Taloutta ja yhteiskuntaa

Pue kaapu ylles ja maalaa kasvos,
kas kansa maksaa ja nauraa tahtoo vain.
Jos Harlekiin' vie sulta Colombinan,
niin naura Pajatso, niin oot sä mieliks ain.

(Kuvassa Veikko Tyrväinen)

Kieltämättä Sirkka-Liisa Anttila ei liene treenannut muuta kuin maataloustukien nostamista, joten siinä mielessä hän on oikea ihminen moittimaan Stubbin kuntoilua, mutta laajennetaanpa kuitenkin perspektiiviä.
On väitetty, että lähtökohdiltaankin kovin kilpailuhenkinen Urho Kekkonen olisi elänyt onnellisemman ja ehkä pidemmänkin vanhuuden, jos aivoverenkiertohäiriöstä kärsinyttä vanhusta ei urheiluhullujen lääkäreitten käskystä olisi raijattu ympäri ämpäri hiihtämässä ja kalastamassa. Sen sijaan kovat perskännit tuskin lienevät aivojen toimintaa vahvistaneet. Sirkka-Liisa Anttila on sen ikäinen ihminen, että hänen olisi aikoinaan kaikin mokomin sopinut murehtia Kekkosen kuntoa. Olisi varmaan saanut huomiotakin ihan riittävästi.
Sama urheilu jatkui Koiviston kaudella. Häneltä ei paljon kyselty Suomen taloudesta eikä itänaapurin oloista, kun adjutantti määräsi haastattelun aiheeksi pelkän lentopallon. Edelleen Sirkka-Liisa Anttilan olisi silloinkin sopinut protestoida.
Nyt on kesä ja kaikilla loma. Stubb on 46-vuotias, joten kuntoilu varmaan sopii siinä iässä ihan hyvin. Tulevaa talvea varten olisi ihan kiva aloittaa keskustelu siitä, ovatko vakavista sydän- ja verisuonisairauksista kärsineet Timo Soini ja Juha Sipilä lainkaan siinä kunnossa, että pystyisivät toiminaan ylipäänsä ministerinä saati pääministerinä. Hommat ovat nykyisessä globaalissa maailmassa erittäin rasittavia ja tulevat nykyisten tehtävien päälle.
Politiikan konkari Sirkka-Liisa Anttila voisi avata pelin ottamalla esiin Sipilän ja Soinin sairaudet.

Lyttääjä Jukka Tarkka on oikeastaan entinen yhden kauden kansanedustaja. Siis poliitikko lyttää poliitikon tai tohtori lyttää tohtorin, sillä tohtorihan Stubbkin on.

Tarkan väitöskirja ilmestyi UKK:n ollessa pressana. Väitöskirjassa ei oikein ilmene, miten Antti Kukkosesta ja Tyko Reinikasta tuli sodanjohtajia ja sotasyyllisiä. Taisivat vähemmän olla sodanjohtajia ja enemmän UKK:n kilpailijoita maalaisliitossa.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288719546847.html

Virtaset ja Järviset tapelleet?

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/655423/Poliisi+pidattanyt+kaksi+Laitilan+joukkotappelusta

Taas on se aika vuodesta, jolloin jokainen kynnelle kykenevä suomalainenkin toimittajanplanttu kertoo Normandian maihinnoususta sitä, mitä on Korkeajännityksestä lukenut. Ja sitten eräitä tosiasioita:
-”Sodan käännekohta”: Sodissa on yleensä käännekohtia sen verran kuin kirjassa on aukeamia. Jos kesältä 1944 etsii käännekohtaa, kehottaisin googlaamaan sanan ”Operation Bagration”. Tuo operaatio sivutuotteenaan ratkaisi Suomenkin kohtalon.
-Tappiot: Neljässä paikassa Normandian maihinnousu sujui kuin harjoituksissa konsanaan. Esim. Utah-rannalla tappiot olivat 200 henkilöä. Sellaiset tappiot syntyvät, kun armeijakunnallinen miehiä ryntää täysissä sotatamineissa syöksyveneistä ulos. Eräät hukkuvat, eräät nyrjäyttävät nilkkansa ja eräät lyövät päänsä. Ainoastaan yhdessä paikassa - Omaha-rannalla - saksalaiset ampuivat reippaasti takaisin, mitä sodassa aina joskus saattaa tapahtua. USA:n tappiot olivat 3000 miestä. Suomen talvisodan 13 viimeisenä päivänä Suomen armeijan riveistä poistui joka päivä suunnilleen yhtä monta miestä. Suomi on pienempi kuin USA.
-Ajankohta: Maihinnousua hankittiin jo kesäksi 1942. Kesäkuussa 1944 alkoi olla kiire, jos länsikin halusi jollain tavalla maasotaan osallistua.

