiriveillä.
Taitaa olla eräänlainen blessing, etten ole (vieläkään tai enää) etsimässä "vakavalla mielellä ja tositarkoituksella pysyvään suhteeseen elämänkumppania". En lähtenyt etsimään mitään, ja sain elämään enemmän kuin olisin osannut tilata tai arvata. Hieronnan ohella ystävyyttä, jopa ns. rakkautta. Eniten kuitenkin aivan helvetin hienoa ja avartavaa kirjoitettua/puhutta viestintää. Nimenomaan reilusti alle nelikymppiset ajatteluun, kirjoitettuun ilmaisuun ja omaperäiseen puhetuotantoon kykenevät miesihmiset ovat tuottaneet mahtavan myönteisen yllätyksen.
Liian pitkä pätkä tuli tästäkin. Kyllä se pari riviäkin alkuunsa riittää kommunikoinnin käynnistykseen ihan mainiosti :))
terveiset Ikäneidolta
Vastaa kommenttiin
lindagee
30.3.2011 22:59
Jäi tosta oleellinen pointti pois. Kaikki meistä eri-ikäisistä ihmisistä EIVÄT käy baareissa eivätkä käyttele lainkaan päihdenesteitä. Kuppila-areenat eivät silloin oikein houkuttele minkäänmoisen keskustelu- tai muunkaan seuran etsintään.
Vastaa kommenttiin
shiwan8
30.3.2011 23:45
Pointtini ikäasiassa oli oikeastaan se, että jos nyt ihan aikuisten oikeasti ajatellaan sitä että tässä haluaa vielä niitä lapsiakin, niin tämän ikäisenä ei voi lähteä lähemmäs nelikymppisten matkaan. Minulla ei ole niin pettämätöntä vainua asiassa että voisin muutaman hassun tapaamisen pohjalta päätellä kestänkö hautaan saakka sen toisen ihmisen naamaa edes kohtuullisella todennäköisyydellä. Pitää siis tähdätä tähän omaan ikäluokkaan tai vähän nuorempiin jotta on aikaa tutustua, ihastua, rakastua, muuttaa yhteen ja olla siinä hetken ennen kuin alkaa ns. toimeen. Jos lähden nelikymppisen kanssa tähän leikkiin niin homman on mentävä niin, että tavatessa heitetään "yläfemma" hymyillen ja aletaan heti järkkäämään sitä pentua tuloilleen. Olen varma asiastani mutten niin varma että voisin vetää tuollaisen stuntin. :D
Vastaa kommenttiin
lindagee
2.4.2011 22:13
Ou jee... TIETENKIN tuo pointti on aivan betonia. Mistä tulikin mieleeni, että olen piruuttani laittanut vaihtoehtovalintanani deitti.netissä kysyttäviin perustietoihin "En ole varma haluanko lapsia" - koska mikään muu kohta ei oikein ollut osuva. Se että minulla EI ole jälkikasvua, ei nimittäin tarkoita etten haluaisi olla lasten kanssa missään tekemisissä - vaikken siis lapsenTEKOON kelpoinen olekkaan. Mutta jään edelleenkin jotenkin miettimään pitääkö KAIKISSA deitti- ym. tuttavuuksissa olla jo "pitkän tähtäimen suunnitelma" - eli mahdollista elämänkumppania ollaan scouttaamassa. Jos aikoo kestää KENENKÄÄN naamaa & persoonaa hautaan asti, on jo asettanut omankin kestokyvyn riman aika perkuleen korkealle. Toisaaltahan se on hienoakin. Että joku vielä uskoo ja uskaltaa. Vaikka kaikkialla kaiken aikaa toistellaan mikä määrä liitoista päättyy/päätyy eroon. Ja kelpaako parisuhdemuodoksi VIELÄKÄÄN sittenkään "aikuisten oikeesti" mikään muu kuin erittäin tiivis "Me jaetaan aivan kaikki ja me tunnetaan toisemme läpikotaisin" -tyyppinen symbioottinen yhdessä eläminen. Eiväthän kaikki muuta koskaan yhteen, vaikka hankkisivatkin jälkikasvua. Osa taas muuttaa tuotapikaa yhteen, muttei osoita sen jälkeen suurtakaan kiinnostusta tutustua oikeasti kumppaniinsa.
Heitän tähän nyt vielä (huonohkon) kevennyksen. Aikakauslehti-addiktina plaraan paljon kaikenlaisia lukemistoja. Eräässä neuvottiin joitankin nokkelia näpäytysvastauksia kysymykseen "MIKSET ole mennyt naimisiin" Oma suosikkini oli ehdottomasti "Odottelen vielä, että mieluisin sulhasehdokkaani pääsee ehdonalaiseen." Olen muutenkin mieltynyt kommentointiin, joka tekee jatkokysymyksistä silppua :)) Onnea pariutumisyrityksiin!
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
5.12.2021 10:39
Täältä löydät pian seksiä, suhteita, Deittailua --> http://dating24.me
Vastaa kommenttiin