Näistä menneistä siirryn nykyisyyteen. Epäilen, että itänaapuriamme rasittaa se, millaiset uhraukset se teki viime sodissa ja kunnian on ottamassa USA, josta voisi sanoa, ettei se ole sotaa nähnytkään sitten oman sisällissotansa. Venäläiset ovat aiheellisesti korostaneet rooliaan jopa Napoleonin syrjäyttämisessä. Kun anglosaksinen maailma tuntee Napoleonin sodistakin vain Waterloon taistelun, epäilen, että venäläiseen kansallisylpeyteen on sekoittunut suuri määrä katkeruutta.

Sekä media että poliitikot saivat jutun juurta kahdesta samana päivänä tapahtuneesta ilmatilaloukkauksesta.
Kun me suomalaiset nyt kuitenkin joudumme elämään valitettavasti Venäjän naapurissa, olisi parempi näyttää nykyistä kylmähermoisemmilta.
Molemmat ilmatilan loukkaajat olivat kuljetuskoneita, jotka oli tosin saatettu muuttaa signaalintiedustelijoiksi. Joka tapauksessa ne olivat isoja, hitaita, aseistamattomia koneita, lensivät ilmeisesti ilman tutkahäirintää korkealla eli olivat helposti havaittavissa ja olivat kaiken lisäksi yhteydessä Suomen alueilmanjohtoon.
Mihin tätä tapahtumasarjaa voisi sitten verrata? Annan pari esimerkkiä. Ensinnäkään Vampire ei ollut ensimmäinen Suomessa lentänyt suihkukone, vaan Mig-15, joka Porkkalaan tullessaan ja sieltä lähtiessään paineli suoraan Helsingin ylitse periaatteella kurvit suoriksi.
Kun väitetään venäläiskoneen tunkeutuneen ”syvälle” Suomen ilmatilaan, on hyvä huomata sen lentäneen Suomen eteläistä merirajaa hipoen 28 km:n matkan. http://www.iltalehti.fi/uutiset/201405270130817_uu.shtml
Annan esimerkin toisenlaisesta syvästä tunkeutumisesta. Vielä 1980-luvulla USA:n SR-71 Blackbird paineli toistuvasti Ahvenanmaan yli Pohjanlahdelle ja sieltä Tornionjokea pitkin Pohjoiselle Jäämerelle 3-kertaisella äänennopeudella ja 30 km:n korkeudessa (ilmoitettu normaali lakikorkeus oli vain 25 km). FT Jukka Tarkan mukaan suomalainen Mig-21 yritti turhaan ottaa koneesta valokuvaa, http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=5036 mutta ruotsalaiset onnistuivat jopa hetkeksi lukitsemaan tutkansa koneeseen. Vaikka ohjus ei olisikaan amerikkalaiskonetta koskaan tavoittanut, amerikkalaiset kuitenkin kehottivat antamaan ruotsalaislentäjälle ylennyksen.
Nuo em. episodit olivat kaikki osoitus suurvallan arroganssista: mitä se tuuli kivelle mahtaa.
Suomessa naurettiin taannoin vahingoniloisesti sille, että Ruotsissa ei virka-ajan ulkopuolella ole päivystävää sotilaslentäjää. Kenraali Puheloisen puheliaisuutta voi tulkita niin, että aika kyseenalaista se Suomessakin on. Koneitten vakinaiset tukikohdat ovat kaukana Suomenlahdelta eikä ohjaamopäivystystä käytetä normaalisti. Suomalaisten reagointiaika on siten varttitunnin luokkaa, joten Helsingin yläpuolella ennättää sinä aikana järjestää melkoisen lentonäytöksen, jos Venäjä niin haluaisi.

Tv:stä tuli karmeisiin tositapahtumiin perustuva elokuva An American Crime. http://en.wikipedia.org/wiki/Sylvia_Likens Yksinhuoltajaäiti otti hoitoon tytön vanhempien matkustelun ym. takia ja ko. perhe kidutti äidin johdolla tytön kuoliaaksi. Myös perheen alaikäiset lapset saivat ankaria rangaistuksia.
Elokuva palautti mieleeni vanhan teoriani. Uskon, että otsikon aihe alkaa pienestä ja joku henkilö tai henkilöt kasvattavat kiusaamistaan mielipuolisiin mittoihin.
Työpaikkakiusaamista olen käsitellyt linkin kirjoituksessa. http://www.piksu.net/artikkeli/ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4-jaksaminen
Mitä koulukiusaamiseen tulee, opetusharjoittelun aikana kysyin aiheesta, kun siitä ei muuten mitään puhuttu. Vastaus oli, että kiusatulle tulee hymyillä. Varmaan erittäin lohdullista, jos kiusaamistilanteessa opettaja virnuilee vieressä. Neuvo oli juuri niin typerä, etten ymmärrä, miten Suomessa ylipäänsä koulut pystyvät toimiaan.

Meillä kaikilla on valikoiva muisti. Se ilmenee kaikkein parhaiten kirjoitetuissa muistelmissa. Sellaisia nimittäin ruvetaan kirjoittamaan siinä vaiheessa, kun muisti pätkii ankarasti - ainakin lopputuloksesta päätellen.
Onneksi emme ole pelkkien muistikuvien varassa, vaan on olemassa suuri määrä dokumentteja, joista asioita voi tarkistaa. Esim. Urho Kekkonen ja hänen kannattajansa kehuivat, millainen rauhanpoliitikko UKK oli jo sodan aikana. Kuitenkin Suomen Kuvalehteen Urkki kirjoitti, että mitä enemmän sakemanni tappaa itänaapureitamme, sitä parempi. Kekkosella oli kieltämättä myöhemmin paljon valtaa, mutta hän ei kuitenkaan voinut ryhtyä keräämään Suomesta pois kaikkia Suomen Kuvalehden kyseisiä numeroita, eli tieto säilyi.
Nyt on saatu aikaan EU-päätös, jonka mukaan Googlea voidaan vaatia poistamaan ”vanhentuneet” eli jonkun mielestä kiusalliset asiat. BBC:n mukaan ensimmäisenä jonossa ovat olleet poliitikko, hoitovirheitä tehnyt lääkäri ja pedofiili eli mukavan edustava valikoima. http://www.bbc.com/news/technology-27423527
Ymmärrän oikein hyvin, että eräästä suomalaisesta puolueesta, jonka nimi alkaa p-kirjaimella, löytyy joukko henkilöitä, jotka haluaisivat poistaa uhkauksensa ampua, nylkeä tai keittää öljyssä jokin tietty henkilö. Olen vahvasti sitä mieltä, että nämä kieltämättä ääliömäiset möläykset ovat osa niin merkittävää – negatiivisesti merkittävää – poliittista liikettä, ettei niitä mihinkään ruveta poistamaan.
Asiaa pitäisi lähestyä vähän toisella tavalla. Pitäisi alun perin miettiä, mitä internetiin kirjoittaa. Kun 2006 aloitin blogin nimimerkin suojissa, ymmärsin, että Turun kokoisessa kaupungissa henkilöllisyyteni paljastuu joka tapauksessa. Niinpä ensimmäisessä blogimerkinnässä ilmoitin, etten aio itsestäni kertoa mitään ja aika tarkasti olen sanassani pysynyt. Pysynyt siitäkin huolimatta, että aivan hiljattain toisessa blogissa tivattiin minulta, mitä pankkia käytän. Tivaaminen on kaikkein huonoin tapa saada minulta vastauksia.

Marko Karttusen väitöskirjan mukaan Suomen vei EMUun hyvin pieni joukko poliitikkoja ja virkamiehiä. Omasta mielestäni Suomen vei euroon tasan kaksi poliitikkoa, Lipponen ja Niinistö. Lipponen lienee eläkkeellä ja Niinistö valittiin suurella ääntenenemmistöllä presidentiksi. Niinistö on vielä myöhemminkin aliarvioinut euron ”valuvikoja” artikkelissaan Antti Satulin muistokirjassa "Marginaalista ytimeen: Suomi Euroopan unionissa 1989-2003", Tammi.
Mitä vakuuksiin tulee, seuraava sitaatti on suoraan hevosen eli silloisen valtiovarainministerin Jyrki Kataisen suusta:
”Irlannille ja Portugalille annettujen takauksien yhteissumma on 1,9 miljardia. Lisää vastuita ei voi tulla, koska emme jatkossa edes harkitse lainatakuiden myöntämistä ilman täysimääräisiä vakuuksia… …On oikeastaan turha puhua isommista teoreettisista miljardimääristä, koska täysimittaiset vakuudet rajaavat vastuumme tuonne alle kahden miljardin. Se kaksi miljardia on oikeastaan ainoa luku, joka tavallisen suomalaisen kannattaa muistaa”
Mielestäni on selvää, että Jutta Urpilainen astui melko valmiiksi katettuun pöytään. Totta kai olisi ollut hänelle edullisempaa jäädä oppositioon, mutta jonkunhan siellä hallituksessakin pitää olla, kai?
Itse olen kokenut, että Jutta Urpilaisen moitiskelussa on ollut mukana vahva annos sovinismia. Nainen ehkä voi olla ministerinä hoitamassa akkojen asioita, kulttuuri, asunnot ja hoivapalvelut ovat sopivia puuhia.
Aivan erityisesti minua on ärsyttänyt puhe hänen koulutuksestaan. Linkissä http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_valtiovarainministeri on lista VM:n päälliköistä. Kuka siellä 1960-luvulta lähtien on ollut asiantuntija, sosiologi Koivistoko? Mitä tulee moninaisiin juristeihin, hehän oppivat erityisesti sen, että taseeseen kaikki merkitään hankintahinnasta. Soneran UMTS-oikeudet kirjattiin miljardien arvoisiksi siihen päivään asti, kun ne kerralla nollattiin.
Jotenkin tuntuu siltä, että muut puolueet surevat Urpilaisen lähtöä jo nyt. Sopivaa sylkykuppia ei enää ole.
Antti Rinne muistuttaa ulkonäöltään Timo Soinia kohtalaisen paljon. Me ylipainoiset, keski-ikäiset miehet olemme laaja väestöryhmä ja nyt ”meillä” on kaksikin näköistämme puheenjohtajaa.

Jipii.

Videolla painonvartjoita

… tuntuu olevan vieläkin suosittu. Paria asiaa vain ko. dieetissä ihmettelen.
Ensinnäkin dieettiin kuuluvat pähkinät, joita Suomessa heikonlaisesti kasvaa. En liioin usko, että Taffel ja Estrella myivät pähkinöitä Suomessa kivikaudella.
Toisekseen kivikauden ruokavaliosta on unohtunut kokonaan yksi tärkeä ravinnon lähde, nimittäin ihmisen syönti. Kävin Turun kauppahallissa kyseistä ruoka-ainetta kyselemässä, muttei löytynyt, vaikka muuten valikoimaa kehutaan runsaaksi. Joku myyjä suorastaan mulkoili epäluuloisesti. Sen jälkeen ryhdyin tutkailemaan naapurustoa sillä silmällä, mutta vastaan ei tullut yhtään herkullisen näköistä naapuria. Kun en ole ruokaa muutenkaan luonnosta omatoimisesti hankkinut, hiukan alkoi taitonikin arveluttaa. Lisäksi tuli mieleen, että olisikohan asiasta olemassa jotain lakeja ja asetuksia. Kaikki kivat asiathan on Suomessa kielletty, valittavat etenkin rikolliset.
Varmuuden vuoksi korostan, etten ole tässä mihinkään kovin suureen rikokseen yllyttänyt. Yleisen käsityksen mukaan primitiivisissä kulttuureissa syötiin luonnollisista syistä kuolleita ihmisiä niin, että etenkin vainajan omaiset popsivat vainajan suuhunsa. Kyseessä oli ilmeisen kaunis tapa ja muistoateria, eräänlainen viimeinen ehtoollinen, joka nyttemmin on jäänyt pois käytöstä.